Miten suhtautua kaveriin joka

mulla on samanlainen kälynä, revi siitä.

laittaa välejä poikki hänen kanssa. Mut en jaksas ainaista kehumistakaan. Surullista:(.



ap

myötäile hänen juttujaan korostetusti, ihaile, kehu, ole aivan " vau" . Ja surkuttele itseäsi " voi kun sinä osaat niin hyvin" - luulisi viestin menevän perille

Vai tulkitsetko vain kehumiseksi normaalin keskustelun? Surkutellako pitäisi vaikka hyvää kuuluu?

Antaa ymmärtää että kaikki on viimeisein päälle hienosti ja on vaikka mitä merkkitavaraa ja -vaatetta... Joka ostoksesta kertoo minulle. Mutta sitten, kun hänen luonaan ensimmäisen kerran kävin, huomasin että se kuva mikä hänen puheistaan tuli ei pitänyt paikkaansa alkuunkaan, toisinsanoen heidän talonsa ei ollut lähellekään niin upea kuin olin kuvitellut hänen puheitten perusteella! Se oli mulle yllätys.

tarkoita mut kehuskelee esim. miehellään kun se osaa kaikkea yms.. sitten omalla lapsellaan, selkeästi värittää juttujaan tyyliin " **** se osaa kaikkea" .



ap

Itse käyttäydyn edellä mainitulla tavalla kun en tiedä miten muuten keskustelisin tai jos toinen ihminen tuntuu jotenkin fiksummalta kuin minä itse.

Nimenomaan aloitin tän keskustelun sillä et oisko kohtalontovereita. Mut te kateelliset av-mammat rupeette heti panettelemaan, oottepa idiootteja!

ap

Todella raivostuttavaa. Järkyttävää.



Usein mietin mikä oikeasti mahtaa naisella olla vikana.

kummitätini on sellainen, samoin työkavereina olen eri työpaikoissa törmännyt. Rasittavinta on kuunnella työpaikan tauoilla jatkuvaa kehua omista lapsista ja näiden erinomaisuudesta. Onneksi ystävinä minulla ei moisia ole, en kestäisi ;-(. Pitemmän päälle tosi rasittavaa. Luulen, että kyseessä on heikko itsetunto ja täytyy yrittää paikata sitä tuollaisella jatkuvalla kehumisella. Tai sitten omasta mielestä se oma elämä on vain niin paljon parempaa kuin muiden..

(parilta kyllä kuulin jälkikäteen, että olivat olleet kiinnostuneempia musta) ja nyt kun on naimisissa, niin kaikki naiset katselee hänen miestään, kun se on niin komea (ei mun mielestä). Oli tosi raivostuttavaa, mutta eipä enää olla onneksi tekemisissä, välit meni kyllä poikki vähän muista syistä.

ärsyttää vaan niiiiiin mielettömästi se kun kaveri on joissain asioissa aika hölmö...ei siis tiedä asioita,jotka kuuluu yleissivistykseen jne Saatan sitten vastata tyyliin " kaikkihan tuon tietää ja TIETYSTI minäkin"



Lapsiasioilla en oikeastaan kyllä liioittele... ainakaan omasta mielestäni,olen kyllä niin ylpeä omasta mussukasta pojastani,että puhun hänen keksimistään jutuista ja sanomisistaan tosi paljon :D mutta en oo ikinä ajatellut,et se ärsyttäis ketään.. varsinkin kun poika sanoo kaikkea ihania juttuja... tietty joku kaveri saattaa pitää sitäkin liiotteluna,kun seurassa poika aina on hilajisempi ja vähän nössykämpi..



Samainen kaverini on myös aika itsekäs ja saattaa tehdä ihme tempauksia ajattelematta varmaan ollenkaan miltä se tuntuu toisesta...

Ja saatan siksikin joskus sanoa jotain..



Mutta mun pitäis varmaan mennä itseeni... :D