Lue keskustelun säännöt.
Miten pyytää tahdikkaasti naisystävää osallistumaan taloudellisesti vihki/kihlasormuksen hankintaan?
07.02.2021 |
Olemme puhuneet naimisiin menosta ja ajattelin kosia pian. Kuitenkin mielestäni vähän epäreilua että sormusten kustannukset kaatuvat miehen niskaan. Reiluinta olisi luonnollisesti, että molemmat osallistuisivat 50/50.
M33
Kommentit (283)
Mihin sitä sormusta tai sormuksia tarvitaan? Vois heittää jo unholaan moiset menneen ajan taikakalut. Samaan jorpakkoon joutavat ne hääpuvut ja hunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jonka mielestä miehen tulee maksaa naisen sormus: onko näin myös tilanteessa, jossa mies on työtön ja nainen töissä tai nainen tienaa miestä enemmän? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa miksi.
Eihän sitä sormusta ole pakko ostaa lainkaan, jos siihen ei ole varaa. Jos nainen sellaisen kuitenkin haluaa, niin etsii miehen joka hänelle semmoisen antaa. Yksinkertaista.
Kysyin perusteluja, miksi miehen pitää ostaa sormus em. tilanteissa. Kerrotko sen?
Se on traditio. Mies osti naiselle sormuksen, mahdollisimman kalliin. Sen tarkoitus oli turvata naisen elanto, jos mies ei enää kyennyt huolehtimaan vaimostaan. Nykyisinhän tämä ei länsimaissa juuri päde. Mutta kyllä minä miettisin jos miehellä ei ole edes sormusta varaa ostaa. Ei tarvi olla mikään tonnien timanttiluomus kuitenkaan.
Todellakin tiedän, miksi se traditio oli, ja juuri siksi ihmettelen, miksi vielä nykyäänkin miehen on ostettava sormus, joka turvaa naisen elannon, kun naisella on yhtäläinen mahdollisuus tienata. Miksei nainen sitten turvaa miehen elantoa ostamalla miehelle sormusta, jos mies on työtön tai tienaa vähemmän ja köyhempää täytyy suojella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jonka mielestä miehen tulee maksaa naisen sormus: onko näin myös tilanteessa, jossa mies on työtön ja nainen töissä tai nainen tienaa miestä enemmän? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa miksi.
Eihän sitä sormusta ole pakko ostaa lainkaan, jos siihen ei ole varaa. Jos nainen sellaisen kuitenkin haluaa, niin etsii miehen joka hänelle semmoisen antaa. Yksinkertaista.
Kysyin perusteluja, miksi miehen pitää ostaa sormus em. tilanteissa. Kerrotko sen?
Se on traditio. Mies osti naiselle sormuksen, mahdollisimman kalliin. Sen tarkoitus oli turvata naisen elanto, jos mies ei enää kyennyt huolehtimaan vaimostaan. Nykyisinhän tämä ei länsimaissa juuri päde. Mutta kyllä minä miettisin jos miehellä ei ole edes sormusta varaa ostaa. Ei tarvi olla mikään tonnien timanttiluomus kuitenkaan.
Todellakin tiedän, miksi se traditio oli, ja juuri siksi ihmettelen, miksi vielä nykyäänkin miehen on ostettava sormus, joka turvaa naisen elannon, kun naisella on yhtäläinen mahdollisuus tienata. Miksei nainen sitten turvaa miehen elantoa ostamalla miehelle sormusta, jos mies on työtön tai tienaa vähemmän ja köyhempää täytyy suojella?
K
Mikäs sen estää? Ostaa se, jolla on varaa. Mutta jotkut perinteet vaan on kivoja. Olen vanhanaikainen, tiedän.
Ikävää että vielä tänä päivänä on naisia jotka haluavat sälyttää miehen kontolle noinkin kalliin hankinnan, varsinkin jos ollaan ihan tavallisesti toimeentulevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jonka mielestä miehen tulee maksaa naisen sormus: onko näin myös tilanteessa, jossa mies on työtön ja nainen töissä tai nainen tienaa miestä enemmän? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa miksi.
Eihän sitä sormusta ole pakko ostaa lainkaan, jos siihen ei ole varaa. Jos nainen sellaisen kuitenkin haluaa, niin etsii miehen joka hänelle semmoisen antaa. Yksinkertaista.
Kysyin perusteluja, miksi miehen pitää ostaa sormus em. tilanteissa. Kerrotko sen?
