Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Besserwisser-työkaveri -miten olla ärsyyntymättä
Minä ap
01.02.2021 |
Mulla on läheinen työkaveri joka on periaatteessa ihan ok ja jopa mukava, mutta hänellä on erittäin ärsyttävä tapa olla aina oikeassa ja joka pikkuasiaankin vääntää vastaan. Asia kuin asia niin hän jotenkin alkaa neuvomaan tai tietää muka paremmin.
Vaikea selittää, tässä esimerkki:
Manailen kollegalle että työvuorolista on taas myöhässä, esimies ei taaskaan ole hoitanut tehtäväänsä. Yleensä tällaiseen toinen henkilö myötäilee että onpa joo ärsyttävää. Mutta ko. henkilö alkaa opettamaan että kyllähän niissä vuorolistoissa on aika lailla toistuva kaava. Ja mä olen silleen että wtf?! Joo, on toistuva kaava, mutta ei tunnin tarkkuudella eikä satavarmasti edes päivän tarkkuudella. Ja oli tai ei niin työvuorolista pitää tulla ajoissa, sehän se oli mun pointti. Sitten mua alkaa vaan ärsyttää ihan sikana, että miksi sen pitää taas olla niin tietävinään.
Ehkä vaikea tästä esimerkistä ymmärtää tilannetta, mutta väsyn ja ahdistun tuon henkilön kanssa, koska kommunikointimme on jotenkin niin erilaista. Muiden kanssa ei ole vastaavaa ongelmaa. Joudun työskentelemään hänen kanssaan paljon, en voi vältellä.
Haluaisin ohjeita miten pääsisin tästä yli, miten oppisin olemaan ärsyyntymättä. Vastaanko hänelle vai annanko olla? Kummassakin tapauksessa mulle tulee ärtynyt olo, vaikka peitänkin sen häneltä. Tiedän että hän on mikä on, enkä voi vaikuttaa kuin itseeni. Miten pystyisin antaa hänen kommenttinsa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?
Hän myös neuvoo asioissa mitkä todellakin jo osaan. Sekin raivostuttaa minua. Kertokaa miten pääsisin tunnereaktioiden yläpuolelle, niin ettei hän enää vaikuttaisi minuun näin vahvasti.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Kyse on tosiaan kloerilaisista kommunikaatiotyyleistä:
.................
Miksi sinä valitat asioista, joihin et halua ratkaisua? Miksi et keksi smaltalkiin jotain hauskempaa ja vähemmänhelposti väärinymmärrettävää muotoa?
Sulla on pointtisi, myönnän. En kuitenkaan ole varsinaisesti negatiivinen ihminen enkä valita paljon. Muiden henkilöiden kanssa samaa ristiriitaa ei tule kuin ko. työkaverin kanssa.
Hän on muutenkin besserwisser ja kommentoi ja neuvoo vaikka olisi kohteliaampaa olla vaiti. Se saa minussa aikaan ärtymystä.
Kaipaisin neuvoja miten pääsisin ärtymykseni yli ja oppisin olemaan välittämättä, hän saisi olla mikä on ja minä oppisin hyväksymään sen eikä hänen kommentit vaikuttaisi enää mielialaani.
T:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta omaa ajatteluasi. Tuo on sinun korvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on tosiaan erilaisista kommunikaatiotyyleistä:
Työkaverisi luulee, että valitat, koska sulla on ongelma ja haluat ratkaista sen, hän siis alkaa miettiä, mistä ratkaisu löytyisi. Esim että miten voit suunnitella seuraavaa työ/vapaaviikkoa.
Sinä taas et suinkaan valita koska etsit ratkaisua, vaan koska tykkäät valittaa ja käytät valittamista small talkin muotona. Ratkaisun etsiminen ärsyttää sinua.
Miksi sinä valitat asioista, joihin et halua ratkaisua? Miksi et keksi smaltalkiin jotain hauskempaa ja vähemmänhelposti väärinymmärrettävää muotoa?
