Lue keskustelun säännöt.
12v, elämä hankalaa alkavan murrosiän vuoksi, käytös niin kamalaa, että en jaksa enää
03.02.2021 |
Ennen niin kiltti ja tunnollinen poika, tottelevainen,iloinen, nyt murrosiän merkit ilmassa. Olen lukenut aiheesta, että alkaa kritisointi auktoriteetteja kohtaan, on eri mieltä asioista, pahantuulinen, ym. Aivoissa myllertää, tulkitsee hyväntahtoiset asiat negatiivisesti, jne. Etuaivolohko ei ole kehittynyt ja tulee taantumaa käytökseen. Kaikki tämä on normaalia, kun murrosikäinen ottaa etäisyyttä vanhempiin.
Nyt, kun tuo on jatkunut syksystä asti ja vaan pahenee, eikä tunnu olevan yhtään normaalia aikaa lapsen ollessa kotona,en jaksa enää. Miehen/lapsen isän kanssa alkanut tulla riitoja, kun molemmilla pinna on niin kireällä.
Lapsi vastustaa kaikkea, haastaa riitaa ja ärsyttää, jos antaa tuumaakaan periksi, vaatisi heti vaan enemmän ja enemmän. Ei puhu kunnolla, vaan pelleilee, kiroilee, huutaa ja raivoaa. Ei tee mitään mitä pyydetään.
Koulussa ei ole ongelmia.
Miten tähän pitäisi suhtautua, milloin menee ohi?
Olen alkanut tehdä pitkiä kävelyitä lapsen ollessa kotona ja muutenkin välttelen kotina olemista, koska en vaan jaksa riitelyä ja jatkuvaa asioista vääntämistä ja ärsytyksen kohteena olemista.
Kokemuksia?
Kommentit (82)
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.
Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
Vierailija kirjoitti:
Oudosti ihmiset unohtaa oman murrosiän. Normaalia on. Älä provosoi, ja vähättele nuoren tunteita. Anna nuorelle tilaa, mutta ole läsnä.
Kaikkein paras onkin, jos murrosikä näkyy vain kotona eikä koulussa ja kaduilla mummojen potkimisena.
Tämä. Keskustelin aikoinaan murroisästä vanhemman työkaverini kanssa. Minä kerroin omia tuntemuksiani miltä tuntui olla murkkuikäinen hirviö ja hän taas miltä tuntui olla hirviön äiti. Saimme paljon toisiltamme ja nauroimme meinneille kokemuksillemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
No miten se järkevä syöminen toteutuu jos kouluruokailu on klo 10.15 ja kotona vasta 15.30? Kerrothan arvon valopää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
Ongelma poistui mutta "väärin sammutettu" mielestäsi 🤦♀️
Murkkuiällä silotellaan monesti myös ihan pelkkää huonoa käytöstä. Ei kaikkea tarvitse hyväksyä, vaan sille murkullekin on pantava rajat. Ei se siitä mene rikki, että kaikkea sen temppuilua ja kenkkuilua ei hyväksytä. Mutta äiti tai isä, pysy aikuisena, älä mene kiukutteluun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
Ongelma poistui mutta "väärin sammutettu" mielestäsi 🤦♀️
No kyllä. Mitä järkeä on hyppyyttää verensokeria ylös-alas tieten tahtoen? Sillähän sen diabeteksenkin sitten ennen pitkää saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
No miten se järkevä syöminen toteutuu jos kouluruokailu on klo 10.15 ja kotona vasta 15.30? Kerrothan arvon valopää...
Syömällä vatsan täyteen oikeaa ruokaa jaksaa kyllä tuon 5 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
Ongelma poistui mutta "väärin sammutettu" mielestäsi 🤦♀️
No kyllä. Mitä järkeä on hyppyyttää verensokeria ylös-alas tieten tahtoen? Sillähän sen diabeteksenkin sitten ennen pitkää saa.
Diabetes ei tuolla tavalla tule, hassu 😀
Ja kyllä lounaan ja päivällisen väliin kannattaa välipala syödä. 5-6 h on turhan pitkä aika paastoamiseen pahimmassa kasvuiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo verensokerin lasku tuntuu tosi simppeliltä selitykseltä mutta meillä oli ihan sama juttu!
12-vuotias ilmeisesti kulutti niin nopeasti syömänsä energian että verensokerilaskuja tuli usein. Välipalojen lisääminen auttoi kummasti. Annoin myös kouluun välipalapatukoita. Useon kotimatkalla bussissa söi sen ja oli huomattavasti rauhallisempi kotiin tultuaan.Tuohan se on järkevää, eli lisää vaan verensokeripiikkejä. Olisko kannattanut opettaa syömään järkevämmin, ettei noita heilahteluja tulisi?
No miten se järkevä syöminen toteutuu jos kouluruokailu on klo 10.15 ja kotona vasta 15.30? Kerrothan arvon valopää...
Syömällä vatsan täyteen oikeaa ruokaa jaksaa kyllä tuon 5 tuntia.
Ei koululaiset jaksa, usein liikuntaakin koulupäivän aikana. Kouluruokakin voi olla toisinaan varsin kevyttä, esim. puuro tai kasvissosekeitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei koululaiset jaksa, usein liikuntaakin koulupäivän aikana. Kouluruokakin voi olla toisinaan varsin kevyttä, esim. puuro tai kasvissosekeitto.
