Mikä on sinun sloganisi? Läpi elämäsi kulkeva ajatus tai sananlasku tai sanonta?
Kommentit (1010)
Opiskelin aikoinaan sellaisessa koulussa, joka kerta kaikkiaan ei ollut minun paikkani - mutta koska se kesti vain kaksi vuotta, kävin sen hammasta purren loppuun. Silloin mottona: ''Ei täällä ole pakko olla!'' Sitä hoin aina kun opiskelutovereiden kanssa taivastelimme kaikkia asioita, jotka tuossa oppilaitoksessa olivat päin prinkkalaa (nätisti sanottuna).
Myöhemmin olen hokenut itselleni tuota samaa mottoa ja yleistänyt sen koskemaan kaikkia maailman paikkoja ja jopa maailmaa (synkästi sanottuna).
''Ei täällä ole pakko olla!''
Vierailija kirjoitti:
Oma apu paras apu.
Tulen suvusta/kodista jossa kukaan ei auta ketään, esim vanhempani eivät koskaan ole auttaneet mua mitenkään, edes hätätilanteessa tai pahassa kriisissä.
Kun tietää että on aina pakko pärjätä yksin - siis todellakin aina - niin asenne pitää mitoittaa tilanteen mukaan ja oppia se että oma apu paras apu, muuta kun ei saa mistään.Tää varmaan on oudon kuuloista rakastavien vanhempien lapsille, mutta tiedoksenne, tällaisia kylmiä sukuja on suomessa valtavan paljon.
Totta on sekin että sinunkaltaiset tuppaavat heittäytyä marttyyreiksi, eivätkä uskalla pyytää apua, vaikka sitä ois tarjollakin. Muistetaan kyllä tehdä asiasta numeroa, siis että apua ei pyydetä, kun itse pakko tehdä ja samalla valittaa. Jästipäistä touhua.
Minun paras ystävä on tätä lajia.
Hellitä hetkeksi
, paha menee ohi
, hyvällä aikaa pysähtyä kohdallesi
"Turha itkeä kun maito on jo maassa" ja "Kaikki ilmanen on kotiin päin"
Edesmenneen Matin sanoin (jos sallitte):
"Oli sitten sukset tai nainen alla, niin aina lentää"
Hättäilemällä tulloo vaan kuspäitä mukuloita, niin kuin mummovainaani tapasi haastella.