Jatkan vielä, että tällaisissa tilanteissa voisinkin jatkossa kommentoida vaikkapa kevyesti naurahtaen että "joo, olet oikeassa, harmittaa vaan esimiehen välinpitämättömyys". Mutta ei takerruta tähän esimerkkiin. Pointtini tosiaan oli, miten yleisesti ottaen ihminen pystyisi olemaan pahoittamatta mieltään toisen kommenteista? Miten pääsee niiden yläpuolelle? Jotain buddhalaista lähestymistapaa kaipailisin.
Vierailija kirjoitti:
Muuta omaa ajatteluasi. Tuo on sinun korvien välissä.
Nimenomaan!!! Tätä minä juuri tarkoitan. MITEN pystyn muuttamaan ajatteluani?
Äläkä takerru tuohon esimerkkiin. Vaan yleisellä tasolla: miten pystyn olemaan ärtymättä jos toisen kommentit ärsyttää tai pahoittaa mielen? Tiedän ettei hän tarkoita pahaa eikä hänen tarvitse muuttua. Miten MINÄ voisin muuttua ja tulla toimeen hänen kanssaan ahdistumatta? Muiden ihmisten kanssa ongelmaa ei ole.
Suosittelen psykedeelejä.
Ne auttavat nopeasti irti arkiajattelun kahleista.
Esimerkiksi juuri toisten puheista.
Et ymmärrä enää sanaakaan joten case closed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna tyypin aina olla kaikessa oikeassa. Älä väitä vastaan, vaikka tyyppi olisi väärässä. Se kyllästyy ennen pitkään, kun susta ei ole mitään vastusta, ja siirtyy besserwisseröimään jonkun muun kustannuksella.
Ei työkaverisi mikään besserwisser ole Sinua vaan harmittaa, kun et saanut esimiehen haukkumiseen mukaan. Sinä tässä olet ärsyttävä ja kateellinen. Tee jotain elämällesi että olisit tyytyväinen niin ei tarvitse kateellisena puukottaa toisia selkään ja analysoida niitä jotka eivät säälittäviin haukkumisiisi lähde mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, tulee asiattomia vastauksia, niinkuin pelkäsinkin.
Haluaisin vaan neuvon kuinka oppia antamaan mennä "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos". Kuinka oppia olla välittämättä.
Esimerkkiäni ei tarvi analysoida. Se on vain yksi esimerkki ja edustaa vain yhdenlaista tilannetta. Tätä ongelmaani voi käsitellä ihan yleisellä tasolla: kuinka oppia olemaan välittämättä ylipäätänsä toisen kommenteista.
Täällä on aina vaan tää sama inhottava tyyli että hyökätään ap:ta vastaan. Tässä keississä niin ei kuitenkaan tarvitse tehdä, sillä itse myönnän ongelman olevan minussa ja minun pääni sisällä. Sitä ei tarvitse minulle enää kertoa.
Kaikilla kai kokemuksia kuinka jonkun toisen kommentit esimerkiksi loukkaa. Tahattomasti lapsettomat kokevat tätä usein. Miten esimerkiksi he pääsevät näistä yli? Jotkut ihmiset jopa oppivat tulemaan toimeen jonkun tökerösti itseään ilmaiseva tyypin kanssa, ajatellen että "se nyt vaan on tuollainen, ei siitä kannata välittää". Miten löytäisin tuon saman viisauden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ajatella asiaa hiukan pidemmälle, ehkäpä työkaverillasi on asperger piirteitä, luultavasti hän ei käyttäytyisi niin jos tietäisi sen olevan ärsyttävää, ehkäpä hän tietääkin sen, mutta ei osaa olla toisenkaanlainen, niinkin sinäkään et pysty olemaan ärsyyntymättä.
Minullakin oli ennen samanlaista ongelmaa luokkakaverin kanssa. Ongelma poistui luonnollisesti kun valmistuimme koulusta eikä tarvinnut enää kuunnella hänen pätemistä.
Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ärsyynnyin hänestä siksi, koska projisoin kaikki omat sietämättömät piirteeni häneen. Minä olen juuri samanlainen sellainen pätijä, jota ei tarvitse tulla neuvomaan tai valistamaan yhtään mistään. Huomasin vasta silloin että teen sitä itsekin. Hän oli minulle liiaksi peili, vaikken sitä todellakana silloin tajunnut, se perhanan besserwisser ärsytti mua ihan liikaa.