Jaa, tämäkin homma muuttunut muutamassa kymmenessä vuodessa. Ennen ainakin oli vaan pakko jaksaa se koulupäivä sillä kouluruoalla, ja jaksettiin. Liikuntaakin oli ainakin ennen 2 tuntia viikossa, en tiedä miten nykyään. No ei se syöminen silloin ollutkaan elämän kohokohta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa, että lasten annetaan mesota noin, olivatpa sitten minkä ikäisiä hyvänsä! Meillä vaaditaan kotona kohteliasta käytöstä puolin ja toisin, murrosikä ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle. Lasten kanssa vietetään aikaa, heitä kuunnellaan, annetaan tilaa kasvaa ja kehittyä, mutta ihan normaalia käytöstä myös vaaditaan iästä riippumatta.
Juu, näitä on luokalla aina muutama. Käyttäytyvät koulussa tosi ala-arvoisesti ja jos ope sanoo ottavansa yhteyttä kotiin, lapsen pelko on käsinkosketeltava. Säälittää, ettei näillä ole oikein mitään paikkaa, missä voisi murkkutunteitaan tuulettaa.
t. Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on kyllä oikeasti hyvä ikä käydä tuo kaikki läpi, ja hienoa että uskaltaa näyttää tunteitaan kotona vaikka onkin stressaavaa. Minä ja moni kavereistani pidätteli murrosikää parinkympin paremmalle puolelle, eikä siinä kaikille hyvin käynyt. Aikuisena siihen sekoittuu helposti päihteet ja huono seura, eikä vanhemmilla ole enää mahdollisuutta suojella.
Meillä on 3 poikaa, iältään 2 ja 3 kympin väliltä nyt, ja vois sanoa, että nyt alkaa tuntua siltä, että murrosiän kuohut on meidän perheessä ohitettu, mutta onhan niitä riittänytkin viimeiset 15 vuotta ja risat. Välillä oli aika hirveää, kun kaikilla oli joku vaikea vaihe menossa. Kaikenlaista on poitsut kerinneet kokeilla, jokaisella on vilkas luonne ja kokeilunhalua ja uskaliaisuutta ylittää sallitut rajat. Mutta nyt, kun alkavat olla aikuisia, nautin taas vanhemmuudesta, vaikka "lapset" ovat jo aikuisia. Eli kyl se siitä...
Pidä SÄÄNNÖISTÄ KIINNI.
Jos et tiedä niin lapset kokeilevat rajojaan ?
Ja SINÄ asetat rajat lapsellesi.
Eikä lapsi sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisella eri aikaan. Kaverin poika oli fiksu ja yläasteella jo 190cm mies, mutta murrosikä alkoi vasta lukiossa. Se oli jotenkin käsittämätöntä nähdä, kuinka ennen kaikkien ihastelema rauhallinen, hyväkäytöksinen teini teini muuttui miehenä teinikäytöksiseksi. Nyt 19 vuotiaana hän on taas oma fiksu itsensä.
Lukiolaisena "miehenä"? Monella pojalla alkaa murrosiän todelliset kuohut vasta siinä 15-16-vuotiaana,mutta sekin on totta, että lasta kohdellaan ulkonäön ja koon, ei ikävuosien perusteella. Jos hiukan pikkupoikaa isompi 16-vuotias alkaa teinidraamailla, niin sitä pidetään normaalina elämän kiertokulkuna, mutta, jos vuosia mieheltä näyttänyt 15-vuotias tekee samoin, sitä pidetään epäkypsänä
Vierailija kirjoitti:
Ihan naurettavaa, että lasten annetaan mesota noin, olivatpa sitten minkä ikäisiä hyvänsä! Meillä vaaditaan kotona kohteliasta käytöstä puolin ja toisin, murrosikä ei ole mikään tekosyy huonolle käytökselle. Lasten kanssa vietetään aikaa, heitä kuunnellaan, annetaan tilaa kasvaa ja kehittyä, mutta ihan normaalia käytöstä myös vaaditaan iästä riippumatta.
Niin samaa mieltä! Ihan sama oliko känkkäränkkä-ikä 3-4- vuotiaana tai mikä tahansa murkkuikä! Mitään kotihirmuja Minä en ole lapsistani antanut kehittyä. Järki käteen!
Ihan mitä vain käytöstä ei tarvi murkkuikäiseltäkään hyväksyä. Rajat pitää olla ja myös siitä täytyy voida keskustelka kuinka rumasti vanhemmille puhutaan. Ymmärrän, että välillä kiroillaan, mutta joka päiväiväiselle vittuilulle voi laittaa rajat. Joku lastenpsykiatri sanoi, en muista nyt nimeä, että ei murrosikään tarvi kuulua älytön raivoaminen ja huonokäytös vanhempia kohtaan. Ei se tee automaattisesti nuoresta tasapainoisempaa ja onnellisempaa aikuista.
Meillä juhlavuodet olivat 12-16 -vuotiaana. Tyttö. Nyt parikymppinen on myöhemmin kiittänyt ratkaisusta, joka aikanaan tehtiin pakon edessä, kun lähetettiin hänet pääsemään peruskoulusta isänsä luo maalle, missä taksi vei ja toi. Kaupungissa hengaili ostarilla, ei käynyt koulua.
Samoissa myrskyissä tuli nepsydiagnoosikin, mikä selitti paljon. Rauhoittui hyvin asiansa hoitavaksi, itsenäinen, läheisissä väleissä ollaan.