Mun mielestä olisi pitänyt oppivelvollisuuden korottamiseen menevät rahat laittaa LUOKKAKOKOJEN pienentämiseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Lapsen luokka on aivan täynnä 25:stä pulpetista, tuskin sinne saisi mahtumaan edes neljää pulpettia lisää.

Ihan samalla tavalla oli oman lapseni alakoulussa luokkatilan mitoitus max 26 oppilaalle (oli kuulemma koulun ehdoton maksimi luokkakoolle, just joo). Ensimmäiset pöydät olivat alle metrin päässä taulusta ja takimmaiset alle metrin päästä takaseinästä. Ei ainakaan takarivissä pääse tuolin keikuttajat kaatumaan, kun ottaa seinä vastaan... Ekaluokan lapsi kävi eri koulussa, jossa opiskeli koulun 50-luvulla rakennetussa osassa. Siellä oli melkein puolet luokkatilasta tyhjää, vaikka siis 25 oppilasta samalla luokalla olikin. Nykyään koulut rakennetaan pienemmälle oppilasmäärälle / luokka.

Mutta tämä nyt menee vähän jo ohi alkuperäisen aiheen.

-6

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo uudistus on ainoastaan hyvä asia. Enkä oikein ymmärrä miten siitä voi edes löytää mitään huonoa, nyt ku toisesta asteesta tulee ilmainenkin.

"Nokun ei voi ketään pakottaa kouluun". Ihan typerä vastaväite. Kyllä voi. Ja pitää tuon ikäiset vielä pakottaa jos eivät itse tajua. Muuten saadaan taas jatkossakin lukea juttuja, joissa nämä nuoret sitten 10 vuoden päästä väliinputoajina valittavat ja syyttävät yhteiskuntaa ja kouluja kun "miksi ketään ei auttanut tai pakottanut kouluun?". Aivan kuten saimme lukea Ylen sivuilta tässä yksi päivä. Siellä kaksi nuorta, jotka vapaaehtoisesti olivat päättäneet laittaa ammattikoulun läskiksi, valittavat kun koulu ja yhteiskunta ei auttanut. Siksi juuri saa pakottaa, kun sen ikäiset eivät välttämättä tunne omaa parastaan lainkaan.

Lähes koko ikäluokka hakee jo nyt jatkokoulutukseen toiselle asteelle. Se, että joku heittää homman läskiksi tapahtuu vielä todennäköisemmin jos on pakko hakea kouluun johon ei edes itse halua. Uudistus on järkyttävän kallis tässä taloustilanteessa. Vasemmiston pakkomielle joka ei perustu mihinkään tutkimukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Moni nuori jää kokonaan tyhjän päälle kun peruskoulu päättyy.

Ei hae mihinkään jatkokoulutukseen, lorvailee päivät pitkät kaupungilla mitä erilaismmissa ympyröissä.

Siitä se pahin syrjäytyminen alkaa, etenkin jos kaverit ovat jossain opiskelemassa ja yksin harhailee vaikka missä.

Luokkakokojen kanssa suht.koht. pärjäillään, kun vielä on olemassa kouluavustajatkin.

Aika monella noista syrjäytyminen on jo hyvässsä vauhdissa peruskoulun aikana. Siksi rahat ja resurssit pitäisi käyttää peruskoulun ja ylipäätään nuorten varhaisen tukitoiminnan kehittämiseen.

Jos peruskoulusta pääsee nippa nappa läpi ja muu elämä on jo alamäessä, niin tuskin ne jatko-opinnot kovin hyvin sujuu. Valmistuuko tuollainen nuori ammattikoulusta tai lukiosta koskaan vaikka oppivelvollisuus olisikin? Vai lasketaanko vaatimustasoa heitä varten? Hyvin suurella todennäköisyyllä työllistyminen tai jatko-opinnot eivät tule onnistumaan ja kaupungilla lorvimiseksi se menee. Tämän on kertonut aika moni opettaja. Kannattaisiko heitä kuunnella?

Nuori ei tuon ikäisenä oikein tajua mitään, mutta oman kokemuksen mukaan se koulu lähtee sujumaan aika monella kyllä hyvin nopeasti, vaikka aluksi tuntuisikin ettei kiinnosta. Ja olen melko vakuuttunut että se yläasteella alkanut syrjäytyminen ei ainakaan sillä helpota ettei mihinkään jatka. Monet saavat avun siitäkin, jos vaikka yläasteen jälkeen siirtyvät kokonaan uudelle paikkakunnalle opiskelemaan. Kauas vanhasta. Ja kyllähän toisen asteen koulujen on pakko vaatimustasoa laske, jos kerran kaikkien on pakko päästä. Ja mitä noihin opettajiin tulee, niin tuntuu että varsinkin yläasteen opet puhuvat tämänkin asian suhteen välillä ihan puutaheinää. Omassa koulussa oli monia, joille opettajat sanoivat että "ei sinun kannata lukioon mennä, et pärjää", sanoivat myös minulle noin, mutta kyllä kaikki meistä vaan ihan hyvillä papereilla valmistui. Että ei ne opettajat todellakaan aina koko totuutta näe.

Toki sisään pääsyssä on tasoa laskettava, jos kaikille pitää opiskelupaikka löytyä. Mutta lasketaanko kurssienkin vaatimustasoa vai miten nämä rämpii koulussa eteenpäin? Jos vaatimustasoa lasketaan, niin näitä ennen ja jälkeen muutoksen valmistuneita vertailla jatko-opintoihin tai töihin haettaessa?