En sano tätä siksi, että kokisit minun arvostelevan sinua nyt bessewisseriksi, vaan tarkoitan että joskus menee aika pitkäkin aika tajuta ja nähdä mikä siinä jutussa oikeasti oli se juttu.
Ja valitettavasti mulla ei oo mitään viisasta neuvoa sulle. Varmaan vaan on työstettävä itseään, kai pikkuhiljaa tapahtuu muutos jos joka päivä töihin mennessä yrittää olla sillä asenteella, että juujuu sinun on nyt pakko päteä paikataksesi huonoa itsetuntoasi ja sillä kerjäät hyväksyntää muilta ihmisiltä, olet hyvä ihminen ja kelpaat kyllä. En tiedä auttaisiko..
I feel U! tosi kurjaa olla koko ajan kyrpiintynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli ennen samanlaista ongelmaa luokkakaverin kanssa. Ongelma poistui luonnollisesti kun valmistuimme koulusta eikä tarvinnut enää kuunnella hänen pätemistä.
Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ärsyynnyin hänestä siksi, koska projisoin kaikki omat sietämättömät piirteeni häneen. Minä olen juuri samanlainen sellainen pätijä, jota ei tarvitse tulla neuvomaan tai valistamaan yhtään mistään. Huomasin vasta silloin että teen sitä itsekin. Hän oli minulle liiaksi peili, vaikken sitä todellakana silloin tajunnut, se perhanan besserwisser ärsytti mua ihan liikaa.
En sano tätä siksi, että kokisit minun arvostelevan sinua nyt bessewisseriksi, vaan tarkoitan että joskus menee aika pitkäkin aika tajuta ja nähdä mikä siinä jutussa oikeasti oli se juttu.
Ja valitettavasti mulla ei oo mitään viisasta neuvoa sulle. Varmaan vaan on työstettävä itseään, kai pikkuhiljaa tapahtuu muutos jos joka päivä töihin mennessä yrittää olla sillä asenteella, että juujuu sinun on nyt pakko päteä paikataksesi huonoa itsetuntoasi ja sillä kerjäät hyväksyntää muilta ihmisiltä, olet hyvä ihminen ja kelpaat kyllä. En tiedä auttaisiko..
I feel U! tosi kurjaa olla koko ajan kyrpiintynyt
Kiitos!!
Jos juttelet jollekin toiselle, joka on kanssasi samalla kannalla (jos on sellainen henkilö). Tai selvitä /selvittäkää miksi esimerkiksi lista on myöhässä, että voiko sitä aikaistaa joka kuukausi, onko se jäänyt sihteerin mappiin. Jos on eri tapa kommunikoida ja ärsyttää, on mahdollista ettei toinen muutu, hänellä on tietty kaava ajatteluun. Joku saattaa taas ajatuksissaan tokaista jotain. Itselläsi saattaisi olla paniikkikin miksei vaikka vuorolistaa ole ja toinen ei oikein tajua sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä seuraan tätä keskustelua. On sama ongelma erään ihmisen kanssa, ja hän on siis onnistunut karkoittamaan muita ympäriltään pysyvästi besserwisseröinnillään. Hänellä ei ole yhtään tilannetajua ja arkipäivän empatiaa, vaan kaikki on nokittelua ja besserwisseröintiä. Yritän psyykata itseni sellaiseen lempeyden tilaan, vähän kuin olisi pahoinvoivan lapsen parasta päivää kuuntelemassa, että ei vaan lähtisi kierrokset nousuun...
Mitä te teette, te muut?
Minä ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta omaa ajatteluasi. Tuo on sinun korvien välissä.
Nimenomaan!!! Tätä minä juuri tarkoitan. MITEN pystyn muuttamaan ajatteluani?
Äläkä takerru tuohon esimerkkiin. Vaan yleisellä tasolla: miten pystyn olemaan ärtymättä jos toisen kommentit ärsyttää tai pahoittaa mielen? Tiedän ettei hän tarkoita pahaa eikä hänen tarvitse muuttua. Miten MINÄ voisin muuttua ja tulla toimeen hänen kanssaan ahdistumatta? Muiden ihmisten kanssa ongelmaa ei ole.
