Milloin elämä sukulaislasten/kummilasten kanssa on muuttunut tällaiseksi?

Tutulta kuulostaa! Tästä syystä en kutsu kummilapsia yökylään koskaan. Vanhemmat ovat lapsineen tervetulleita päiväsaikaan ja toki laitan ruokaa/kahvit, mutta mitään erikoisuuksia en järjestä.

Lisäisin listalle vielä muutaman asian:

1. Lapset/nuoret valittaa, jos ei ole mieleistä tekemistä, ruokaa tms. Kiva siinä kuunnella valitusta, kun parhaasi mukaan olet yrittänyt järjestää jotain mukavaa.

2. Moni tekeminen on nykyään ihan sairaan kallista. Nyt jos menet muksun kans huvipuistoon, ostat molemmille rannekkeet ja käytte siellä syömässä hampurilaiset, niin aika äkkiä on 100 e mennyt.

Hyvä syy sanoa ei kaikille kummi/kummituspyynnöille. Ei kiinnosta olla raha-automaatti.

Mä myös ihmettelen sitä, miten yksipuolista noista muistamisista on tullut. Olen siis itse parin lapsen kummi. Kummina saan hyvällä lykyllä muistamisina koulukuvan tai muun valokuvan postissa. Itse vien vuoden aikana tuliaiset kylään mennessä, synttärilahjan ja joululahjan.

Olisi kiva, jos joskus muistettaisiin toiseenkin suuntaan. Ei tarvitse olla mitään isoa, kunhan vaan jäisi olo, että arvostettaisiin. Ihan joku suklaarasia/kummilapsen tekemä kynttilä jouluna riittäisi.

Kun pyydän lasta kylää  ja suunnitteilla on esim. huvipuistoretki sanon näin: veisin mielelläni Veeran huvipuistoon kun tulee meille, laittakaa mukaan rahat rannekkeeseen, maksan ruuat. Aina on ollut raha mukana.

Mitään tuliaisia en odota. Pyydän kylän Veeran ja sanon että vain Veera pääsee syystä X. Jos kysytään voinko hakea tai viedä sanon suoraan jos ei käy, jos sopii niin vien tai haen. Kysyn kotoa miaaliset säännöt on kännykän kanssa ja niitä noudatetaan meilläkin.

Ettekö te muka keskustele näiden lasten vanhempien kanssa???

Aapeen viesti voisi olla omani.

Tuntuu, että maailman meno on muuttunut tosi kiittämättömäksi. Mielelläni ottaisin näitä sukulaislapsia kylään, jos ihan tavalliset asiat riittäisi. Paistettaisiin vaikka kotona itse pizzaa mieheni tekemästä taikinasta, käytäisiin ulkoilemassa (nyt kodin vieressä on iso luminen mäki, jossa laskea) ja pelattaisiin pelejä meidän suuresta lautapelivarastosta. Sen sijaan nää elämyspuistot ja muut kalliit tekemiset ei muutenkaan kuulu meidän arkeen. Ei itse raaskita käydä leffassa kuin pari kertaa vuodessa, ulkona ei syödä jatkuvasti ja kalliiden menojen sijaan hyödynnetään paljon ilmaistapahtumia? Miksi säästöt pitäisi käyttää siihen, että vie toisten lapset noihin menoihin?

Niin tunnistan ton, miten ihmiset ei välitä enää vieraista kun mennään kylään!!

Oma kummilapsi on rakas, mutta nyt tää 8 v on alkanut hengailla ison osan kyläilystä puhelimella tai tabletilla. Siinä sitten itse istun peukaloita pyöritellen ja yritän jutella perheen kanssa, jos aikuiset sattuvat olemaan kotona. Pahimmillaan koko perhe on istunut ruutujensa ääressä ja minä olen napottanut keittiönpöydän ääressä miettien, mitähän tässä tekisi.

Toi lahja-asia on niin raivostuttava. Mulla on kaks kummilasta ja heidän perheet on kuin yö ja päivä.

Kiva perhe ymmärtää, että raha ei kasva mulla puussa (kuten ei heilläkään). Jos kysyn lahjatoivetta, on se aina realistinen ja käyttöiältään pitkä. Viime jouluksi toivottiin tiettyä lastenkirjaa, hinta 17 euroa. Toissavuonna toiveissa oli muumiaterinsetti, hinta 25 e. Tämä perhe muistaa myös vastavuoroisesti minua, esimerkiksi jouluna saan kortin ja kukan.

