Onko teidän rukouksiin vastattu?

Olin hyvin yksinäinen ja opiskellut vieraassa kaupungissa vuoden. Ensimmäisenä opiskeluvuoden jälkeisenä kesänä rukoilin, että saisin edes yhden ystävän opiskelukaupungissa. Kun opinnot jatkuivat syksyllä, istuin ensimmäisenä päivänä luentosalin ulkopuolella ja odotin luennon alkamista. Äkkiä kolme leveästi hymyilevää opiskelijaa tuli luokseni ja yksi heistä kysyi, olinko odottamassa [kurssin] alkamista. Kävi ilmi, että vuosikurssilleni tuli kolme uutta opiskelijaa, jotka olivat olleet vaihto-oppilaina vuoden. Kuljimme seuraavat neljä opintovuotta tiiviisti yhdessä ja olemme yhä ystäviä, vaikka tuosta on aikaa jo vuosia.

ihania vastauksia!

Juuri viime viikolla sain toivomani uuden työpaikan, koska en kestä olla ihastukseni kanssa enää samassa työpaikassa sillä meistä ei tullut mitään. Rukoilin, ihan isä meidän -rukouksen. Olen niin kiitollinen. Valinnassani tuntui olevan vielä uskomaton onnenpotku, että olivat päätyneet minuun.

Rukoilin jo lisää, että ihastukseni saisi osakseen onnea ja yltäkylläisyyttä, toivoisin että minun kanssani, mutta jos se en ole minä, niin sitten jonkun hänelle oikean ihmisen kanssa.

Itse en koe että rukoilemalla voi Jumalalta pyytää itselleen toivomiaan asioita ja odottaa vain, että ne itselleen saa. Ja mikäli ei saa, niin ajattelee ettei Jumala ole vastannut rukoukseen. Kun minulla vielä ei ollut lapsia, mutta toivoin kovasti saavani lapsen, puhuin Jumalalle tästä toiveestani kyllä, mutta päätin rukouksen aina sanoihin: tapahtukoon Sinun tahtosi. Jumala näkee kyllä, mitkä toivomistamme asioista on meille hyväksi ja oikein. Hän antoikin minulle lahjoista suurimman, oman lapsen. Kiitän Jumalaa pojastani joka päivä.

Olen aina saanut vastauksen, mutta aina ei vastaus ole ollut tahtoni mukaan. Olen huomannut kuitenkin, että kieltävä vastaus pyyntöön on ollut silloinkin paras vastaus. Aivan niin kuin vanhemmatkaan ei anna lapselle kaikkea mitä lapsi haluaa, vaan mitä hän tarvitsee kasvatusmielessä.

Vierailija kirjoitti:

Juu. Pyysin rakkautta, kun olin ollut 5 vuotta itsekseni. 2 viikon päästä rakkaus tuli luokseni juuri sellaisena, kuin olin pyytänyt.

Jäykkänä, ryhmyisenä ja sykkivänä?

Miksi AP sulkee avauksessaan meidät asiasta jotain tietävät pois vastaajien joukosta. Hän kysyy vain uskomuspohjaisia näkemyksiä. Asiathan ovat niin, että isä uskoo olevansa lasten isä, mutta äiti tietää, kuinka asia todella on.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina saanut vastauksen, mutta aina ei vastaus ole ollut tahtoni mukaan. Olen huomannut kuitenkin, että kieltävä vastaus pyyntöön on ollut silloinkin paras vastaus. Aivan niin kuin vanhemmatkaan ei anna lapselle kaikkea mitä lapsi haluaa, vaan mitä hän tarvitsee kasvatusmielessä.

Tällä en tietenkään yritä sanoa, että tätä voi soveltaa kaikkeen, koska maailma on kärsimystä täynnä. Elämme varjomaailmassa ja kerran pääsemme parempaan paikkaan, joka on rakkautta täynnä.

Rukoilu on jumalan tahdon kyseenalaistamista. Se puolestaan on syntiä.

