Lue keskustelun säännöt.
Lapsen päänsärky? Mitä tekisit?
29.01.2021 |
Mitä sinä tekisit tässä tilanteessa? Eli alakouluikäinen lapsi jolla on add-epäily. Ilmeisesti tykkää käydä koulussa, on hyvin sosiaalinen ja kavereita on paljon. Menestyy koulussa keskinkertaisesti vaikka rahkeita olisi enempäänkin. On valittanut päänsärkyä pitkän aikaa mm iltaisin nukkumaanmennessä (olen ajatellut että yrittää joko pitkittää nukkumaanmenoa tai haluaa aikuisten viereen), pyytää kipulääkettä (joskus ollaan annettu panadol 100mg poreena). Tänä aamuna taas valitti päänsärkyä kouluunmennessä ja pikkusisaruksensa valitti tukkoista oloa (tämä ollut koko viikon kipeänä, koronatesti oli nega) laitoin molemmat kouluun. Esikoinen soitti koulusta että päätä särkee, sanoin että koittaa olla nyt päivän loppuun (päivä loppuu vähän jälkeen 12), että soitan iltapäiväkerhoon ettei mene sinne. No, 30min myöhemmin opettaja soittaa että lapsella pää kipeä ja he eivät voi koronatilanteen takia pitää häntä oireisena koulussa.
Kotona kun on sairaana ei saa pelata, mutta saa katsoa ipadilta ohjelmia ja tämäkin lähinnä siksi että teen kotoa etätöitä.
Esikoinen ei suostu koronatestiin koska edellisellä kerralla oli joku tumpelo tekemässä ja se sattui.
Eli nyt lapsi on sitten löytänyt porsaanreiän millä pääsee kaikesta tylsästä koulussa eroon.
Kielsin nyt ohjelmienkin katsomisen, että saa nähdä kuinka paljon saan töitä tehtyä.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hyvin samanlainen lapsi kuin ap:llä. On add-epäily ja usein päänsärkyä ja pelkää koronatestiä ym. Omalla lapsellani uskon olevan oikeasti päänsärkyä, melko varmasti migreeniä, koska saattaa oksentaakin. Meillä on pienestä asti ollut käytössä Pamol F, ja usein se on tehonnutkin, mutta nykyään ei kovin hyvin. Ehkä annostusta pitäisi nostaa, onhan lapsi jo aika iso. Ennen joulua käytin terveyskeskuslääkärissä päänsärkyjen vuoksi ja saatiin Pronaxen-resepti. Lapsi ei vain haluaisi ottaa sitä lääkettä, mutta ottaa kuitenkin, jos on tarpeeksi kipeä, ja se on tehonnut. Lääkäri käski ottaa päänsärkyasian puheeksi vielä lastenlääkärin kanssa, koska olemme menossa sinne add-tutkimuksiin.
Yhtenä päivänä lapsella oli aamulla päänsärkyä, eikä voinut mennä kouluun. Käskin mennä nukkumaan, koska muuten olisi vain tuijottanut puhelinta. Hän meni nukkumaan ilman puhelinta ja tuhinasta päätellen oli ihan unessa ja sen jälkeen oli parempi olo.
Onko lapsellasi päänsärkyä muulloinkin kuin sellaisissa tilanteissa joissa siitä potentiaalisesti ”hyötyisi”?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hyvin samanlainen lapsi kuin ap:llä. On add-epäily ja usein päänsärkyä ja pelkää koronatestiä ym. Omalla lapsellani uskon olevan oikeasti päänsärkyä, melko varmasti migreeniä, koska saattaa oksentaakin. Meillä on pienestä asti ollut käytössä Pamol F, ja usein se on tehonnutkin, mutta nykyään ei kovin hyvin. Ehkä annostusta pitäisi nostaa, onhan lapsi jo aika iso. Ennen joulua käytin terveyskeskuslääkärissä päänsärkyjen vuoksi ja saatiin Pronaxen-resepti. Lapsi ei vain haluaisi ottaa sitä lääkettä, mutta ottaa kuitenkin, jos on tarpeeksi kipeä, ja se on tehonnut. Lääkäri käski ottaa päänsärkyasian puheeksi vielä lastenlääkärin kanssa, koska olemme menossa sinne add-tutkimuksiin.