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Ei luokkakoot pienene ikäluokkien pienentyessä, vaan luokkia vähennetään. Porukkaa luokilla kuten ennenkin tietty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä meillä lapsen ikäluokassa on paljon lapsia, päiväkodit olivat täynnä, eskari ja koulussa on 25 lasta samalla luokalla joka aiheuttaa ainakin meidän lapselle ongelmia koulussa ja koko luokan ilmapiiri on rauhaton.

Syksyllä oli koronan takia luokka jaettu kahtia ja silloin koulu sujui todella hyvin.

25 oppilasta samalla luokalla on vielä luksusta. Omalla lapsellani taisi olla tuollainen tilanne vain ekaluokalla. Viitosella oppilaita olikin jo 29, yksi opettaja ja vain harvoin käytössä avustaja tai erityisope ryhmän jakamista varten. (no tuostakin on selvitty, lapsi on jo lukiossa)

Lapsen luokka on aivan täynnä 25:stä pulpetista, tuskin sinne saisi mahtumaan edes neljää pulpettia lisää.

Ihan samalla tavalla oli oman lapseni alakoulussa luokkatilan mitoitus max 26 oppilaalle (oli kuulemma koulun ehdoton maksimi luokkakoolle, just joo). Ensimmäiset pöydät olivat alle metrin päässä taulusta ja takimmaiset alle metrin päästä takaseinästä. Ei ainakaan takarivissä pääse tuolin keikuttajat kaatumaan, kun ottaa seinä vastaan... Ekaluokan lapsi kävi eri koulussa, jossa opiskeli koulun 50-luvulla rakennetussa osassa. Siellä oli melkein puolet luokkatilasta tyhjää, vaikka siis 25 oppilasta samalla luokalla olikin. Nykyään koulut rakennetaan pienemmälle oppilasmäärälle / luokka.

Mutta tämä nyt menee vähän jo ohi alkuperäisen aiheen.

-6

Eikös uusimmat koulut ole sellaisia, joissa on jättitilat, joissa oleskelee monta luokka-astetta.

Sitten on huomattu keskittymisongelmia ja vaadittu siirreltävä seiniä.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Luokkakoot tulee vaan kasvamaan, kuten väestökin. Ilmastopakolaisuus tulee olemaan ihan näkyvä ilmiö täällä ja se on jo alkanut. Sitä ei pysty persutkaan estämään kieltäytymällä uskomasta kriisiin ja väittämällä että pystyisivät jotenkin sulkemaan Suomen ulos Euroopasta.

Kunnat päättää luokkakoosta, ei maan hallitus. Joten aloituksen asetelma on hieman kummallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa luokkakoot pienenevät automaattisesti.

Koska syntyvyys tulee vähentymään, niin koululaisetkin vähenevät vuosien kuluttua.

Luokkakoot tulee vaan kasvamaan, kuten väestökin. Ilmastopakolaisuus tulee olemaan ihan näkyvä ilmiö täällä ja se on jo alkanut. Sitä ei pysty persutkaan estämään kieltäytymällä uskomasta kriisiin ja väittämällä että pystyisivät jotenkin sulkemaan Suomen ulos Euroopasta.

Ihmisten siirtyminen siirtää vain ongelmat paikasta toiseen.

Pitäisi pyrkiä siihen, että jokainen saiis vain 2 lasta maailmanlaajuisesti. Muuten tulisi sanktioita.

Jos on jo 2 lasta ja menee uudelleen naimisiin, se uusi ei sitten enää voisi saada yhtään.

Mitkään lihansyönnin lopettamiset ja ihmisten siirrot eivät poista sitä tosiasiaa, että oikea ongelma on, että ihmiskunta lisääntyy joillain alueilla liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo oppivelvollisuuden pidentämine tuo hyötyä yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä.

Tarkoitus on, että jokainen saa jonkin perus ammatin opiskeltua peruskoulun jälkeen.

Oppivelvollisuuden pidentämisestä on yhteiskunnalle hyötyä vain, jos saadaan toisen asteen opetuksen taso sellaiseksi, että siitä on ko. koulutuksesta valmistuneille hyötyä työelämässä. Tällä hetkellä ammatillisista oppilaitoksista "valmistuu" vuosittain paljon porukkaa, joilla ei ole valmiuksia tehdä sitä työtä, johon se hänen suorittamansa tutkinto tähtää.

Minusta on järjetöntä kustantaa kaikille maksuton koulutus 20-vuotiaaksi + yli 7 km koulumatkat, kun suurin osa 2. asteen opiskelijoista on pystynyt opiskeluvälineet hankkimaan itsekin. Olisin suunnannut oppikirja-/välineavustusta kaikkein heikommassa asemassa oleville. Tällaista avustusta sai sosiaalitoimen kautta jo ennen uudistusta.

Koulutus on könttä kunnan/kaupungin budjetista. Nyt kun kirjat, tietokoneet, laskimet, koulumatkat jne. tulee tarjota ilmaiseksi, tarkoittaa se sitä, että kirjoja jätetään hankkimatta. Koulutuksessa säästöjä haetaan aina kasvattamalla luokkakokoja, säästämällä kirjoista, opetusmateriaaleista sekä vähentämällä valinnaisuutta. Eli todennäköistä on, että jatkossa luokissa on enemmän oppilaita ja entistä harvemmalla on oppikirjat. Tämä tarkoittaa, että opettaja pystyy entistä heikommin tukemaan tuen tarpeessa olevia sekä peruskoulussa että toisella asteella. Ja mitä vähemmän aikuisia koulussa on, sitä suurempi riski on myös koulukiusaamiselle. Nuorten pahoinvointi lisääntyy tämän uudistuksen seurauksena.