Ärsyttävimmät väärinkirjoitetut sanat? Voin aloittaa: orjentoitua, blacebo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naivi

No höh. Mikä tossa muka on väärin. Minä ainakin tykkään katsoa leffoja, joissa on naivia ihmisiä...

On väärin. Sana kuuluu kirjoittaa naiivi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naivi

No höh. Mikä tossa muka on väärin. Minä ainakin tykkään katsoa leffoja, joissa on naivia ihmisiä...

On väärin. Sana kuuluu kirjoittaa naiivi

Tämä taisi mennä sinulta hieman ohi.

Kongreettinen

Vierailija kirjoitti:

Maistuu hyvältä, sanotaan länsimurteiden alueella. Maistuu hyvälle on yleisempi itämurteiden alueella.

Iltapäivälehden sivulla olen viime aikoina nähnyt paljon  "kuulostaa hyvälle", "näyttää hyvälle", "vaikuttaa hyvälle" jopa. Ei vaikuta hyvältä minusta, jos yleistyy.  - Siinä on meikäläisellä jo tarpeeksi kestämistä, kun melkein poikkeuksetta nimitetään sukan kutomista neulomiseksi. Meillä päinpä kudotaan sukkia, ei siinä neulaa käytetä, vaan kutimia (sukkapuikkoja).

Aargh, tuossahan se suurin ärsykki tuli. Käsityöihmisenä tiedän että puikoilla (siis puikoilla, ei millään kutimilla) neulotaan, kangaspuilla kudotaan ja neulalla ommellaan. Puikoilla neulominen on kirjakieltä ja oikea ilmaus, puikoilla kutominen on murretta.

Murretta saa vapaasti puhua mutta kuuluu yleissivistykseen tietää, mikä murreilmauksen vastine on suomeksi.

Hyperkorrektius, esimerkkinä vaikkapa otsikon blacebo, ärsyttää. Eli siis se, että vierasperäiseen sanaan ympätään harvinaisempia konsonantteja kuten c, g, f, b ja d, jotta sana kuulostaisi hienommalta.

Demogratia, kongreettinen, bubi, bedagogi, psygologi tai vaikkapa otsikon blacebo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vierasperäiset sanat, joihin on "pakko" tunkea vierasperäisiä kirjaimia, vaikka ne eivät sanaan kuuluisi. Vaikkapa esimerkiksi tuo blacebo.

Monet vierasperäisistä sanoista pitää osan vierasperäisistä kirjaimistaan. Se on yksi Suomen kielen erikoisuuksista. Suomessa on myös murteita ja slangeja; mukaan luettuna normaali puhekieli. Miten jokin kirjotittaa jonkin sanan, on ihan yx ja sama Suomen kielessä.

Vartia on ok, koska ei suomessa lausuta "vartja". Placebo on samaten ok, kun alkuperäinen tieteellinen sana, niinku latinalainen. Kun taas "lumelääke" on kyseenalainen ja tarpeeton slangi-sana, kun se kääntää tieteen sanoja kansankielelle ja luoden tarpeettomasti uuden sanan. Englannittumisessa onkin juuri kyse siitä, että Suomen kielen sanoja korvataan enkunkielen sanoilla.

Helsinkiläinen voidaa kirjoittaa isolla, koska Pääkaupunkin (vrt. Pohjoismaat, ja siten Pohjoismaalainen, muttei lahtelainen yms. Suomalainen on siinä välissä, ja kirjoitetaan sanan alussakin isolla, ja enkuttumisessa se kirjoitetaan Isolla). Kun puhutaan Turusta, on se myös hyväksyttävää, että sanoo Turkulainen; ei sitä kukaan huomaa, ja siinä on ydinsananana Turku, joka muuten jää paitsioo.

No tässä oli kunnon esimerkki siitä ettei osata kirjoittaa oikein. Elämämkoululainen asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maistuu hyvältä, sanotaan länsimurteiden alueella. Maistuu hyvälle on yleisempi itämurteiden alueella.

Iltapäivälehden sivulla olen viime aikoina nähnyt paljon  "kuulostaa hyvälle", "näyttää hyvälle", "vaikuttaa hyvälle" jopa. Ei vaikuta hyvältä minusta, jos yleistyy.  - Siinä on meikäläisellä jo tarpeeksi kestämistä, kun melkein poikkeuksetta nimitetään sukan kutomista neulomiseksi. Meillä päinpä kudotaan sukkia, ei siinä neulaa käytetä, vaan kutimia (sukkapuikkoja).