Yhtenä päivänä lapsella oli aamulla päänsärkyä, eikä voinut mennä kouluun. Käskin mennä nukkumaan, koska muuten olisi vain tuijottanut puhelinta. Hän meni nukkumaan ilman puhelinta ja tuhinasta päätellen oli ihan unessa ja sen jälkeen oli parempi olo.
Onko lapsellasi päänsärkyä muulloinkin kuin sellaisissa tilanteissa joissa siitä potentiaalisesti ”hyötyisi”?
On ja myös silloin kun on kivaa. On monta kertaa joutunut lähtemään kavereilta tai ulkoa kotiin kesken kivojen leikkien, kun on ollut pää kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hyvin samanlainen lapsi kuin ap:llä. On add-epäily ja usein päänsärkyä ja pelkää koronatestiä ym. Omalla lapsellani uskon olevan oikeasti päänsärkyä, melko varmasti migreeniä, koska saattaa oksentaakin. Meillä on pienestä asti ollut käytössä Pamol F, ja usein se on tehonnutkin, mutta nykyään ei kovin hyvin. Ehkä annostusta pitäisi nostaa, onhan lapsi jo aika iso. Ennen joulua käytin terveyskeskuslääkärissä päänsärkyjen vuoksi ja saatiin Pronaxen-resepti. Lapsi ei vain haluaisi ottaa sitä lääkettä, mutta ottaa kuitenkin, jos on tarpeeksi kipeä, ja se on tehonnut. Lääkäri käski ottaa päänsärkyasian puheeksi vielä lastenlääkärin kanssa, koska olemme menossa sinne add-tutkimuksiin.
Yhtenä päivänä lapsella oli aamulla päänsärkyä, eikä voinut mennä kouluun. Käskin mennä nukkumaan, koska muuten olisi vain tuijottanut puhelinta. Hän meni nukkumaan ilman puhelinta ja tuhinasta päätellen oli ihan unessa ja sen jälkeen oli parempi olo.
Onko lapsellasi päänsärkyä muulloinkin kuin sellaisissa tilanteissa joissa siitä potentiaalisesti ”hyötyisi”?
On ja myös silloin kun on kivaa. On monta kertaa joutunut lähtemään kavereilta tai ulkoa kotiin kesken kivojen leikkien, kun on ollut pää kipeä.
Tämä vahvistaisi minustakin sitä että kyseessä olisi ihan oikea särky. Nyt kyllä kun olen tässä asiaa itsekin vatvonut, niin itsellänikin on hieman tukkoinen olo ja päänsärky (oi tätä ironiaa), eli uskoisin että nyt on ehkä voinutkin olla vähän se pää kipeä. Toivottavasti ei nyt ajattele että tällähän pääsee eroon tylsistä koulujutuista...
Taidan soittaa koronapuhelimeen ja kysyä että onko nenästä otettavalle näytteelle mitään vaihtoehtoehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hyvin samanlainen lapsi kuin ap:llä. On add-epäily ja usein päänsärkyä ja pelkää koronatestiä ym. Omalla lapsellani uskon olevan oikeasti päänsärkyä, melko varmasti migreeniä, koska saattaa oksentaakin. Meillä on pienestä asti ollut käytössä Pamol F, ja usein se on tehonnutkin, mutta nykyään ei kovin hyvin. Ehkä annostusta pitäisi nostaa, onhan lapsi jo aika iso. Ennen joulua käytin terveyskeskuslääkärissä päänsärkyjen vuoksi ja saatiin Pronaxen-resepti. Lapsi ei vain haluaisi ottaa sitä lääkettä, mutta ottaa kuitenkin, jos on tarpeeksi kipeä, ja se on tehonnut. Lääkäri käski ottaa päänsärkyasian puheeksi vielä lastenlääkärin kanssa, koska olemme menossa sinne add-tutkimuksiin.
Yhtenä päivänä lapsella oli aamulla päänsärkyä, eikä voinut mennä kouluun. Käskin mennä nukkumaan, koska muuten olisi vain tuijottanut puhelinta. Hän meni nukkumaan ilman puhelinta ja tuhinasta päätellen oli ihan unessa ja sen jälkeen oli parempi olo.
Olen tuo, jonka lapsella diagnosoitiin 11 v migreeni. Oli myös joskus oksentamista.