Se on traditio. Mies osti naiselle sormuksen, mahdollisimman kalliin. Sen tarkoitus oli turvata naisen elanto, jos mies ei enää kyennyt huolehtimaan vaimostaan. Nykyisinhän tämä ei länsimaissa juuri päde. Mutta kyllä minä miettisin jos miehellä ei ole edes sormusta varaa ostaa. Ei tarvi olla mikään tonnien timanttiluomus kuitenkaan.
Todellakin tiedän, miksi se traditio oli, ja juuri siksi ihmettelen, miksi vielä nykyäänkin miehen on ostettava sormus, joka turvaa naisen elannon, kun naisella on yhtäläinen mahdollisuus tienata. Miksei nainen sitten turvaa miehen elantoa ostamalla miehelle sormusta, jos mies on työtön tai tienaa vähemmän ja köyhempää täytyy suojella?
K
Mikäs sen estää? Ostaa se, jolla on varaa. Mutta jotkut perinteet vaan on kivoja. Olen vanhanaikainen, tiedän.
Onhan sellaiset perinteet kivoja, joista itse hyötyy, kuten että mies maksaa sormuksen. Onko sellaiset perinteet kivoja, että nainen siivoaa, hoitaa lapset ja tekee kaikki ruoat? Ai ei? Niin arvelinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on perhepiirissä viikon päästä vihkiminen maistraatissa. Hääjuhlia ei koronan vuoksi vietetä. Morsian otti kihlasormuksekseen isoäitinsä kihlasormuksen. Sulhaselle ostivat uuden sormuksen. Vihkisormukseksi hankkivat yhdessä morsiamelle rivisormuksen, jossa on muutama moissaniitti. Moissaniittia kehuvat timantteja eettisemmiksi ja rivisormus toimii arjessa paremmin kuin iso yksittäiskivi. Järkiperäisiä valintoja, mutta rakkauden juhlasta on kuitenkin loppujen lopuksi kyse, vaikka järki onkin valinnoissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jonka mielestä miehen tulee maksaa naisen sormus: onko näin myös tilanteessa, jossa mies on työtön ja nainen töissä tai nainen tienaa miestä enemmän? Jos vastaatte kyllä, perustelkaa miksi.
Eihän sitä sormusta ole pakko ostaa lainkaan, jos siihen ei ole varaa. Jos nainen sellaisen kuitenkin haluaa, niin etsii miehen joka hänelle semmoisen antaa. Yksinkertaista.
Kysyin perusteluja, miksi miehen pitää ostaa sormus em. tilanteissa. Kerrotko sen?
Se on traditio. Mies osti naiselle sormuksen, mahdollisimman kalliin. Sen tarkoitus oli turvata naisen elanto, jos mies ei enää kyennyt huolehtimaan vaimostaan. Nykyisinhän tämä ei länsimaissa juuri päde. Mutta kyllä minä miettisin jos miehellä ei ole edes sormusta varaa ostaa. Ei tarvi olla mikään tonnien timanttiluomus kuitenkaan.
Todellakin tiedän, miksi se traditio oli, ja juuri siksi ihmettelen, miksi vielä nykyäänkin miehen on ostettava sormus, joka turvaa naisen elannon, kun naisella on yhtäläinen mahdollisuus tienata. Miksei nainen sitten turvaa miehen elantoa ostamalla miehelle sormusta, jos mies on työtön tai tienaa vähemmän ja köyhempää täytyy suojella?
K
Mikäs sen estää? Ostaa se, jolla on varaa. Mutta jotkut perinteet vaan on kivoja. Olen vanhanaikainen, tiedän.Onhan sellaiset perinteet kivoja, joista itse hyötyy, kuten että mies maksaa sormuksen. Onko sellaiset perinteet kivoja, että nainen siivoaa, hoitaa lapset ja tekee kaikki ruoat? Ai ei? Niin arvelinkin.
Minulle sopisi uusi perinne, jossa ostan miehelle kihla- ja vihkisormuksen, jos mies hoitaa siivoukset ja ruuanlaiton seuraavat 40-50 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei olisi ikinä antanut minun ostaa kihlasormusta itselleni, koska hänhän sen minulle antaa :D Kulta, tässä on tämä sinun ostama sormus minulta sinulle :D Hän päätyi ostamaan myös omansa, tarjosin kyllä sormustaan kalliimmat pullakahvit oston jälkeen hänelle, kuin mitä itse sormus maksoi. Hänellä kun sattui olemaan vitonen taskussa kun löysi oman teräksisen sormuksensa, joka oli vielä 70% alennuksessa. miehen kihlasormus siis maksoi 5e, ja omani 200€ . Miehelläni oli sormus sormessaan monta kuukautta ennen kuin minä löysin omani liikkeestä.
