Mun mielestä olisi pitänyt oppivelvollisuuden korottamiseen menevät rahat laittaa LUOKKAKOKOJEN pienentämiseen!

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Ai luokkakokoja pitäisi pienentää, jotta opeilla olis töitä?

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Tai sitten ne vähät lapset ahdetaan kaikki samoihin kouluihin ja lakkautetaan pikkukouluja. Tätähän on tehty jo jonkin aikaa. Mieluummin kuskaillaan lapsia pitkiä matkoja isoon kouluun kuin ylläpidetään pienempiä kouluja joihin olisi lyhyempi koulumatka, jonka lapsi voisi itse kulkea.

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Ei luokkakoot pienene, lapset tungetaan vaan kaikki samaan luokkaan tai sekoitetaan monta vuosiluokkaa samaan tilaan, uusissa kouluissa mitä valmistuu ei ole luokkia ollenkaan vaan isoja tiloja missä pitäisi kaikkien pystyä opiskelemaan samaan aikaan, useampi opettaja opettaa useaa luokkaa samalla.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ehkäisee syrjäytymistä ja maksaa itseään hyvin takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Lapsen luokka on aivan täynnä 25:stä pulpetista, tuskin sinne saisi mahtumaan edes neljää pulpettia lisää.

Kun joku ei hae jatkokoulutukseen, niin ei syynä ole pakon puute. Vaan nuorella on ongelmia, joihin ei ole saanut apua. Ja juuri tähän asiaan tarvittaisi lisää resurssia, jotta ongelmat havaittaisi ajoissa. Nyt alaluokillakin on oppilaita, jotka eivät ole minkään avun piirissä, ja jotka eivät pysty kuuntelemaan hiljaa edes minuuttia, jotta kuulisivat tunnin ohjeet.

Typerä päätöshän tuo on. Ei takaa että nuoret saisivat tutkinnon tehtyä koska toinen aste tulee useimmilla valmiiksi vasta 19-vuotiaana. Eli pakko aloittaa jossain koulussa mutta voi jättää kesken. Raha olisi pitänyt laittaa peruskouluun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen siellä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Parempi olisi, jos huolehdittaisiin aikaisemmin koulussa, että kaikki oppisivat lukemaan. Sehän on ongelma nykyään ja joko näiden jatkokoulutukseen pakotettujen syrjäytyneiden tai sitten niiden normaalisti selvinneiden koulutus menee harakoille. Ihan sama kuin joissakin paikoin peruskoulussa, osa vie kaiken opettajan ajan.

Rahat pitäisi suunnata niille, jotka niitä tarvitsevat. Ei siinä ole mitään häpeämistä, siinä on että jaetaan rahaa ja pakkoja koko ikäluokalle, että varmasti kaikki olisivat tasa-arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Aika monella noista syrjäytyminen on jo hyvässsä vauhdissa peruskoulun aikana. Siksi rahat ja resurssit pitäisi käyttää peruskoulun ja ylipäätään nuorten varhaisen tukitoiminnan kehittämiseen.

Jos peruskoulusta pääsee nippa nappa läpi ja muu elämä on jo alamäessä, niin tuskin ne jatko-opinnot kovin hyvin sujuu. Valmistuuko tuollainen nuori ammattikoulusta tai lukiosta koskaan vaikka oppivelvollisuus olisikin? Vai lasketaanko vaatimustasoa heitä varten? Hyvin suurella todennäköisyyllä työllistyminen tai jatko-opinnot eivät tule onnistumaan ja kaupungilla lorvimiseksi se menee. Tämän on kertonut aika moni opettaja. Kannattaisiko heitä kuunnella?

Mielestäni tuo uudistus on ainoastaan hyvä asia. Enkä oikein ymmärrä miten siitä voi edes löytää mitään huonoa, nyt ku toisesta asteesta tulee ilmainenkin.