Hänen lääkitykseksi tuli 1 g paracetamolia ja 600 mg buranaa. Samaan aikaan.
kun hän oli 16 v, sai hän täsmälääkkeet.
Kuten täällä on kirjoitettu moni asia aiheuttaa päänsärkyä ja se voi olla todellista. Jos kuitenkin vahvin epäilys on että päänsärky ei ole todellista tai lapsi toistuvasti kuvittelee sen, niin järjestäisin niin että päänsärkypotilaalla on tylsää. Keksitty päänsärky ei tällöin ole houkuttelevampaa kuin koulu. Laitteita ei missään tapauksessa koko päivänä, vaikka ”päänsärky menisi ohi”, koska laitteet ihan todellisuudessa aiheuttavat päänsärkyä. Jos päänsärky on toistuvaa, niin laitteiden käyttöä vähennetään koko ajan. Tällä saadaan myös poissuljettua sitä, jos päänsärky on todellista ja oikeastikin nimenomaan laitteiden aheuttamaa.
Juuri juttelin silmälääkärin kanssa, joka kertoi että laitteet aiheuttavat nykylapsille ihan valtavan paljon ongelmia näöntarkkuuden ja päänsärkyjen muodossa. Lautteilla katse kohdistetaan koko ajan lähelle välkkyyvään ruutuun, kun esim. ulkona ihmisen katse suuntautuu luontaisesti kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamuisin esiintyvä päänsärky on aina tutkittava.
Miksi? Silloinkin kun se esiintyy vain yhden tai kaksi kertaa? Ikinä se päänsärky ei esiinny silloin kun on jotain mielekästä tai edes semimielekästä tiedossa, vasta sitten kun pitäisi esim mennä nukkumaan tai toinen lapsi saa huomiota.
No, teet niinkuin parhaaksi näet, sinähän lapsesi tunnet parhaiten.
Veisitkö sinä tuossa tapauksessa? Kaikilla taustatiedoilla?
Kuten ap totesi, pitää särkyä tekosyynä. Jos oikeasti päätä särkee usein ja varsinkin aamuisin se on tutkittava, mutta tässä tapauksessa äiti varmasti tietää mitä tekee.
Mulla ei ole add:ta eikä näköongelmia.
Koulunkäynnin olen aloittanut vuonna '87, migreeniin sain lääkityksen vasta parikymppisenä.
Mulla oli jo ala-asteella monesti pää kipeä, jo siis ennen teini-iän hormoonien aiheuttamia oireiluita. Inhosin koulua yli kaiken, päänsäryllä tai ilman. Ei ollut koulukiusaamista ja kavereita oli tietysti kiva nähdä. Mun kiinnostuksen kohteet oli jo silloin harrastuksissa ja perheen kanssa vietetyssä ajassa. En päässyt koulusta lintsailemaan päänsärkyjen takia, "tunnollisena tyttönä" opinnot ovat aina sujuneet.
Ihan satavarmaa on, että sisällä istuma-asennossa jumittaminen ja koulurakennusten huono sisäilma aiheutti mulle paljon päänsärkyä. Muistan isän joskus kyselleen, näenkö sahalaitoja, mutta ei ne kuulu mun migreenioireisiin nyt aikuisenakaan. Päänsäryille ei ennen lukioikää tehty mitään. Menkat kun alkoi, niin sain ottaa omalla harkinnalla särkylääkettä, samoin flunssaisena, jolloin pienessäkin lämmönnousussa päähän sattui niin, että makuulla pystyin kivutta olemaan.
Jo ennen kouluikää alkoi mulla aktiivisesti harrastaminen, ja harjoituksiin menin aina. Silloinkin, jos oli vaikka käsi murtunut, niin menin katsomaan. Päänsärky oli niin "normaalia", että ei se ollut mikään syy lopettaa elämistä. Jos nykyäänkin antaisin kaiken vaan pysähtyä, kun migreenioireita on hormonaalisista syistä puolet kuukauden päivistä, niin paljon menisi ihan ohi suun.
On hyvin mahdollista, että lasta oikeasti sattuu. Kaikki lapset joskus puijaavat, ja jos lapsi on päänsäryllä joskus koulusta lintsannut, niin se kuuluu elämään.
