Onko järjetöntä vielä 50:nä haaveilla intohimosta
Takana 20 vuoden liitto. Mies on hyvä ja kunnollinen mitä nyt välillä kiristää pinnaa. Suhteemme on kuitenkin enemmän enää kaverillinen. En tunne halua häntä kohtaan ja seksiä on enää aika harvoin. Haaveilen intohimosta ja halusta, mutta tiedostan että valuuttani markkinoilla ei ole enää kuumaa. Olen itsestäni huolehtiva, hyväkroppainen ja kauniiksi kehuttu nainen, mutta silti. Ja olisinko loppupeleissä valmis heittämään hyvin sujuvan arjen kiihkeään rakasteluun. En tiedä, mutta nyt tuntuu, että olen vain puoliksi elossa. Ja jos tätä on loppuelämäni, niin enpä tiedä.
Kommentit (11)
Ei ole järjetöntä haaveilla. Jos teillä on hyvä suhde miehen kanssa, se voisi kestää pikku seikkailun luvan kanssa. Voisi tuoda virtaa ja intohimoa suhteeseen. Kyl halukas viisikymppinen nainen monelle kelpaa, paremmin kuin haluton nuorempi.
Ei pettämään!!! Älkäää tehkö niin. Kadutte paljon.
Voi, kun sitä intohimoa voisi viritellä oman puolison kanssa.
Tuon ikäisillä on usein seksuaalinen älykkyysosamäärä ja itsetunto korkealla, käyttäkää niitä ja miettikää ratkaisuja. Kyllä intohimo ja seksuaalinen itsensä toteuttaminen kuuluu kaiken ikäisille ❤️
AP kirjoitti 'Haaveilen intohimosta ja halusta, mutta tiedostan että valuuttani markkinoilla ei ole enää kuumaa. Olen itsestäni huolehtiva, hyväkroppainen ja kauniiksi kehuttu nainen...'
Seurastasi kilvoitellaan kun asetat itsesi alttiiksi vastaavanlaisen seuralaisen löytämiseksi!
Aika väistämätönta mahtaa olla että pidemmän päälle arki syö intohimoille suotuisankin asetelman.
Yksi vaihtoehto on antaa hyvin toimivan arjen rullata tahollaan ja käydä nauttimassa muualla ilman arkisia painotaakkoja esimerkiksi tyyliin:
www.vauva.fi/keskustelu/3973687/mielenkiintoisia-nakemyksia-avoimesta-s…
Tällä palstalla on aika monta kertaa mainittu että suhde on muuten ok mutta seksi ei toimi.
Kolmasosa on kokeillut ruohon vihreyttä aidan toisella puolen niin tämä tabu on kaksinaismoralismia pahimmillaan.
Monta kertaa on saanut lukea kehoituksen erota kun yhden osa-alueen kiinnostukset eivät kohtaa.
Miten olisi jos näissä tapauksissa kannustettaisiin ainakin harkitsemaan liiton avaamista?
Ihmisiä on monenlaisia, mutta minulle ja miehelleni seksi on tosi tärkeää. Se on tärkeämpää kuin tosi moni muu asia elämässä. Sen takia kummallakin on oikeus seikkailla. Pitkässä suhteessa intohimo ei ole sitä samaa polttavaa kiihkoa kuin se voi parhaimmillaan olla. Miehet ovat kautta aikain heittäneet koko elämänsä menemään, jos heille vähän vihjaistaankin, että nuorta pillua olisi saatavailla. Miksipä ei naisillakin voisi olla näin? Sinun tilanteessasi siis lähtisin hieman seikkailemaan, mieluiten tietysti luvan kanssa, niin voit toteuttaa itseäsi. Mitään pahaa ei ole siinä, että haluttaa. 50-v kaunis nainen on haluttua seuraa, netistä lötyy panomiehiä.
Minäkin ymmärrän aloittajaa. Tuntuu vain, että täällä enimmät neuvot ovat luokkaa pettäminen tai suhteen avaaminen. Itse olen nyt melko tuoreessa suhteessa, jossa välittämistä ja arvostusta on enemmän kuin edellisessä, seksittömäksi muuttuneessa liitossa. Seksissä jään kuitenkin edelleen puutteeseen, monella tasolla, vaikka toki me sitäkin harrastamme. 60-v. synttärit lähestyy, tunnen itseni vielä nuoreksi, elän elämäni seksuaalisinta vuosikymmentä ja kaipaan jotakin suurta, täyttymätöntä intohimoa välillä niin että se tuntuu lähes fyysisenä kipuna. Läheisyyttä meillä on paljonkin, mutta mies ei ilmeisestikään virity siitä samalla tavalla kuin minä. Ja ei, en ole ruma, vaan hänen mielestään kaunis ja seksikäs...Nämä ovat vaikeita asioita, kun vaakakupissa painaa niin moni muukin asia seksin lisäksi, ja ennen kaikkea: pitäisi olla selvännäkijä tietääkseen mitä on luvassa, jos irrottautuu hyvästä ja turvallisesta ja heittäytyy tyhjän päälle. Mutta vastauksena ap:n kysymykseen: haaveilu ei ole koskaan järjetöntä. Tai - eihän sillä kai järjen kanssa olekaan mitään tekemistä? Itse uskon, että ainakin nainen voi kokea intohimoa vielä kahdeksankymppisenäkin, jos haluaa, ja jos oikea kohde löytyy,
Ollaan noin 60 pariskunta kymmeniä vuosia takana, rakastellaan jokapäivä. Juuri kysyin miehen mielipidettä, onko meillä vielä intohimoa. vastasi että on! Ja olen samaa mieltä, kyllä ne voihkitaan ja suudellaan ja himot hirveät.
Että kyllä sitä kuumuutta voi hyvinkin pitää yllä, ei se automaattisesti häviä pitkässäkään liitossa.
Kysytäänpä nyt vaihtelun vuoksi, että mitä kaikkea olette jo kokeilleet seksin saralla. Aina joku uusi juttu kokeiltavaksi alkaa kiihottaa lisää. Rutiini ja rajoittuneisuus taas vähentää kiihotusta ja seksin houkuttavuutta. Mukavuusalueelta pois niitä kummankin omia rajoja etsimään, sinne melkein liian tuhman puolelle ja alkaa olla seksiä useammin väistämättä.
Vaimoni kertoi olevansa a-seksuaali. 40 vuoden avioliiton jälkeen. Minä olen aina ollut yliseksuaalinen. Edelleenkin.
Nyt ottaa kipiää . 😞
Viisikymppinen mies, puoliksi elossa. Hyvä vaimo mutta...hänellä ei haluja enää. Mitä tässä tekisi tuumin myös minä päivittäin.
Vaikeata on halukkaan yli viisikymppisen elämä. Ymmärrän aloittajan pohdintaa.