Oliko teillä yhteenmuuttamista suunnitellessa selvää, kumman luo muutatte?

Ei ollut, ostettiin seurustelun alkaessa teltta ja lähdimme vuodeksi reppureissaamaan. Suomeen palattuamme hommasimme yhteisen kodin.

N29

Molemmilla oli talo ja mä muutin miehen luo.Suoraan sanottuna se järjestely alkoi vituttaa, kun oma talo oli loma-asuntokäytössä ja arkisin piti huolta toisen talosta. Melkein jo erottiin, mutta sitten päätettiin, että suhde on kummallekin tärkeämpää kuin materia. Myytiin talomme ja ostettiin yhteinen.

Mulle ainakin sijainti vaikuttaisi eniten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paras on, jos kumpikaan ei muuta toisen luo, vaan hankitte uuden yhteisen kodin. Näin ei kummallakaan ole aikaisempia tunnesiteitä tai ns. henkisesti enemmän valtaa asuntoon. Vuokraaminen ehkä helpointa alkuun.

Tuntuisi aika absurdilta myydä omakotitalo ja puutarha, johon olen kiintynyt ja muuttaa vuokralle.

Ap

Meillä oli sama, kumpikin oli kiintynyt omaansa. Sitä vain joutui valitsemaan, kumpaa pitää tärkeimpänä, taloa ja puutarhaa... Vai yhdessä asumista parisuhteessa. Me siis kumpikin myytiin oma ihanbekotimme ja ostettiin yhteinen, joka oli enempi vähempi kompromissi. Mutta taloa tärkeämpää meille on asua yhdessä.

Up

Me muutettiin kokonaan uuteen paikkaan. Ostettiin omakotitalo yhdessä. Mies oli leski ja mä koin, että hänen asunnossaan oli se kuollut vaimo ja lasten äiti joka paikassa läsnä ja jos sisustettais uudestaan niin astuisin lasten äidin varpaille. Tuntui väärältä muuttaa lasten kuolleen äidin sisustamaa kotia, mutta toisaalta en halua asua kodissa, jossa on sohvatyynyistä tapettiin muistoja joihin minä en tule ikinä kuulumaan ja jossa oon aina ulkopuolinen. Mun asunto taas oli liian pieni neljälle. Hankittiin yhteinen koti, jossa voitiin aloittaa ns. puhtaalta pöydältä ja johon mahtuu 4 ihmistä. Lapset sai ottaa huoneisiinsa kaikki äitinsä tavarat jotka halusivat ja tietysti kaikki muistoesineet on tallessa ja lapset saa ne mukaansa, kun muuttavat ja äidistä on yhä valokuvia esillä. Mutta nyt on tämän meidän uusperheen näköinen koti, joka sisustettiin neljästään.

Mies eleli vähän "kotien välissä" eli ei ollut oikein omaa joten mun pikkuisessa (vuokra) yksiössä asustimne kunnes etsimme ja löysimme sopivan vuokra asunnon.

Ja ajan myötä omistusasunto, kun selvisi että haluamme asua yhdessä ja millaisessa kodissa.

Ei sitä ennen kuin keskustelee toisen kanssa voi oikein tietää mikä asumismuoto on tärkeä.

Mies saattaa hyvinkin olla valmis muuttamaan pois modernista keskusta asunnostaan. Henkilöä tuntematta en voi kertoa hänen asumus motiiveistaan.

Kannattaa molempien muuttaa uuteen josta tulee heti yhteinen. Ellei jommankumman vanha asunto ole oikeasti molempien mieleen.