"Nokun ei voi ketään pakottaa kouluun". Ihan typerä vastaväite. Kyllä voi. Ja pitää tuon ikäiset vielä pakottaa jos eivät itse tajua. Muuten saadaan taas jatkossakin lukea juttuja, joissa nämä nuoret sitten 10 vuoden päästä väliinputoajina valittavat ja syyttävät yhteiskuntaa ja kouluja kun "miksi ketään ei auttanut tai pakottanut kouluun?". Aivan kuten saimme lukea Ylen sivuilta tässä yksi päivä. Siellä kaksi nuorta, jotka vapaaehtoisesti olivat päättäneet laittaa ammattikoulun läskiksi, valittavat kun koulu ja yhteiskunta ei auttanut. Siksi juuri saa pakottaa, kun sen ikäiset eivät välttämättä tunne omaa parastaan lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Aika monella noista syrjäytyminen on jo hyvässsä vauhdissa peruskoulun aikana. Siksi rahat ja resurssit pitäisi käyttää peruskoulun ja ylipäätään nuorten varhaisen tukitoiminnan kehittämiseen.

Jos peruskoulusta pääsee nippa nappa läpi ja muu elämä on jo alamäessä, niin tuskin ne jatko-opinnot kovin hyvin sujuu. Valmistuuko tuollainen nuori ammattikoulusta tai lukiosta koskaan vaikka oppivelvollisuus olisikin? Vai lasketaanko vaatimustasoa heitä varten? Hyvin suurella todennäköisyyllä työllistyminen tai jatko-opinnot eivät tule onnistumaan ja kaupungilla lorvimiseksi se menee. Tämän on kertonut aika moni opettaja. Kannattaisiko heitä kuunnella?

Nuori ei tuon ikäisenä oikein tajua mitään, mutta oman kokemuksen mukaan se koulu lähtee sujumaan aika monella kyllä hyvin nopeasti, vaikka aluksi tuntuisikin ettei kiinnosta. Ja olen melko vakuuttunut että se yläasteella alkanut syrjäytyminen ei ainakaan sillä helpota ettei mihinkään jatka. Monet saavat avun siitäkin, jos vaikka yläasteen jälkeen siirtyvät kokonaan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Kauas vanhasta. Ja kyllähän toisen asteen koulujen on pakko vaatimustasoa laske, jos kerran kaikkien on pakko päästä. Ja mitä noihin opettajiin tulee, niin tuntuu että varsinkin yläasteen opet puhuvat tämänkin asian suhteen välillä ihan puutaheinää. Omassa koulussa oli monia, joille opettajat sanoivat että "ei sinun kannata lukioon mennä, et pärjää", sanoivat myös minulle noin, mutta kyllä kaikki meistä vaan ihan hyvillä papereilla valmistui. Että ei ne opettajat todellakaan aina koko totuutta näe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Tuo 25 on jo todella paljon alakoulussa. Etenkin, jos luokalla on muutama tehostetun tai erityisen tuen lapsi ja S2-oppilaita. Ohjaajiakin on kouluissa liian vähän ja heidän resursseja hyödynnetään mahd. paljon alkuopetuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Tuo 25 on jo todella paljon alakoulussa. Etenkin, jos luokalla on muutama tehostetun tai erityisen tuen lapsi ja S2-oppilaita. Ohjaajiakin on kouluissa liian vähän ja heidän resursseja hyödynnetään mahd. paljon alkuopetuksessa.

On se paljon yläkoulussakin. Yläkouluissa ei edes ole ohjaajia, ainakaan täällä Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo uudistus on ainoastaan hyvä asia. Enkä oikein ymmärrä miten siitä voi edes löytää mitään huonoa, nyt ku toisesta asteesta tulee ilmainenkin.

"Nokun ei voi ketään pakottaa kouluun". Ihan typerä vastaväite. Kyllä voi. Ja pitää tuon ikäiset vielä pakottaa jos eivät itse tajua. Muuten saadaan taas jatkossakin lukea juttuja, joissa nämä nuoret sitten 10 vuoden päästä väliinputoajina valittavat ja syyttävät yhteiskuntaa ja kouluja kun "miksi ketään ei auttanut tai pakottanut kouluun?". Aivan kuten saimme lukea Ylen sivuilta tässä yksi päivä. Siellä kaksi nuorta, jotka vapaaehtoisesti olivat päättäneet laittaa ammattikoulun läskiksi, valittavat kun koulu ja yhteiskunta ei auttanut. Siksi juuri saa pakottaa, kun sen ikäiset eivät välttämättä tunne omaa parastaan lainkaan.

Olen töissä yläkoulussa, ja minä taas olen kanssasi päinvastaista mieltä. Minusta rahaa pitäisi laittaa peruskouluresursseihin, palkata mieluummin lisää aikuisia lasten ja nuorten tueksi, ja satsata tukitoimiin varhaisessa vaiheessa. Monia oppilaita voisi auttaa pieninkin lisäresurssein, jos sellaisia olisi, niin peruskoulu sujuisi ja saataisiin päätökseen.