Jos muiden kanssa ei ole ongelmaa niin vika on työkaverissasi. Varmaan moni muukin ärsyyntyy hänestä.
Ratkaisu on, että et puhu hänelle muuten kuin jos on aivan pakko. Tai ainakaan älä valittele mistään asiasta jos se aiheuttaa rasittavia vastauksia.
Minä ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta omaa ajatteluasi. Tuo on sinun korvien välissä.
Nimenomaan!!! Tätä minä juuri tarkoitan. MITEN pystyn muuttamaan ajatteluani?
Äläkä takerru tuohon esimerkkiin. Vaan yleisellä tasolla: miten pystyn olemaan ärtymättä jos toisen kommentit ärsyttää tai pahoittaa mielen? Tiedän ettei hän tarkoita pahaa eikä hänen tarvitse muuttua. Miten MINÄ voisin muuttua ja tulla toimeen hänen kanssaan ahdistumatta? Muiden ihmisten kanssa ongelmaa ei ole.
No siis se vaatii tietoista itsereflektiota ennen ja jälkeen tilanteen ja itse tilanteessa. Sitä täytyy muuttaa omaa käytöstään ja yrittää ajatella tilanteessa toisin. Tähän jos ei itse pysty, nii koko terapian ydin perustuu siihen että terapeutti opettaa näitä keinoja sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Minä ap kirjoitti:
olo
Vierailija kirjoitti:
Muuta omaa ajatteluasi. Tuo on sinun korvien välissä.
Nimenomaan!!! Tätä minä juuri tarkoitan. MITEN pystyn muuttamaan ajatteluani?
Äläkä takerru tuohon esimerkkiin. Vaan yleisellä tasolla: miten pystyn olemaan ärtymättä jos toisen kommentit ärsyttää tai pahoittaa mielen? Tiedän ettei hän tarkoita pahaa eikä hänen tarvitse muuttua. Miten MINÄ voisin muuttua ja tulla toimeen hänen kanssaan ahdistumatta? Muiden ihmisten kanssa ongelmaa ei ole.
No siis se vaatii tietoista itsereflektiota ennen ja jälkeen tilanteen ja itse tilanteessa. Sitä täytyy muuttaa omaa käytöstään ja yrittää ajatella tilanteessa toisin. Tähän jos ei itse pysty, nii koko terapian ydin perustuu siihen että terapeutti opettaa näitä keinoja sinulle.
Mielenkiintoista. Tarvitsisin jotain selfhelppiä.
Vierailija kirjoitti:
.
Ratkaisu on, että et puhu hänelle muuten kuin jos on aivan pakko. Tai ainakaan älä valittele mistään asiasta jos se aiheuttaa rasittavia vastauksia.
Kyllä, välttelisin häntä jos se vain olisi mahdollista, se olisikin helpoin ratkaisu. Hän on kuitenkin lähin kollegani ja joudumme olemaan lähes aina yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Yritän psyykata itseni sellaiseen lempeyden tilaan, vähän kuin olisi pahoinvoivan lapsen parasta päivää kuuntelemassa, että ei vaan lähtisi kierrokset nousuun... 
Tuo kuulostaa mielenkiintoiselta vinkiltä. Toimiiko?
Alue: Aihe vapaa
Kyse on tosiaan erilaisista kommunikaatiotyyleistä:
Työkaverisi luulee, että valitat, koska sulla on ongelma ja haluat ratkaista sen, hän siis alkaa miettiä, mistä ratkaisu löytyisi. Esim että miten voit suunnitella seuraavaa työ/vapaaviikkoa.
Sinä taas et suinkaan valita koska etsit ratkaisua, vaan koska tykkäät valittaa ja käytät valittamista small talkin muotona. Ratkaisun etsiminen ärsyttää sinua.
Miksi sinä valitat asioista, joihin et halua ratkaisua? Miksi et keksi smaltalkiin jotain hauskempaa ja vähemmänhelposti väärinymmärrettävää muotoa?