Ranskan, Saksan ja Venäjän kielten opiskelu romahtanut
Ei enää valita koulussa valinnaiseksi ja jopa yliopistoissakin hakijoiden määrä pudonnut kolmannekseen kymmenessä vuodessa.
Kommentit (47)
Näköjään suomen kielen taidossakin on puutteita. Tiesithän, että Ranska=maa, ranska=ranskan kieli? Kielet kirjoitetaan siis pienellä alkukirjaimella.
Johtuu pelkästään pakkoruotsista. Jos sitä ei olisi, jokainen piltti pänttäisi vapaahtoisesti saksaa, ranskaa, kiinaa...silmät kiiluen!! T. Palstapersu potenssiin sata
Teinit haluaa opiskella kuulemma mieluummin japania, koreaa ja kiinaa.
Ihmiset ovat laiskistuneet ja tyhmentyneet.
Ennen maailma oli seikkailu ja sen myötä vieraat kielet. Nykyään käytetään globaalia englantia eikä ylikansallinen kulttuuri houkuta näkemään vaivaa perehtyä syvemmin (vieraiden kielten kautta) yksittäisiin maihin.
Lapseni olisi halunnut valita c-kielen mutta mistään kielestä ei tullut ryhmää. Paras ratkaisu olisi että englanti + toinen vapaavalintainen kieli (saksa, ruotsi, kiina jne). Toisaalta maailma on englanninkielinen joten sillä pärjää kaikkialla ja kaikissa ammateissa oikein hyvin. Muita ei tulevaisuudessa tarvita paljoakaan.
Olen enemmän huolestunut suomen kielen osaamisesta kuin vieraitten kielten. Luku- ja kitjoitustaidottomuus kantaväestön nuorten keskuudessa lisääntyy koko ajan ja välinpitämättömyys omasta tulevaisuudesta sitä kautta. Vieraitten kielten osaajia on ja tulee olemaan näin pienessä maassa aivan tarpeeksi. Kyse on aina valikoituneesta joukosta ja heitä onneksi on. En ole nähnyt yhtään luotettavaa työnantajien toimittamaa selvitystä ja toivelistaa, kuinka monta kiinan tai ranskan he vuosittain tarvitsevat. Uskoisin, että määrä on verraten pieni.
Valinnaiskielten opiskelu väheni heti, kun reaalin yo-koe muuttui ainekohtaiseksi. Nyt satsataan vain niihin aineisiin, joita kuvitellaan tarvittavan tulevaisuudessa tai sitten niihin, joiden yo-kokeesta on helppo saada hyvä arvosana. Ylioppilaiden sivistystaso on laskenut kuin se entisen lehmän häntä.
Pennuile riittää pelienglannin osaaminen. Ehkä 10 prosenttia peruskoululaisista on oikeasti lahjakkaita vieraissa kielissä. Ulkoaopeteltu sanojen pänttäys ei ole lahjakkuutta. Kieltä pitää osata soveltaa ja käyttää. On turha haaskata ympäri Suomea resursseja liikaa tähän.
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Vierailija kirjoitti:
Valinnaiskielten opiskelu väheni heti, kun reaalin yo-koe muuttui ainekohtaiseksi. Nyt satsataan vain niihin aineisiin, joita kuvitellaan tarvittavan tulevaisuudessa tai sitten niihin, joiden yo-kokeesta on helppo saada hyvä arvosana. Ylioppilaiden sivistystaso on laskenut kuin se entisen lehmän häntä.
Ainoa syypää Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) edellisen hallituksen opetusministeri, joka ehti saada paljon pahaa aikaan!
Mulle selvisi just eilen mistä romahtaminen johtuu. Kun ennen kielten ryhmä syntyi, jos sen valitsi 7 oppilasta, niin nyt kunta vastii, että ryhmän minimikoko on 12 oppilasta!
Eipä ole ihme, ettei ryhmiä enää synny. Säästäminen ja resurssien niukkuushan tähän on syynä. Ja nyt se sitten johtaa siihen, ettei kieltenosaajia tulevaisuudessa ole.
Kieliin tosiaan kannattaa suhtautua sivistyksenä eikä hyötyajattelulla.
Pidemmän päälle avoimuus uusia asioita kohtaan hyödyttää myös käytännössä. Etukäteen ei voi laskeskella, mistä myöhemmin hyötyy.
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. ylimääräisen kielen opiskelu vaatii hirmusti aikaa ja vaivaa. Englannin taas oppii huomaamatta, kun jo alakoulussa roikutaan online-peleissä ja youtubessa.
Ei englannin osaamista ole hakata pelejä ja käyttää muutamia komentoja!
Online-peleissä olennaista on muiden pelaajien kanssa keskustelu. Siinä kyllä oppii.
Noista ei saa laudatureistakaan paljon mitään pisteitä yliopistoon pääsemisessä, joten ei kannata. P*ska uudistus.
Vierailija kirjoitti:
Johtuu pelkästään pakkoruotsista. Jos sitä ei olisi, jokainen piltti pänttäisi vapaahtoisesti saksaa, ranskaa, kiinaa...silmät kiiluen!! T. Palstapersu potenssiin sata
Ei näin . Pitäisi vaatia ,että jokainen opiskelee kaksi vierasta kieltä ja ylioppilastutkinnossa täytyy myös kaksi kieltä kirjottaa pakollisena. Toinen niistä voi olla ruotsi tai sitten joku muu.
Lapseni on englantipainotteisella luokalla ollut koko peruskoulun ja saanut monta vuotta englantilaiselta opettajalta englannin opetusta. Numero englannista oli viimeksi 10. Puhuu englantia myls luokkakavereiden kesken. Osaaminen on näin ollen jo hyvää tasoa, en sanoisi vieläkään välttämättä erinomaista. Opiskelee muitakin vieraita kieliä ruotsin lisäksi. Itselle on kielten oppiminen ollut myös hauskaa ja helppoa mutta todella monelle ei! Ei ole järkevää kuvitella, että mnen vieraan kielen taitoa voisi opettaa koko ikäluokille. Ei siinä ole mitään järkeä.
Mulla ongelma aina oli pakkoruotsi joka haittasi ranskankielen opiskeluani. Englantia ei ole tarvinnut pahemmin koulussa opiskella, sitä kun oppii katsomalla telkkaria, selaamalla internettiä, lukemalla kaiken tiedon aina englanniksi (ei suomalaista wikipediaa etc (sisältää usein paljon virheitä)) ja pelaamalla videopelejä pienestä asti.
Vierailija kirjoitti:
Mulle selvisi just eilen mistä romahtaminen johtuu. Kun ennen kielten ryhmä syntyi, jos sen valitsi 7 oppilasta, niin nyt kunta vastii, että ryhmän minimikoko on 12 oppilasta!
Eipä ole ihme, ettei ryhmiä enää synny. Säästäminen ja resurssien niukkuushan tähän on syynä. Ja nyt se sitten johtaa siihen, ettei kieltenosaajia tulevaisuudessa ole.
80-luvulla ennen lamaa jopa 4-5 oppilaan ryhmiä perustettiin. Oppiminenkin oli pienryhmässä paljon tehokkaampaa.
Eikä mene mullakaan opiskelu näemmä kovin hyvin kun kirjoitin kielet isolla 😅
Ap