Vähemmän kiva perhe ei ymmärrä, että raha ei kasva mulla puussa (toisin kuin heillä). Erehdyin kerran kysymään lahjatoivetta silloiselle kolmevuotiaalle. Toivottiin Frozen-naamiaisasua kaikkine lisukkeineen, hinta 50 e (ja käyttöikää tuolla puvulla olisi ollut vuosi, ennen kuin lapsi olisi kasvanut siitä ulos). En ostanut, vaan ostin jotain muuta. Tämä perhe ei muista minua vastavuoroisesti, usein eivät edes muista kiittää lahjoista.

Ei varmaan tarvitse sanoa, kummalle kummilapselle on mukavampi ostaa lahjoja?

Ap täysin samat sanat täältäkin.

Viimeksi yhden kummilapseni äiti lähti kesken kaiken vierailua joogaan. Tämä olisi ollut minulle ok jos olisin tiennyt etukäteen.

Myös Koronan aikana on soiteltu että eikö lapsia voisi nyt viedä huvipuistoon. Jotain rajaa. Ja ei koskaan anneta rahaa/mitään lapsille mukaan. Olen alkanut huonommaksi kummiksi ja sanon useimpiin ehdotuksiin suoraan ei.

Vierailija kirjoitti:

Kun pyydän lasta kylää  ja suunnitteilla on esim. huvipuistoretki sanon näin: veisin mielelläni Veeran huvipuistoon kun tulee meille, laittakaa mukaan rahat rannekkeeseen, maksan ruuat. Aina on ollut raha mukana.

Mitään tuliaisia en odota. Pyydän kylän Veeran ja sanon että vain Veera pääsee syystä X. Jos kysytään voinko hakea tai viedä sanon suoraan jos ei käy, jos sopii niin vien tai haen. Kysyn kotoa miaaliset säännöt on kännykän kanssa ja niitä noudatetaan meilläkin.

Ettekö te muka keskustele näiden lasten vanhempien kanssa???

kaikkia vanhempia ei keskustelu kiinnosta tai olettavat, että toimitaan tietyllä tavalla.

Mun eräs sukulaisäiti tekee tuota et jättää mut lastenvahdiksi kysymättä. Inhoan tuota, sillä on aivan eri asia leikkiä lasten kanssa ja jutella aikuisten kanssa siinä sivussa, kun vahtia lapsia täyspainoisesti. Rehellisesti sanottuna usein tuntuu, että noiden vierailujen jälkeen on aivan poikki, kun kyläilyn sijaan oot saanut olla lastenvahtina pari päivää. Ja sanottakoon, että tuossa perheessä lapsilla on usein esim. isovanhemmat vahtimassa eli ei ole mitenkään harvinaista, että vanhemmat saisivat omaa aikaa.

Paras oli, kun viime kesänä heidän mökillään äiti ilmoitti et lapset (2 v-11 v) voi mennä uimaan ja mä voin tulla vahtimaan. Lapset kysyivät äidiltään, voinko mä viedä lapset jäätelökioskille. Nämä molemmat siis luvattiin multa kysymättä. Onneks kallis jäätelökioski ei ollut auki enkä suostunut jäämään odottamaan sen aukeamista, vaan vein lapset hakemaan marketista jätskit logiikalla "saatte valita mitkä vaan jätskit haluatte". Tuli monta kertaa halvemmaksi kuin ne kioskin kalliit tötteröannokset.

Meillä on 6 kummilasta ja kukaan ei ole meillä ollut ”täysihoidossa” eikä meidän lapset ole koskaan ollut kummeilla, tai ylipäätänsäkään sukulaisilla (isovanhempia lukuunottamatta) yökylässä ilman, että me vanhemmat olisimme mukana.

En ole tuollaisesta menosta muilta kavereiltakaan kuullut.

Jos kyläillään, kyläillään perheenä vuoroin vieraissa ja jokainen maksaa kulunsa.

Missä piireissä tuollaista loisimista harrastetaan?