Ja joo, en menisi kihloihin miehen kanssa joka ei halua itse maksaa minulle ostamaansa sormusta, vaan jonkun muun pitäisi maksaa se. Vihkisormuksien virkaa meillä toimittaa nämä samaiset kihlasormukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä iltana sohvalla kysyin, mentäisiinkö naimisiin. Käytiin yhdessä ostamassa kihlasormukset, jotka maksettiin yhteiseltä tililtä. Miehen sormus oli vähän kalliimpi, koska se oli isompi ja paksumpi. Vihkisormusta hän ei itselleen halunnut. Minun vihkisormus ostettiin samalta yhteiseltä tililtä, kun löytyi sopiva ja sopivan hintainen.
Jos teidän tuloissa ei ole isoa eroa, ja arvelet naisen suuttuvan jos pyydät osallistumaan kustannuksiin, mieti vielä kannattaako tämän kanssa mennä naimisiin ollenkaan. Ennen oli eri asia, kun mies kävi töissä ja nainen hoiti kodin, sormuksen osto oli miehelle tavallaan sijoitus tulevaisuuteen. Sillä sai kodinkoneen ja lasten synnyttäjän ja hoitajan. Nykyään yleensä molemmat käyvät töissä ja osallistuvat kotitöihin.
Niin nykyään mies saa sillä kihlasormuksella(jota sen ei tarvitse edes itse maksaa, kun nainen ostaa sen itselleen) kodinkoneen/lasten synnyttäjän/lastenhoitajan ja vieläpä se tuo rahaa kotiinkin kun käy töissä.
Reilua eikö vaan!
No miksi valitsette tuollaisia miehiä? Meillä puoliso hoitaa osuutensa kotitöistä, päälle "miesten työt" ja hoitaa lapsia melkeinpä enemmän kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon onnettomia avioliittoja joissa mies maksaa tyyliin kaiken. Ei se romantiikka ole rahasta kiinni eikä sen varjolla tarvitse vaatia kalliita ostoksia. Yhtä romanttista on maksaa ja valita yhdessä. Nämä ovat käytännön asioita joissa toimitaan tilanteen ja varallisuuden mukaan.
Pissisten tasa-arvo kirjoitti:
50/50-naisen pitää silti
-käydä töissä
-hoitaa lapset
-maksaa ruoat puoliksi ja pahimmillaan myös lasten ruoat
-valmistaa ruoat
-suunnitella arjen pyöritys
-siivota kotikun mies käy vain töissä ja säästää. näin mies hyötyy tasa-arvosta.
Taas näitä naisten "meta-töitä"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On paljon onnettomia avioliittoja joissa mies maksaa tyyliin kaiken. Ei se romantiikka ole rahasta kiinni eikä sen varjolla tarvitse vaatia kalliita ostoksia. Yhtä romanttista on maksaa ja valita yhdessä. Nämä ovat käytännön asioita joissa toimitaan tilanteen ja varallisuuden mukaan.
Joillekin toi riittää. En tiedä miksi. Vaimo on useimmiten hiljainen koriste joka hoitaa kotia sekä lapsia. Kylmyys suorastaan huokuu ulko-ovien läpi.
Yök. En ikinä suostuisi kosintaan, missä mies ei ole nähnyt edes sen verran vaivaa, että säätäisi sormusta varten. Mitä seuraavaksi? Naisen täytyy maksaa puolet omasta synttärilahjastaankin? 1 500 € saa jo kauniin sormuksen. Loukkaavaa jos mies ei näe naistaan edes sen arvoiseksi. Jos kosisi unelmien naistaan, ei koettaisi samaa temppua. Kyseinen mies käyttäisi varmaan enemmän rahaa jopa ”poikien reissuun.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yök. En ikinä suostuisi kosintaan, missä mies ei ole nähnyt edes sen verran vaivaa, että säätäisi sormusta varten. Mitä seuraavaksi? Naisen täytyy maksaa puolet omasta synttärilahjastaankin? 1 500 € saa jo kauniin sormuksen. Loukkaavaa jos mies ei näe naistaan edes sen arvoiseksi. Jos kosisi unelmien naistaan, ei koettaisi samaa temppua. Kyseinen mies käyttäisi varmaan enemmän rahaa jopa ”poikien reissuun.”