Aargh, tuossahan se suurin ärsykki tuli. Käsityöihmisenä tiedän että puikoilla (siis puikoilla, ei millään kutimilla) neulotaan, kangaspuilla kudotaan ja neulalla ommellaan. Puikoilla neulominen on kirjakieltä ja oikea ilmaus, puikoilla kutominen on murretta.

Murretta saa vapaasti puhua mutta kuuluu yleissivistykseen tietää, mikä murreilmauksen vastine on suomeksi.

Nyt vedät tämän aika vahvasti tunteella. Vilkaisepa sanakirjasta. Saatat yllättyä.

Utopinen.

Lisäksi sitä käytetään väärin, utopistisella usein tarkoitetaan mitä tahansa epärealismia.

Utopiahan on unelma ihanneyhteiskunnasta, vähän lavennettuna epärealistinen haave.

Thaimaaseen

Kirjoitan sanoja väärin jostakin syystä. Kun jälkeenpäin sitten huomaan sen, minua lähinnä naurattaa oma tollouteni... Muiden virheistä en tee numeroa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei ole edes väärin kirjoitettu vaan ihan hyväksytty suomenkielen sanaksi mutta miksi ihmeessä? Sana on jukurtti. En kestä sitä. Onneksi ei tule kovin usein vastaan missään ja onneksi voi käyttää myös sanaa jogurtti.

Suomenkieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maistuu hyvältä, sanotaan länsimurteiden alueella. Maistuu hyvälle on yleisempi itämurteiden alueella.

Iltapäivälehden sivulla olen viime aikoina nähnyt paljon  "kuulostaa hyvälle", "näyttää hyvälle", "vaikuttaa hyvälle" jopa. Ei vaikuta hyvältä minusta, jos yleistyy.  - Siinä on meikäläisellä jo tarpeeksi kestämistä, kun melkein poikkeuksetta nimitetään sukan kutomista neulomiseksi. Meillä päinpä kudotaan sukkia, ei siinä neulaa käytetä, vaan kutimia (sukkapuikkoja).

Aargh, tuossahan se suurin ärsykki tuli. Käsityöihmisenä tiedän että puikoilla (siis puikoilla, ei millään kutimilla) neulotaan, kangaspuilla kudotaan ja neulalla ommellaan. Puikoilla neulominen on kirjakieltä ja oikea ilmaus, puikoilla kutominen on murretta.

Murretta saa vapaasti puhua mutta kuuluu yleissivistykseen tietää, mikä murreilmauksen vastine on suomeksi.

Nyt vedät tämän aika vahvasti tunteella. Vilkaisepa sanakirjasta. Saatat yllättyä.

Olen artesaani. Minulle ei tarvitse opettaa ammattisanastoa.

Gluteiini

Ibuprofeiini

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verbi 'lihota', tai siis oikeastaan se taivutusmuoto 'lihoaa'.

Vaikka ei ole virhe, niin minustakin kuulostaa hassulta (eikä:hassulle).

Kuinka niin 'ei ole virhe'? Verbihän on 'lihoa' ja tksikön kolmannen persoonan taivutusmuoto 'lihoo'.

Sydämmessä

Renesanssi

Kaikki "sanoppas, otappas, kuuleppas jne..."

Kirjoitetaan puffet kun tarkoitetaan buffettia.

Lasepo on oikein.

Ei sinänsä väärin kirjoitettu, mutta lisääntynyt anglismien käyttö ärsyttää todella paljon. Tämä näkyy useimmiten niin, että sanonnat, kielikuvat ja lauserakenteet käännetään sanasta sanaan englannista suomeksi. Esimerkiksi Evelinan kappaleessa Tornado todetaan, että "myrskyt nimetään sun jälkeen", vaikka oikeasti suomessa asiat nimetään jonkun mukaan (engl. "name after someone"). Miesystäväni sanoo jatkuvasti ottavansa suihkun (engl. "take a shower), vaikka yleisesti ottaen suomessa puhutaan suihkussa käymisestä. Yhä enemmän tällaiset ilmaisut ovat eksyneet mainoksiin, lehtien otsikoihin ja laulujen sanoihin, eivät vain ihmisten välisiin keskusteluihin.

En ny pärla dök upp bland TV-utbudet: Kunkkarit! Vem kan gissa vad det är?

"Suomenkieli."

Det är helt korrekt enligt institutet för de inhemska språken. Det finns en viss logik i det med. Suomen kielet ovat ruotsin kieli ja suomenkieli. I Sverige finns det ett språk och i Finland två.