Mulla ei onneksi ole kummilapsia, mutta tahtomattani minua on soviteltu sellaiseen rooliin. Miehen sisko pyysi miestäni kummiksi, ei minua, mikä tietysti tuntui pahalta, mutta minkäs minä sille voin. Mieheni ei huolehdi mitään sukulaisten lahjoja, ei muista synttäreitä, ei yhtään mitään jos minä en sitä tee. Muutaman vuoden ajan hommasin kälyn lapselle mieheni puolesta kummilahjoja ja elämyksiä. Kysyin kälyltä mitä lapsi tänä vuonna tarvitsisi, ja anoppikin vihjasi lahjatoiveita. Sitten väsyin, enkä enää jaksanut. Saan edelleen kuunnella anopin kuittailuja siitä, miksi kummilapsi on taas jäänyt ilman lahjaa, eikä edes rippijuhliin tultu. Mies unohti nekin, enkä minäkään muistuttanut. Kelpasin siis lahjomaan, mutta nimeni ei kelvannut kirkonkirjoihin. Kummisysteemi pitäisi lakkauttaa, aiheuttaa niin paljon pahaa mieltä.

mulla on tullut vastaan myös seuraavaa noihin kyläilyihin liittyen:

ollaan etukäteen sovittu, että tulen kylään klo 16. --> perhe saapuukin myöhemmin kotiin tai osa perheestä on lähtenyt asioille. erään kerran kummilapsi oli isänsä kanssa koeajamassa autoja, kun saavuin kylään. hieman ärsytti, kun olin saapunut useamman tunnin ajomatkan päästä.

on etukäteen sovittu, että lähden kylästä klo 15. --> perhe pyytääkin mua lähtemään ko. päivänä aikaisemmin, jotta pääsevät tapaamaan muita ihmisiä, joita arjessaan säännöllisesti näkevät muutenkin. viis siitä, mikä minun aikatauluni on.

Vierailija kirjoitti:

Toi lahja-asia on niin raivostuttava. Mulla on kaks kummilasta ja heidän perheet on kuin yö ja päivä.

Kiva perhe ymmärtää, että raha ei kasva mulla puussa (kuten ei heilläkään). Jos kysyn lahjatoivetta, on se aina realistinen ja käyttöiältään pitkä. Viime jouluksi toivottiin tiettyä lastenkirjaa, hinta 17 euroa. Toissavuonna toiveissa oli muumiaterinsetti, hinta 25 e. Tämä perhe muistaa myös vastavuoroisesti minua, esimerkiksi jouluna saan kortin ja kukan.

Vähemmän kiva perhe ei ymmärrä, että raha ei kasva mulla puussa (toisin kuin heillä). Erehdyin kerran kysymään lahjatoivetta silloiselle kolmevuotiaalle. Toivottiin Frozen-naamiaisasua kaikkine lisukkeineen, hinta 50 e (ja käyttöikää tuolla puvulla olisi ollut vuosi, ennen kuin lapsi olisi kasvanut siitä ulos). En ostanut, vaan ostin jotain muuta. Tämä perhe ei muista minua vastavuoroisesti, usein eivät edes muista kiittää lahjoista.

Ei varmaan tarvitse sanoa, kummalle kummilapselle on mukavampi ostaa lahjoja?

Miksi ostat niille lahjoja ylipäätään?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 6 kummilasta ja kukaan ei ole meillä ollut ”täysihoidossa” eikä meidän lapset ole koskaan ollut kummeilla, tai ylipäätänsäkään sukulaisilla (isovanhempia lukuunottamatta) yökylässä ilman, että me vanhemmat olisimme mukana.

En ole tuollaisesta menosta muilta kavereiltakaan kuullut.

Jos kyläillään, kyläillään perheenä vuoroin vieraissa ja jokainen maksaa kulunsa.

Missä piireissä tuollaista loisimista harrastetaan?

Tietäisitpä, kuinka tavallista tää nykyään on. Hyvä, jos teillä ei oo tällaista, mutta aika monilla muilla on.

Vierailija kirjoitti:

Mun eräs sukulaisäiti tekee tuota et jättää mut lastenvahdiksi kysymättä. Inhoan tuota, sillä on aivan eri asia leikkiä lasten kanssa ja jutella aikuisten kanssa siinä sivussa, kun vahtia lapsia täyspainoisesti. Rehellisesti sanottuna usein tuntuu, että noiden vierailujen jälkeen on aivan poikki, kun kyläilyn sijaan oot saanut olla lastenvahtina pari päivää. Ja sanottakoon, että tuossa perheessä lapsilla on usein esim. isovanhemmat vahtimassa eli ei ole mitenkään harvinaista, että vanhemmat saisivat omaa aikaa.

