Lue keskustelun säännöt.
Apua! 14v pojan murrosikä ja aggressiivisuus
06.02.2021 |
Poika täyttää kuukauden sisään 15v ja nyt häneen on iskenyt ihan hirvittävä murrosikä. Ensinnäkin poika on kasvanut todella paljon ja on jo melkein isänsä kokoinen. Mulla ei ole siis fyysisesti mitään mahdollisuuksia esimerkiksi mennä riitatilanteessa väliin ym.
Ongelma on siis siinä että aiemmin todella kiltistä ja rauhallisesta pojasta on tullut ihan viime aikoina todella räjähtävä ja aggressiivinen. Pienikin väärä sana tai asia niin räjähdys on valmis.. siis todellakaan koko aikaa ei käyttäydy aggressiivisesti, mutta käytös muuttuu hetkessä. Poika on lyönyt huoneensa oveen nyrkillä suuttuessaan reikiä ja paskonut puhelimensa heittäessään sen vihaisena portaista alas. Sitten taas kun tunnekuohu menee ohi, poika on todella rauhallinen, jopa herkkä. Silloin saa jopa olla varovainen sanoissaan, sillä erityisesti väsyneenä poika on todella itkuherkkä. Ennen ei ole tätäkään ollut, mutta nyt viimeaikoina itkuisuuskin on lisääntynyt. Hormoonit heittelee?
Kuulostaako tämä teistä normaalilta vai onko teidän mielestä syytä huoleen? Mua pelottaa välillä pojan suuttuessa ihan omankin turvallisuuden puolesta, vaikka poika ei ole ikinä lyönyt tai potkinut. Meillä on aina ollut rajat ja esimerkiksi esikoisen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Toki kuohui, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa...
Kommentit (18)
Kuulostaa masennukselta. Hakekaa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnolla selkään ja viikkoraha pois
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Kyllä kuulostaa huolestuttavalta. Jos ennen on ollut rauhallinen niin ei sen pitäisi mihinkään murrosiässäkään kadota. Ei ole normaalia itkeä pienestä tai raivostua noin kovasti että esineitä särkyy. Varaa aika terkkarille.
Kai isä sentään pystyy sitä kurittamaan? Silloin riittää, kunhan uhkaat poikaa tyyliin "odotapas kunnes isä tulee kotiin".
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa masennukselta. Hakekaa apua.
Joo tuo itkuherkkyys herätti mussakin huolen. Yrittäisin jutella nuoren kanssa kun on rauhallinen hetki eikä ole väsynyt. Kysyisin vähän kuulumisia, miten koulussa mennee, miten kavereiden kanssa menee. Voihan tuo olla ihan normaaliakin, korona-aika painaa varmasti nuortakin jos ei pääse harrastamaan ja purkamaan energiaa. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Voi olla sellasiakin draamoja joista ei enää äidille halua kertoa, mutta joista olisi hyvä jollekin (esim terveydenhoitajalle) avautua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mitään diagnooseja? Meillä pojan adhd diagnosoitiin murrosiässä. Oireina muun muassa aggressiivisuus ja äärimmäisen helposti turhautuminen
Ei ole diagnooseja. Koulussa on aina mennyt hyvin ja sosiaalisesti on taitava. Nyt vaan joku hankaa ja pahasti. Pitää koittaa löytää hyvä hetki jutustelulle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kai isä sentään pystyy sitä kurittamaan? Silloin riittää, kunhan uhkaat poikaa tyyliin "odotapas kunnes isä tulee kotiin".
Ei missään nimessä näin! Jos pojalla on joku huoli tai muuten vaan vaikeaa olla muuttuvassa kropassa ja ailahtelevien ajatusten kanssa, pojan "pelottelu" ei auta yhtään. Nuori tarvitsee tukea ja välittämistä kasvamiseen. Yritetään ymmärtää nuoriakin. Jos ei muu auta niin autetaan nuori ammattiavun piiriin. Ei hyökätä vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa jotenkin kurja olo. selvästi poika itsekin on hämillään noista aggressiokohtauksista. Ehkä niiden voimakkuus jopa vähän säikäyttää mikä purkautuu sitten itkuna? Nyt tarvitaan todella äidin rakkautta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai isä sentään pystyy sitä kurittamaan? Silloin riittää, kunhan uhkaat poikaa tyyliin "odotapas kunnes isä tulee kotiin".
Ei missään nimessä näin! Jos pojalla on joku huoli tai muuten vaan vaikeaa olla muuttuvassa kropassa ja ailahtelevien ajatusten kanssa, pojan "pelottelu" ei auta yhtään. Nuori tarvitsee tukea ja välittämistä kasvamiseen. Yritetään ymmärtää nuoriakin. Jos ei muu auta niin autetaan nuori ammattiavun piiriin. Ei hyökätä vastaan
Ei siitä mitään tule, jos aggressiivista sääntöjen rikkojaa pelkästään "ymmärretään", oli tämä teini-ikäinen tai ei. Kuria ne tarvitsevat vähintään yhtä paljon kuin sitä "ymmärtämistä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastunut/rakastunut johonkin tyttöön??
Eihän ole itsetuhoinen? Tarkistaisin kädet ihan kaiken varalta. Sellainen tunne on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kans melkoista kuohuntaa. Ei kuitenkaan rikottu tavaroita eikä itketty. Miten koulussa menee? Onko kavereita?
Mulle tuli mieleen, että meidän pojalla on diagnosoitu adhd, nykyään lääkitys, on nyt 13 v, ala-asteella ennenkuin mitään tiedettiin, hän paskoi aika monta puhelinta, hermot meni helposti, kouluunlähtö oli haastavaa..
Mutta lääkityksen aloitettua, heti tuli opettajalta palautetta, että poika oli hymyillyt hänelle ja puhunut asiallisesti 🙂
Ja opettaja ei tainnut tietää edes, että kokeilimme lääkitystä, mutta se on muuttanut hyvin paljon pojan elämää...
Nyt 13 v, hän on suht rauhallinen, humoristinen, toki pelaaminen ja puhelimella olo on vähän ongelma, kun vaikea rajoittaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkuherkkyys syytä kitkeä pois. Joutuu kiusatuksi, jos alkaa esim koulussa rääkymään
Kuulostaa vain vaikealta murrosiältä. Veljeni oli tuollainen, pahin vaihe kesti pari vuotta.
Jos koulu ja kaverisuhteet sujuu ok, tuskin on syytä huoleen.
Vierailija kirjoitti:
Itkuherkkyys syytä kitkeä pois. Joutuu kiusatuksi, jos alkaa esim koulussa rääkymään
En usko että noin voisi tapahtua, toki en kyseistä nuorta tunne. Itse olen älyttömän itkuherkkä, mutta en ikinä itke julkisesti. Kotona sitten kun on turvallisia ihmisiä ympärillä hanat aukeaa
Onko mitään diagnooseja? Meillä pojan adhd diagnosoitiin murrosiässä. Oireina muun muassa aggressiivisuus ja äärimmäisen helposti turhautuminen