Tää on kyllä mielenkiintoinen keskustelu, muuta ei voi sanoa. :D Mun mielestä ois järjetöntä että mies ostaisi mulle 1500 euron sormuksen jos olisi lähdössä poikien kanssa reissuun. Ne rahat kannattaisi ehdottomasti pitää jemmassa sitä reissua silmälläpitäen.
15
Vierailija kirjoitti:
Pissisten tasa-arvo kirjoitti:
50/50-naisen pitää silti
-käydä töissä
-hoitaa lapset
-maksaa ruoat puoliksi ja pahimmillaan myös lasten ruoat
-valmistaa ruoat
-suunnitella arjen pyöritys
-siivota kotikun mies käy vain töissä ja säästää. näin mies hyötyy tasa-arvosta.
Taas näitä naisten "meta-töitä"...
Jos on lapsia, niin sitä suunnittelemista riittää. Sinkun ei tarvitse, jos jotain unohtuu, niin siitä on haittaa vain sille sinkulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tahdikkuutta tai paremminkin tahdittomuutta ei löydykään, että joku nainen suostuisi maksamaan vihkisormuksestaan puolet!!!
Jos sen teet, saat aika takuuvarmasti hatkat, ellei nainen pidä itseään ihan mitättömänä.
Oma mieheni osti silloisella hyvin pienellä palkallaan, vuosikymmeniä sitten sekä kihla- että vihkisormuksen, jossa oli useita isoja timantteja.
Jos ei tällaiseen riitä raha, on parempi olla menemättä naimisiin ja unohtaa koko juttu.
Hassu juttu, minä tunnen useammankin naisen, jotka ovat makseneet kihlasormuksensa ihan täysin itse. Ja sitä paitsi, periaatteessa "yhteisistä" rahoista se morsiamenkin sormus loppupeleissä maksetaan. Ei se niin mene, että parisuhteessa vain toisen rahat ovat yhteisiä ja toisen rahat omia, koskien ihan molempia osapuolia.
Ohis, mutta meillä kyllä mun rahat on mun omia, ja miehen rahat on yhteisiä. Tämä on nimenomaan mieheni tahto, hän nimittäin haluaa elättää vaimonsa ja lapsensa. Hänelle se on kunnia-asia.
Tiedän kyllä olevani poikkeuksellisen onnekas.
Olen surullinen sinun puolestasi, jos onnekkuus merkitsee sinulle ennen kaikkea rahaa.
Höpö höpö, kuka tahansa olisi onnellinen, jos tietäisi, että mies pystyy elättämään perheensä niin halutessaan.
Tuo kirjoittaja on todellakin onnekas. Suurin osa joutuu pakosta käymään töissä, koska mies ei pysty perhettään elättämään vaikka tahtoisikin.
Ei se onni ole rahasta kiinni, vaikka olisikin niin, että saa oman palkkansa käyttää miten haluaa.
Voihan sen vaikka säästää pahanpäivän varalle.
Miten niin? Kyllä minä väitän, että useimmille se onnellisuus on kuitenkin ennen kaikkea rakkautta, ystävyyttä, terveyttä, lasten hyvinvointia jne. Raha on siinä vaan sivuseikka. Kuten sanonta kuuluu, käärinliinoissa ei ole taskuja.
Ja miten se raha sulkee pois tuon rakkauden,ystävyyden,terveyden, lasten hyvinvoinnin?
Käärinliinat ei tarvitsekaan taskuja, kun sen rahan voi käyttää elämässään kaikkeen mikä tuottaa sitä onnea.
Voit oikein hyvin haluta maksaa perheesi elämän ja rakastaa ja onnellinen lapsistasi jne. Ei nuo asiat mitenkään sulje toisiaan pois.
Ja valitettavasti paikkansa pitää sekin vanha sananlasku, että kun köyhyys astuu ovesta, lentää rakkaus ikkunasta.
Raha aikeuttaa varmaan paljon enemmän ristiriitoja/riitoja silloin, kun sitä ei ole, kuin silloin, kun sitä on.
Ihan hyvin voi - mutta mikä ihme riivaa sellaisen ihmisen sanomaan, että on poikkeuksellisen onnekas juuri siksi että on rikas? Eikä esimerkiksi siksi, että on kauniit ja lahjakkaat lapset, hyvin toimiva avioliitto ja ihanat ystävät? Tämä oli se pointti mihin kommentoin. Tietysti on kivampi olla tärkeämmissä asioissa siunattu JA rikas kuin niissä tärkeämmissä asioissa siunattu ja köyhä. Mutta kyseinen henkilö viittasi juuri taloudelliseen tilanteeseensa puhuessaan onnekkuudestaan. Se särähti korvaan.