Paras oli, kun viime kesänä heidän mökillään äiti ilmoitti et lapset (2 v-11 v) voi mennä uimaan ja mä voin tulla vahtimaan. Lapset kysyivät äidiltään, voinko mä viedä lapset jäätelökioskille. Nämä molemmat siis luvattiin multa kysymättä. Onneks kallis jäätelökioski ei ollut auki enkä suostunut jäämään odottamaan sen aukeamista, vaan vein lapset hakemaan marketista jätskit logiikalla "saatte valita mitkä vaan jätskit haluatte". Tuli monta kertaa halvemmaksi kuin ne kioskin kalliit tötteröannokset.

Onko sulla siis useinkin tapana mennä lapsiperheeseen loisimaan lisälapseksi ja täysihoitoon? Kirjoitat, että parikin päivää vietät perheessä. Valitettavasti silloin joutuu osallistumaan töihin ja arkeen, harva perheenäiti haluaa mitään lisäpassattavia kotiinsa, joiden kanssa pitää käydä syvällisiä keskusteluja. Toi mökkikin on aika törkeä, saat mökkeillä ilmaiseksi heidän luonaan etkä viitsi edes lasten uintia vahtia.

Sitten ihmetellään, miksi ihmiset eivät suhtaudu lapsiin/lapsiperheisiin positiivisesti...onko ihme, jos vaatimustaso on noussut? Toki omassa perheessä voi ihan vapaasti elää sitä sushi-hoplop-iphone-arkea, mutta ei tarvitse olettaa, että muita kiinnostaa osallistua sen kustantamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun eräs sukulaisäiti tekee tuota et jättää mut lastenvahdiksi kysymättä. Inhoan tuota, sillä on aivan eri asia leikkiä lasten kanssa ja jutella aikuisten kanssa siinä sivussa, kun vahtia lapsia täyspainoisesti. Rehellisesti sanottuna usein tuntuu, että noiden vierailujen jälkeen on aivan poikki, kun kyläilyn sijaan oot saanut olla lastenvahtina pari päivää. Ja sanottakoon, että tuossa perheessä lapsilla on usein esim. isovanhemmat vahtimassa eli ei ole mitenkään harvinaista, että vanhemmat saisivat omaa aikaa.

Paras oli, kun viime kesänä heidän mökillään äiti ilmoitti et lapset (2 v-11 v) voi mennä uimaan ja mä voin tulla vahtimaan. Lapset kysyivät äidiltään, voinko mä viedä lapset jäätelökioskille. Nämä molemmat siis luvattiin multa kysymättä. Onneks kallis jäätelökioski ei ollut auki enkä suostunut jäämään odottamaan sen aukeamista, vaan vein lapset hakemaan marketista jätskit logiikalla "saatte valita mitkä vaan jätskit haluatte". Tuli monta kertaa halvemmaksi kuin ne kioskin kalliit tötteröannokset.

Onko sulla siis useinkin tapana mennä lapsiperheeseen loisimaan lisälapseksi ja täysihoitoon? Kirjoitat, että parikin päivää vietät perheessä. Valitettavasti silloin joutuu osallistumaan töihin ja arkeen, harva perheenäiti haluaa mitään lisäpassattavia kotiinsa, joiden kanssa pitää käydä syvällisiä keskusteluja. Toi mökkikin on aika törkeä, saat mökkeillä ilmaiseksi heidän luonaan etkä viitsi edes lasten uintia vahtia.

taidat olla niitä mammoja, jotka kutsuvat vieraita kylään ja sitten nää vieraat joutuvatkin työleirille...

Tuttuja juttuja, Ap! Meille on syntymässä nyt lapsi ja olemme ajatelleet pyytää useampia henkilöitä kummeiksi. Ihan suoraan sanomme, että emme odota kalliita lahjoja, emmekä mitään kalliita menoja kummilapsen kanssa (kalliit asiat voimme ostaa lapselle itse). Kummit saavat itse valita, mitä hankkivat kummilapselle jos haluavat hankkia. Sen sijaan toivomme, että kummit näkisivät kummilasta oman aikataulunsa puitteissa kun ehtivät (jos on kiireitä ja välimatkaa, niin harvemminkin riittää), vietettäisiin yhdessä koko porukalla aikaa ja tehtäisiin ihan arkisia asioita. Meille riittää, että se kummi vaikka leikkii lapsen kanssa nähdessään tai mennään kesällä yhdessä puistoon. Toivomme, että kummit olisivat lapselle luotettavia aikuisia, joiden seurassa on mukava olla. :)