Kuinka tärkeää on mielestäsi opettaa 5- vuotias laskettelemaan?
Lapsi on ollut aina varovainen liikkuja. Hän on aina ”pelännyt” uusien asioiden opettelua, kuten pienempänä arasteli pyörää, leikkipuistoissa liukumäkeä jne. Hiihtämistä kokeiltu toissa- ja viime talvena, lapsi ei koskaan innostunut vaan homma oli vähän pakkopullaa. Hiihtää hidasta tahtia omalla tyylillään, alamäkiä ja kovempaa vauhtia pelkäsi viime talvena, tänä talvena ei olla vielä hiihdetty. Luistelua olemme kokeilleet tänä talvena, olen tyytyväinen että lapsi ylipäätään suostui laittamaan luistimet jalkaan ja lähtemään seisomaan jäälle. Hän on hyvin omapäinen ja herkkä. En hoputa enkä painosta, vaan ensin kokeillaan millaista on seistä jäällä luistimet jalassa. Lapsi kävelee hissukseen jäällä luistimet jalassa. Tiedän että lapseni opettelu vaatii toistoa , toistoa ja toistoa. Lapsi saattaa hermostua ja luovuttaa helposti.
Mieheni mielestä ( ei ole lapsen isä. Isän kanssa meillä on yhteishuoltajuus vuoroviikoin) on tärkeää että lapsi opetetaan myös laskettelemaan, mies itse osaa lasketella paaaljon paremmin kuin minä. . Mies sanoo että laskettelu on helppoa ja että kyllä se lapsi sen muutamalla kerralla oppii. Hänen mielestäni aliarvioin ja mollaan lastani kun sanoin että se tulee olemaan vaikeaa ja tämä vaatii todella paljon harjoittelua ja että mielestäni tulisi keskittyä hiihtämisen opetteluun enemmän.
Lapsi on ihan myötämielinen lasketteluun,kertaalleen käytiinkin laskettelemasda viime talvena. lapseta pidettiin kokoajan kiinni kun ei uskaltanut loivassakaan mäessä yrittää yksin vaan pelkää kaatumista.
Lapsen liikunnallinen kehitys on tullut hyvin eteenpäin ja on reippaampi ja rohkeampi kuin viime talvena.
Itse näen kuitenkin että hiihto ja luistelu ovat näitä ”pakollisia” liikuntamuotoja jotka kannattaa ja pitäisi osata ennen koulun aloittamista. Eivät tietenkään mitkään lajit sulje toisiaan pois, mutta olen eri mieltä miehen kanssa siitä että ”kyllä pitää oppia laskettelemaan”. Tästä kehittyi jo riita, kun en pitänyt siitä että mies sanoi minun haukkuvan lastani. Satun vain tietämään että lapseni kohdalla uusien asioiden opettelu on ollut rankkaa tosiinaan ja vaatii paljon opettelua. Nämä faktat selitin miehelleni. Toki se rankkuus voi johtua siitä että olemme opetelleet lapsen kanssa juttuja liian aikaisin, silloin kun lapsi ei ollut vielä valmis. Kaikelle on aikansa.
Mitä ajatuksia herättää? Tiedän toki että on lapsia joille vanhemmat laittavat laskettelumonot jalkaan jo heti synnäriltä kotiuduttuaan. Näin kärjistettynä. Haluan että laskettelu ja muu harrastus on mukavaa ja hauskaa kokeilua, ei pakkopullaa
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä on se hyöty siinä, että pitää osata lasketella?
Jos koko perhe laskettelee niin on hyvä, että kaikki osaavat. Sitten voi lähteä lomilla laskettelureissuille ja kaikki voivat lasketella yhdessä. Vanhemman ei tarvitse jäädä mökille tai keksiä muuta tekemistä yhden laskettelua osaamattoman lapsen kanssa.
Laittaisin hiihtokouluun opettelemaan laskettelua muiden lasten kanssa. Vertaistuki auttaa.
Lasketteleminen on tärkeää, jos se on perheen yhteinen harrastus, tai lapsi itse haluaa opetella laskemaan. Innokasta isäpuolta en ottaisi opettamaan. Hän saattaisi vaatia lapselta liian nopeaa kehitystä, tai odotukset olisivat liian korkealla. Sinä taas saattaisit antaa heti periksi, jos lapsi ei osaa, koska olet tottunut pitämään häntä arkana uusissa tilanteissa. Siksi hiihdonopettaja voisi olla teidän juttu. Yksikin hiihtotunti voi joko innostaa lasta tosi paljon tai sitten hän toteaa, ettei ole hänen hommansa.
Meillä poika kävi 5-vuotiaana kokeilemassa, ja totesin, ettei ole hänen juttunsa. Sileää lasten mäkeä laski, mutta tuntui silti vähän turhan haastavalta.
Taukoa tuli useampi vuosi väliin, kunnes kokeili uudestaan. Sitten innostuikin ja nyt 16-vuotiaana laskettelu on pääharrastus (asumme seudulla, jossa on talvisin lunta ja lisäksi laskettelukeskus). Ehti oppia monenlaiset temput ja nyt taitaa laskea pääasiassa erilaisia hyppyreitä, reilejä jne., mitä ne nyt onkaan. (Itse lasken varovaisesti ja vain sileää mäkeä.)
Oma äiti, isä tai isäpuoli on harvoin se paras opettaja tuon ikäiselle. Oma puolisoni on laskenut kilpaa vuosikausia eikä hänkään halunnut opettaa omia lapsiamme laskettelemaan vaan nämä vietiin siinä 3-4-vuotiaana hiihtokouluun. Toki olivat meidän mukana sitä ennen jonkin verran mäessä, mutta lähinnä leikkivät siinä mattohissin alueella kun serkkutyttö valvoi heitä.
Oma veljeni on voittanut mitaleita uinnin juniorisarjoissa ja hän on laittanut kaikki lapsensa uimakouluun. Meidän vanhempamme laittoivat myös meidät aikanaan ohjattuun valmennukseen melkein lajin kuin lajin alkeiden suhteen vaikka olisivat itsekin niitä osanneet.
Toisten lasten esimerkki ja valmentajan auktoriteetti ovat parasta oppimiselle. Äidille tai isälle kiukutellaan herkästi ja heittäydytään liiankin vauvamaiseksi. Porukassa reippaus lisääntyy ja sitä mukaa taidot.