Millainen elokuva on Interstellar?

Suosittelen katsomaaan. Kannattaa myös katsoa kaikki muutkin ihastuksesi suosikki elokuvat. Esim. jos vaikka tykkää Indiana Jonesista niin kannattaa katsoa sekin.

Sinc

?

Millainen elokuva se on?

Ihan ok scifi-hörhöily.

Se on liian vaikea. Katso mielummin Blondin kosto 3.

Kauniisti tehty scifidystopia. Mielestäni hieman ylihypetetty mutta katsoisin kyllä uudestaankin. Odotin ehkä liikoja kyseiseltä elokuvalta ja olin teatterista tullessa pettynyt, kun se ei ollutkaan tajunnanräjäyttävä. Moni ystävä on kyllä ollut sitä mieltä, että yksi parhaimpia elokuvia mitä ovat nähneet.

Ihana, liikuttava ja moniulotteinen

Kertoisitteko lisää, minkä vuoksi se on yksi parhaimpia? Mihin leffaan vertaisitte?

Jos tykkäät kvanttifysiikasta,niin kannattaa.

Erinomainen elokuva joka saa pohtimaan asioita. Todella hyvä kaikenkaikkiaan!

Tämä oli yhdessä fyysikoiden kanssa tehty.

Hyvää musaa

Vierailija kirjoitti:

Hyvää musaa

Ei kun anteeksi, se hyvä musa olikin siis elokuvassa Interstellar 5555. Jatkakaa.

Pettymys. 

Katsokaa mieluummin Arrival (2016). Tai jos on pakko olla McConaughey niin vaikka Contact (1997).

Musta aukko viestittelee kirjahyllyn takaa.

Mulle Interstellar oli pettymys. Liian mutkikas ja vähän sellainen tekemällä tehty. 

Oikein hyvä elokuva miesvihaajille, jos haluaa nähdä aikuisen miehen itkevän.

Mahtipontinen, välillä vähän pitkäveteinen skifieeppos.

Moni on ehkä eri mieltä mutta mun mielessä se jollain lailla vertautuu elokuviin Melancholia ja Tree of Life. Kaikissa kolmessa on jotain sellaista eeppistä runollisuutta ja syvyyttä, ja myös ahdistusta ja surua. Kauniita ja katsomisen arvoisia elokuvia kaikki.

Kökkö ääniraita, välillä ei meinaa kuulla puheesta mitään ja heti perään Zimmerin sinfoniat meinaa puhkoa tärykalvot.

Käsittelee Ohisalon ja Mestarin vaikeeta, mutta eroottista suhdetta. Rakkaus kuitenkin voittaa lopussa ja Ohisalo lankeaa Mestarin karvaisille käsivarsille kiihkeän suudelman siivittämänä.

Semmonen tekotaiteellinen ja mahdollisimman vaikeasti seurattavaksi tehty. Monikaan ei tajua siitä juonesta mitään ja sen takia ylistää elokuvaa (ettei antaisi tyhmää kuvaa itsestään). Ajassa hypitään ja välillä pyöritään jossain huumenistien pahimmissa hallusinaatioissa. Että on kyllä melkoisen raskasta katsottavaa. Eikä toimi yhtään semmosena mukavana elokuvahetkenä, että napostellaan jotain, jutellaan ja "katsotaan" samalla leffaa.

Ohjaaja Nolan on lihava, autistinen juoppo. Leffa kyhättiin häthätää yksinkertaistakin yksinkertaisemman juonikuvion ympärille (Christopher hädintuskin osaa ohjaamisen alkeet) ja täytteeksi keksittiin tissuttelun ohessa muutama mukasyvällinen ja mukanäppärä fysiikan ilmiö tai teoria. Suosiota tuskin olisi tullut ellei Nolanin ympärillä olisi ollut jatkuvasti lauma kompetentteja elokuvantekijöitä korjaamassa filmit esitettävään kuntoon. Viinaa kului mutta Nolanin ainoa tapa käsitellä asiaa oli vääntää leffoja aina samasta aiheesta, sillä hän ei yksinkertaisesti pystynyt myöntämään omaavansa ongelmia ohjaamistaitojensa suhteen. Loppujen lopuksi tämän "Maailman johtavan toimintaohjaajan" ainut ansio lienee se, miten monta kohtausta ryyppäämisestä hän pystyikään ohjaamaan.