Mikä meitä ihmisiä vaivaa

Päässä ei voi olla mikään kunnossa, jos pystyy pahaa tekemään puolustuskyvyttömille eläimille ja myös ihmisille.
Asuimme maalla kun olin lapsi ja nuori, meillä oli koira, jolla oli metsästysvietti kun siinä oli sellaisia rotuja, muuten se oli mitä ihanin ja kiltti koira.
Mutta kerrankin oli heinikon seassa linnunpoika, koira ehti puraisemaan kuo lettavasti sitä ennenkuin ehdin estämään ja miten itkinkään sen linnunpojan kohtaloa ja olin vihainen koiralleni.

Ja kantelin itkien äidilleni, kun näin kahden sukulaispojan repivän kärpäseltä jalkoja ja siivet.

Meillä myös loukutettiin hiiriä ja jokaiselle pidin hautajaiset. Taisin tehdä myös jonkinlaiset ristit haudalleen.

Olin myös äärimmäisen järkyttynyt, kun istuin isäni kyydissä ja edellä ajanut moottoripyörä osui kissaan. Siltä lähti taju, ja isäni ehti jo hakea puu kon autosta, että päästää kissan hengiltä.
Olin niin järkyttynyt siitä, miten isäni voi tehdä mitään sellaista...se kissa ehti kuitenkin herätä ja juoksi pakoon.

Toki aikuisena ymmärrän, miksi hän olisi tap panut kissan, mutta lapsena en ajatellut muuta, kuin että isäni on julma kun oli valmis sen tekemään.
No, kyllä hän oli muutenkin äitini pahoinpitelijä ja myöhemmin eräs meidän koirista sai kokea isän jul muutta. Minä sain siitäkin vuosiksi sellaiset traumat, että aina kun muistin sen, sain ahdistuskohtauksen.

Ei vaan voi näin eläinrakkaana käsittää, mitä jotkut saavat siitä että kidut tavat ja mur haavat. Ja ei pelkästään eläimiä vaan myös ihmiset saavat kärsiä tälläisestä pa huudesta..

Tällä hetkellä tämä koskelan murhat tu poika on vain mielessä, vähän väliä mietin häntä ja hänen murheellista elämää.

Mikä meitä ihmisiä vaivaa 😢