Jumala kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella.

Kyllä, olen rukoillut ja kyllä, saan rukousvastauksia. Rukoilen päivittäin. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena luin aina isämeidän rukouksen ennen nukkumaan menoa.

Silti äiti h.akkasi eikä antanut ruokaa

Silti isä a.mpui itsensä.

Oliko se ju.malan tahto?

En pysty antamaan vanhemmilleni anteeksi?

Se ei tietenkään ollut Jumalan tahto mutta maailmassa on paljon kärsimystä ihmisen langenneisuuden vuoksi. Mutta kristityt uskovat, että tulee vielä uusi maa jota Jeesus tulee hallitsemaan, eikä silloin ole enää kärsimystä maan päällä.

On, lukemattomia kertoja, kun olen esim. rukoillut oman ja läheisteni sairauksista parantumisen puolesta Jeesuksen nimessä. Jotkut tilanteet ovat olleet sellaisia, että tilastollisesti ennuste on ollut todella huono, mutta kaikki on mennyt hyvin, ja on ollut ihan ihmeellistä seurata, miten kaikki järjestyy paremmin kuin osasi edes parhaassa tapauksessa odottaa.

Uskon kyllä niin, että Jumala vastaa uskovaisten rukouksiin aina, vaikkei saisi Häneltä juuri sitä vastausta, jota on pyytänyt. Eli uskon että kaikella on tarkoituksensa Jumalan suunnitelmassa. 

Vierailija kirjoitti:

Rukoilu on jumalan tahdon kyseenalaistamista. Se puolestaan on syntiä.

Jumala on ihmisen Luoja. Jumala on luonut ihmisen. Olisi outoa, jos lapset ei pyytäisi mitään vanhemmiltaan. Jumala haluaa keskustella ihmisten kanssa. Eli rukoilu on hyväksi. Ihminen kuitenkin tarvitsee enemmän rukousta kuin Jumala kasvaakseen.

Mä rukoilin mun miehelle johdatusta, kun hän ei oikein ole uskossa enkä osaa tuputtaa.

Aina ennen rukoilin että auta mua kertomaan sille miksi pitäisi uskoa, jotain tuohon tyyliin. Sitten tajusin pyytää vain että Jeesus johdata omalla tavallasi.

Parin päivän päästä mies kertoi kotiin tullessaan vähän hämmentyneenä ja kiinnostuneena miten joku tosi kiva vanhempi mies jonka kanssa oli tehnyt pikaisen kaupan, oli alkanut kertoa jostain laivareissuistaan huonossa laivassa ulkomailla aikoinaan ja miten siellä oli rukoillut ja joku tullut uskoon ja parantunut jostain tulehduksesta tms. 

Mulla meni ne tapahtumat vähän ohi koska olin niin iloinen ja kiitollinen siitä. Selvä vastaus mun ruokukseeni!

Moneen juttuun olen saanut avun, niin raha-asioissa kuin muissakin tavallisissa asioissa.

Rukoilin monta vuotta lottovoittoa. Lopulta viiden vuoden jälkeen voitin ison rahasumman! Kiitos Jumalalla

Voi näitä rukoilijoita. Ihan kuin lapset kirjoittelisi.

Rukoilin vauvaa. Vauva on nyt aikuinen.

Rukoilin yhtä asiaa että se siirtyisi.

Parin päivän päästä sain tietää että niin käy.

Vierailija kirjoitti:

Voi näitä rukoilijoita. Ihan kuin lapset kirjoittelisi.

Tulkaa lasten kaltaisiksi.

Joka ainoa päivä on ollut rukousvastaus.

Vuosi sitten rukoilin, että vanha autoni kestäisi 50 kilometrin matkan, kun olin hakemassa rehtireiskan automyynnistä toista vanhaa entisen tilalle. Kovin auto nyki matkalla, mutta perille päästiin. Vika ajonestolaitteistossa, nääs...