Aloitin koulun kylän suurten ikäluokkien jälkeen kuihtuneessa kansakoulussa, meitä eka luokkalaisia oli 4, yhdysluokassa 2. luokkalaisten kanssa 8. Jännitys olikin melkoinen kun koulu keväällä lopetettiin ja bussikuljetus 10km päähän kirkonkylälle 28 oppilaan 2.luokkaan.

Oppikouluun parin vuoden päästä 39 oppilaan luokkaan.

Olen usein miettinyt tunsiko joku luokalla tulleensa kiusatuksi, itse en ja toivon ettei kukaan kokenut minun kiusanneen, kaikkien kanssa ei oltu parhaita kavereita, mutta olettaisin että kaikilla oli kaveri ja oppimisrauha.

Vuosi aikaa kun vielä sai käydä kirjastossa kerran siellä oli historian tunnilla mölyävä 6lk tutkimassa kirjoista jotain, vähälöä oli etten mennyt tilaan jossa he olivat kysymään ovatko he koskaan kuulleet että ennen oli tapana olla hiljaa kirjastossa eikä häiritä muita.

Toinen jota en ymmärrä on Wilma, töihin 6lk vanhemmalle tulee viesti aamupäivästä englannin kirja kotona, kyllä tuollainen on opettajan ja 6lk välinen asia eikö tuossa jos kirja ollut kotona pari viikkoa ilmoitus ja opettaja keskittyisi opetukseen ja työrauhan ylläpitoon vai onko työkavereitteni lapset erityisen outoja myöhästyvät 2,5min joskus.

Jostain syystä kasvatustieteitä opiskelleet eivät halua kasvattaa, vaan vastuu, toki näin onkin, on täysin amatööri vanhemmilla, mutta kun tulee oikeasti vaikeuksia huutavat opettajat kuorossa ei me olla kasvattajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Aika monella noista syrjäytyminen on jo hyvässsä vauhdissa peruskoulun aikana. Siksi rahat ja resurssit pitäisi käyttää peruskoulun ja ylipäätään nuorten varhaisen tukitoiminnan kehittämiseen.

Jos peruskoulusta pääsee nippa nappa läpi ja muu elämä on jo alamäessä, niin tuskin ne jatko-opinnot kovin hyvin sujuu. Valmistuuko tuollainen nuori ammattikoulusta tai lukiosta koskaan vaikka oppivelvollisuus olisikin? Vai lasketaanko vaatimustasoa heitä varten? Hyvin suurella todennäköisyyllä työllistyminen tai jatko-opinnot eivät tule onnistumaan ja kaupungilla lorvimiseksi se menee. Tämän on kertonut aika moni opettaja. Kannattaisiko heitä kuunnella?

Nuori ei tuon ikäisenä oikein tajua mitään, mutta oman kokemuksen mukaan se koulu lähtee sujumaan aika monella kyllä hyvin nopeasti, vaikka aluksi tuntuisikin ettei kiinnosta. Ja olen melko vakuuttunut että se yläasteella alkanut syrjäytyminen ei ainakaan sillä helpota ettei mihinkään jatka. Monet saavat avun siitäkin, jos vaikka yläasteen jälkeen siirtyvät kokonaan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Kauas vanhasta. Ja kyllähän toisen asteen koulujen on pakko vaatimustasoa laske, jos kerran kaikkien on pakko päästä. Ja mitä noihin opettajiin tulee, niin tuntuu että varsinkin yläasteen opet puhuvat tämänkin asian suhteen välillä ihan puutaheinää. Omassa koulussa oli monia, joille opettajat sanoivat että "ei sinun kannata lukioon mennä, et pärjää", sanoivat myös minulle noin, mutta kyllä kaikki meistä vaan ihan hyvillä papereilla valmistui. Että ei ne opettajat todellakaan aina koko totuutta näe.

Juuri siksi se syrjäytyminen olisi parasta saada loppumaan tai estettyä jo siellä peruskoulussa missä se useimmiten alkaa. Kyllä ne toisen asteen opinnot sujuu paljon paremmin syrjäytymisen välttäneeltä omasta tahdosta opiskelevalta kuin syrjäytymässä olevalta lailla kouluun pakotetulta.