Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita laihduttajia, jotka tekevät hienoja suunnitelmia, mutta eivät sitten käytännössä pysty niitä noudattamaan?
02.02.2021 |
Siis perinteisiä teoreetikkoja, jotka eivät pärjää "käytännön työssä", eli laihdutuksessa. Tehdään hienoja suunnitelmia paperille: "syön sitä tämän ja tämän verran, tuota teen sen verran ja lenkkeilen tämän verran". Kun homma sitten pitäisi toteuttaa, jaksetaan ehkä iltapäivään ja sitten ratkeaa kun totuus iskee silmille. Itse olen tällainen.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on vaikea olla karkkilakossa. Jos onnistun pari viikkoa, ratkean ja lipsun lakostani seuraavat päivät. Ja näin vuoden alussa tulee uusia karkkimakuja ja kesän alussa jäätelöitä, että tunne "pakko maistaa toi" ja lakkoni ratkeaa. Yritän liikkua mutta yh:na vaikeampaa varsinkin talvella. Lapsi aina otettava mukaan ja joko matka on todella hidas tai kärrään rattaissa jolloin lapsi ei saa liikuntaa. Meillä ei ole varaa salimaksuihin (ja lapsiparkkeihin) joten minkäs teet.
Jos sun tekee noin paljon mieli karkkia, niin sun ruokavalio ei ole kunnossa. Ongelma ei ole karkki, vaan se että sun palkitsemisjärjestelmä ei toimi enää normaalisti eli että hyvä täyttävä ruoka vie mieliteot. Syöt todennäköisesti liian vähän aamu-päivä akselilla ja illalla sitten tekee mieli karkkia yms.
Ala syömään aamupainotteisesti (munakas, hedelmä aamuun teen/kahvin/jne kanssa) ja kunnon lounas, äläkä säästele herkuttelukaloreita iltaan. Syöt kunnolla läpi päivän ja syöt pienen jälkkärin iltapalan jälkeen (pieni pala vaniljajäätelöä ja omatekemä vähäsokerinen hillo) jotta saat sen henkisen halun herkutella tyydytetyksi.
Höpö höpö. Aamupalani on reilu ja lounas isompi kuin päivällinen. Syön terveellisesti ja monipuolisesti mutta karkinhimoni ei johdu syömättömyydestä.
Eihän se aterian suuruus merkitse, vaan sisältö. Joten höpö vaan itsellesi. Karkinhimon saa pois oikein koostetulla ruualla.
Saattaa toimia sinulla näin, mutta ei kaikilla muilla. Itse olen aina rakastanut suklaata, ja ollut sitä paljon sydessäni normaalipainossa, ja hieman sen ylikin. Myös karkki on kelvannut suklaan puutteessa. Yhtäkkiä 35-vuotiaana huomasin että en ole syönyt suklaata herran aikoihin. Tästä on nyt 5 vuotta aikaa. Ruokavalio ei muuttunut koostumukseltaan mitenkään, silti himo vain hävisi johonkin. Aina olen syönyt terveellisesti, vaikka en joka ruokailulla, niin yleisesti ottaen kyllä, joten tämä ei selitä makeanhimon loppumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta, kokemusta on. On ostettu kaikki tarpeetkin valmiiksi.
Olen tosin joskus onnistunutkin, se vaan vaatii tietynlaisen motivaation. Aion aloittaa ruokavalion ja nyt myös yritän noudattaa sitä. Pakko onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Haluaisin, yritin, ja tein hienon, ja mielestäni yksinkertaisen suunnitelman jota noudattaa, mutta ei oikeasti onnistunut edes 4h välein syöminen. Olen aina väärässä paikassa, väärien ruokien kanssa, tai ruuatta kokonaan silloin kun olisi tämä 4h mennyt edellisestä syöntikerrasta. Esim vaikka ihan vapaapäivä. Syön aamulla klo 9 ennalta määrittelemäni aamupalan. Sen jälkeen olen lähdössä ulkoilemaan n.klo 10. Ulkoilemaan lähtö venyykin lähes tunnilla, jolloin syömisestä on jo 2h. Arvelen että olen 2h päästä takaisin, mutta tapaankin ulkoilulla kevarin jota en ole nähnyt pitkään aikaan, ja hän on vain käymässä tässä kaupungissa, ja kohta puoliin lähdössä jo junalla, joten menemme hänen kansaan kahville ulkoilun jälkeen. Noh, yhtäkkiä huomaankin että olen jo myöhässä melkein tunnin syömisestäni. Kahvipaikassa on jotain pitkoa vain tarjolla. Jos otan pitkoa syön huonosti, jos en ota, ruokaväli venyy.
Elämän pitäisi olla niin että klo se ja se joku tuo sen tarvittavan sapuskan naaman eteen.
Ja joo, tämä ei koske laihduttelua, sillä en tarvitse laihtumista sinänsä, vaan yritän syödä säännöllisemmin ihan tervyshyötyjen vuoksi. En kykene oikein missään muussakaan asiassa pysymään suunnitelmissani. Joko teen hommat paljon tehokkaammin ja nopeammin, tai sitten vene vuotaa jsotain kohtaa.
Nyt tuli kyllä sellaista kuraa, ettei mitään rajaa. Et voi laihduttaa, koska tapaat jatkuvasti jotain kavereita, jotka ei edes asu samassa kaupungissa :D. Monessa kahvilassa on muuten lounasta tarjolla (usein vieläpä keittolounasta...). Kyllä sitä itseään voi näköjään huijata ihan loputtomasti.
Jos olisit lukenut viestini, olisit huomannut ettetn laihtumistarkoituksessa yritä syödä säännöllisesti. Ilmeisesti myös ymmärrys valskaa, kun ei ole mitään käsitystä siitä mitä esimerkki tarkoittaa, vaan kuvitellaan että tänne pystyy kirjoittamaan romaanin kaikista mahdollisista tapauksista joissa ITSE ei osaa ottaa huomioon että klo se ja se pitää olla syömässä tiettyä ruokaa tietyssä paikasa, vaan kokee sin rajoittavan elämää ja spontaaniutta liikaa.
Ehkä olisi kannattanut keksiä joku sellainen esimerkki, joka tapahtuu useammin kuin kerran vuodessa, koska kyllä tuossa nyt oli puhdasta selittelyn makua.
En pysty vastustamaan tarjouksessa olevia herkkuja, mutta normaalihintaisena pystyn vastustaan kiusaksen ostaa niitä.
Olen täysin päinvastainen. Minulla ei ole mitään vaikeuksia pysyä suunnitelmissa. Saatan syödä samat ruoat samoina aikoina monta kuukautta putkeen täysin suunnitelmani mukaan. Harmi vain, että kalorivajeella on mahdotonta laihduttaa pidemmän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää en enää edes suunnittele.
Pakko vaan syödä kun n nälkä.
Suklaata en pysty vastustamaan.
T. Keski ikäinen mies
Herkut pois kaapeista. Sillä saat miettimisaikaa herkuttelulle, jos pitää lähteä erikseen ostamaan. Ei kannata säilytettä kaapissa suklaata jne. Se on kuin herkuttelun petaamista.