Ja ihan totta, jollain ne muut asiat ei elämässä riitä kantamaan vaan rakkaus kuolee kun rahat loppuu. Ei kaikille niin käy. Minäkin koen olevani poikkeuksellisen onnekas vaikka rahat on loppu. Se oli se ensimmäinen tuon kirjoituksen herättämä reaktioni - että miksi joku mittaa onnekkuuttaan juuri rahassa, eikö hänellä raukalla ole paremmasta tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Yök. En ikinä suostuisi kosintaan, missä mies ei ole nähnyt edes sen verran vaivaa, että säätäisi sormusta varten. Mitä seuraavaksi? Naisen täytyy maksaa puolet omasta synttärilahjastaankin? 1 500 € saa jo kauniin sormuksen. Loukkaavaa jos mies ei näe naistaan edes sen arvoiseksi. Jos kosisi unelmien naistaan, ei koettaisi samaa temppua. Kyseinen mies käyttäisi varmaan enemmän rahaa jopa ”poikien reissuun.”
En tajua tällaisia naisia. Ettekö te koe itseänne maksullisiksi? Miksi ette etsi puolisoa, jota rakastatte riittävästi ottaaksenne hänet ilmaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon onnettomia avioliittoja joissa mies maksaa tyyliin kaiken. Ei se romantiikka ole rahasta kiinni eikä sen varjolla tarvitse vaatia kalliita ostoksia. Yhtä romanttista on maksaa ja valita yhdessä. Nämä ovat käytännön asioita joissa toimitaan tilanteen ja varallisuuden mukaan.
Joillekin toi riittää. En tiedä miksi. Vaimo on useimmiten hiljainen koriste joka hoitaa kotia sekä lapsia. Kylmyys suorastaan huokuu ulko-ovien läpi.
Hassua, tuntemani kotirouvat/kotiäidit ovat ihan tyytyväisiä liitoissaan, huomattavasti vähemmän stressaantuneita, eivätkä ollenkaan niin takakireitä, kuin tämän palstan rouvat, jotka pitävät kirjaa menoista ja töistä. Missään tapauksessa ei "kylmyys ole huokunut ovien läpi" näiden kodeista, päinvastoin. Avioliitto on juridinen sopimus, jossa varat laitetaan yhteen ja muodostetaan lain edessä perhe. Miehet eivät enää yksin joudu elättämään perhettä, vaan useimmiten nainenkin osallistuu elatukseen. Jotkut naiset ovat onnekkaita ja heidän ei tarvitse käydä töissä, jos eivät halua. Miehelle perheen elättäminen on usein kunnia-asia ja naiselle on tärkeämpää olla enemmän lasten kanssa. Mikä ihmeen vika siinäkin on?
Mun mielestä olisi todella outoa mennä itse ostamaan vihkisormusta yksin omalla rahalla. Tuntuisi siltä että kyseessä on oma projektini jota fiilistelen yksin ostelemalla koruja eikä koruun liittyisi mitään kummempaa tunnearvoa. Voisi vaan esitellä muille että katsokaa, olen kelvannut jollekin. Joka ei tosin edes tiedä miltä liiton symboli näyttää kun on kerran vilkaissut sitä kun onnessani esittelin.
Vähän sama juttu jos tultaisiin laskun kanssa että laitatko rahat sormuksesta tälle tilille. Jäisi käsitys, ettei toinen puolisko ymmärrä avioliiton merkitystä huolehtimisvelvollisuuksineen. Jos tulee tarve tehdä ongelma koko loppu elämäksi tarkoitetusta parin sadan sormuksesta, jotka vaihdetaan alttarilla niin että saa itsekin toiselta sormuksen niin ongelmia tiedossa.
Se on traditio. Mies osti naiselle sormuksen, mahdollisimman kalliin. Sen tarkoitus oli turvata naisen elanto, jos mies ei enää kyennyt huolehtimaan vaimostaan. Nykyisinhän tämä ei länsimaissa juuri päde. Mutta kyllä minä miettisin jos miehellä ei ole edes sormusta varaa ostaa. Ei tarvi olla mikään tonnien timanttiluomus kuitenkaan.