Ärsyttävimmät väärinkirjoitetut sanat? Voin aloittaa: orjentoitua, blacebo...

miä itte kirjoitti:

evankeljumi, pienomusiikki, VitaePro (ViteeProo)

Lääkkeiden ja vitamiinien nimiin jos mennään niin löytyy paljon: entokortti (emconcor), simastiini (simvastatin) jnejne., mutta nämä on ihan ymmärrettäviä virheitä kun nuo nimet on vaikeita. Joku vartia, teranssi, sydämmellinen jne taas kertoo heikosta äidinkielen taidosta.

Maistelkaas ja pyöritelkääs niitä sanoja omassa suussa,löytyy nopeesti ihan äännemuodostuksellinen syy, miksi tietyt kirjainyhdistelmät usein vaihtuu toiseen kun puhutaan. Et itsekään säntillisesti äännä kirjailiJa, kyllä se kuuluu kirjailiana sun puheessa! Turhaa moitiskelua taas täskin ketjus!

Kaveri käy aina omien sanojensa mukaan "bubissa".

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Vierailija kirjoitti:

Flisee.

Terveisin Anoppi.

Tämän kirjoittaja ei varmaankaan ole enää linjoilla, kun viestistä on niin paljon aikaa. Silti olisi kiinnostavaa saada tälle selitys, mikä sana tässä on väärinkirjoitettuna. Klisee? Filee? Fleece?

Vierailija kirjoitti:

Tressi. Se sanotaankin stressi niin miksi ihmeessä se kirjoitettaisiin noin?

Se kun ei osata potentiaalia, mutta pakko käyttää sitä silti. Pahin on on lienee/lienee on. Pelkkä lie riittänee.

Täältä löytyy tietoa molemmista (lienee/lie)

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lienee

Vierailija kirjoitti:

Maistelkaas ja pyöritelkääs niitä sanoja omassa suussa,löytyy nopeesti ihan äännemuodostuksellinen syy, miksi tietyt kirjainyhdistelmät usein vaihtuu toiseen kun puhutaan. Et itsekään säntillisesti äännä kirjailiJa, kyllä se kuuluu kirjailiana sun puheessa! Turhaa moitiskelua taas täskin ketjus!

Samoin kukaan ei puheessa sano niin-pä tai on-pa, kyllä se np-yhdistelmä assimiloituu m:ksi.

Vierailija kirjoitti:

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Erisnimet taipuu joskus eri tavalla kuin samaa tarkoittavat substantiivit. Nimi Tuuli taivutetaan Tuulin, ei Tuulen, vaikka sana "tuuli" taipuukin "tuulen." En ole varma, taipuuko sukunimi Kangas "Kangaksen", mutta voi olla.

Käsittämättömät kirjoitusvirheet, kuten "lappeen sannassa" eli siis Lappeenrannassa.

Eikö ihmiset oikolue yhtään, mitä sieltä näppäimistöstä tulee??

Vierailija kirjoitti:

Maistelkaas ja pyöritelkääs niitä sanoja omassa suussa,löytyy nopeesti ihan äännemuodostuksellinen syy, miksi tietyt kirjainyhdistelmät usein vaihtuu toiseen kun puhutaan. Et itsekään säntillisesti äännä kirjailiJa, kyllä se kuuluu kirjailiana sun puheessa! Turhaa moitiskelua taas täskin ketjus!

Totta kai puhuttuna sanat kuulostaa jonkin verran erilaiselta, mutta siitä huolimatta kirjakielessä ne kuuluu kirjoittaa tietyllä tavalla.

perjaate

loppuen lopuksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Erisnimet taipuu joskus eri tavalla kuin samaa tarkoittavat substantiivit. Nimi Tuuli taivutetaan Tuulin, ei Tuulen, vaikka sana "tuuli" taipuukin "tuulen." En ole varma, taipuuko sukunimi Kangas "Kangaksen", mutta voi olla.

Sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleisnimet. Siis Kangas, Kankaan. Orpo, Orvon. Takki, Takin. Ruis, Rukiin.

Hääkirppiksillä on usein myynnissä tiera ja polero.

Niimpä, enään 🤬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Erisnimet taipuu joskus eri tavalla kuin samaa tarkoittavat substantiivit. Nimi Tuuli taivutetaan Tuulin, ei Tuulen, vaikka sana "tuuli" taipuukin "tuulen." En ole varma, taipuuko sukunimi Kangas "Kangaksen", mutta voi olla.

Sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleisnimet. Siis Kangas, Kankaan. Orpo, Orvon. Takki, Takin. Ruis, Rukiin.

Okei, hyvä tietää. Tuo taivutusjuttu koskeekin siis vain etunimiä.

Perjaatteessa, palttiarallaa, lienee on...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Erisnimet taipuu joskus eri tavalla kuin samaa tarkoittavat substantiivit. Nimi Tuuli taivutetaan Tuulin, ei Tuulen, vaikka sana "tuuli" taipuukin "tuulen." En ole varma, taipuuko sukunimi Kangas "Kangaksen", mutta voi olla.

Sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleisnimet. Siis Kangas, Kankaan. Orpo, Orvon. Takki, Takin. Ruis, Rukiin.

Olet väärässä. Sukunimet taipuvat siten, miten niiden omistaja haluaa. Esim. Petteri Orpon sukunimi taipuu todellakin Orpon eikä Orvon.

Tarkistaa ja tarkastaa. Kaksi eri merkityksellistä sanaa.

Juha Mieto sukkeroi ihtesä ennen hiihtoa. Mut se on lähinnä hauskasti sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verkkohesarissa oli taannoin otsikko "kldsjfa Marja Kangaksen asljdfäsj". Siis sukunimi Kangas oli taivutettu Kangaksen!

Ja sitten on näitä Markkun tai valtakunnansovittelija Lonkan (pitää olla Longan, kun perusmuoto on Lonka eikä Lonkka).

Mikä ihme siinä on että tavalliset suomalaiset ei osaa enää taivuttaa sanoja eli eivät enää osaa äidinkieltään. "Perttin osuus annetaan Perttille kun hän on paikalla."

Erisnimet taipuu joskus eri tavalla kuin samaa tarkoittavat substantiivit. Nimi Tuuli taivutetaan Tuulin, ei Tuulen, vaikka sana "tuuli" taipuukin "tuulen." En ole varma, taipuuko sukunimi Kangas "Kangaksen", mutta voi olla.

Sukunimet taipuvat kuten vastaavat yleisnimet. Siis Kangas, Kankaan. Orpo, Orvon. Takki, Takin. Ruis, Rukiin.

Olet väärässä. Sukunimet taipuvat siten, miten niiden omistaja haluaa. Esim. Petteri Orpon sukunimi taipuu todellakin Orpon eikä Orvon.

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos sanalla on olemassa kaksi erilaista taivutustapaa (vaikkapa Äikäs voidaan taivuttaa Äikäksen tai Äikkään), silloin nimenkantaja voi toivoa, kumpaa tapaa käytetään. Muuten ei käytetä mitään Lettun vaan Letun, sanoi se porilainen Armas Lettu mitä tykkää.