Sen sijaan lasten elämään ei kuulu se, päättävätkö he siitä, mitä toimenpiteitä terveydenhuollossa tehdään. 8v lapsi viedään koronatestiin, vaikka lapsi ei haluaisi, jos se on vaatimus, jotta lapsen terveydentilaa voidaan muuten tutkia. Vanhempien tärkein tehtävä lasten kasvatuksessa on sietää sitä, että lapselle tuotetaan pettymyksiä ja ikäviä kokemuksia ja lapsista koituu vaivaa, syyllisyydentunteita ja huolta. Ikävinä hetkinä ja elämän kuopissa lapsia tuetaan, lohdutetaan ja autetaan. Vastuunkanto on sitä itseään erityisesti ikävissä asioissa. Eli rakastamista.
Mä olen kotoisin hyvästä kodista. Vanhempien aikaa vei työ paljonkin ja varmasti parhaansa tekivät. Eivät vaan ymmärtäneet mun kipuja lapsena. Tää päänsärkyasia ei ollut ihan ainut terveyteen liittyvä oireilu, jonka annettiin ilman tutkimuksia vaan olla. Vanhemmillani ei vaan itsellään ollut koskaan ollut samoja terveysongelmia kuin minulla, eivätkä osanneet niitä arvioida tilanteen tasolla.
Vie lapsesi tutkittavaksi.
Huolehdi, että hänen kanssaan vanhemmat viettävät kahdenkeskistä aikaa ja perheenä teette asioita yhdessä, jos mietit, että hän oireilee huomioonhakuisuuttaan. Jos siitä on kyse, niin tutkimukset jos on tehty, eikä niissä mitään löydy niin oireilu loppunee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen oireet pitää ottaa tosissaan. Ehkä hänellä on migreeniä tai tavallinenkin särky pitää aina hoitaa pois. Silmälasit voivat auttaa taittoviassa.
Jos kakara on kipeä niin silloin ei kyylätä ruutua eikä pelata. Silloin ollaan sängyssä silmät kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toistuvasti ilmenevän päänsäryn syy on ehdottomasti tutkittava. Joskus syy on psykosomaattinen, joskus jokin ihan vakavakin asia.
Oirepäiväkirja voisi olla hyvä. Kirjoitatte ylös aima kun päänsärkyä esiintyy, miten pitkään kesti, miten helpotti, mitä sinä päivänä syönyt/juonut ja tehnyt. Auttaa lääkärikin pääsemään mahdollisen syyn jäljille.
Nyt kipin kapin lääkäriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole add:ta eikä näköongelmia.
Koulunkäynnin olen aloittanut vuonna '87, migreeniin sain lääkityksen vasta parikymppisenä.
Mulla oli jo ala-asteella monesti pää kipeä, jo siis ennen teini-iän hormoonien aiheuttamia oireiluita. Inhosin koulua yli kaiken, päänsäryllä tai ilman. Ei ollut koulukiusaamista ja kavereita oli tietysti kiva nähdä. Mun kiinnostuksen kohteet oli jo silloin harrastuksissa ja perheen kanssa vietetyssä ajassa. En päässyt koulusta lintsailemaan päänsärkyjen takia, "tunnollisena tyttönä" opinnot ovat aina sujuneet.
Ihan satavarmaa on, että sisällä istuma-asennossa jumittaminen ja koulurakennusten huono sisäilma aiheutti mulle paljon päänsärkyä. Muistan isän joskus kyselleen, näenkö sahalaitoja, mutta ei ne kuulu mun migreenioireisiin nyt aikuisenakaan. Päänsäryille ei ennen lukioikää tehty mitään. Menkat kun alkoi, niin sain ottaa omalla harkinnalla särkylääkettä, samoin flunssaisena, jolloin pienessäkin lämmönnousussa päähän sattui niin, että makuulla pystyin kivutta olemaan.
Jo ennen kouluikää alkoi mulla aktiivisesti harrastaminen, ja harjoituksiin menin aina. Silloinkin, jos oli vaikka käsi murtunut, niin menin katsomaan. Päänsärky oli niin "normaalia", että ei se ollut mikään syy lopettaa elämistä. Jos nykyäänkin antaisin kaiken vaan pysähtyä, kun migreenioireita on hormonaalisista syistä puolet kuukauden päivistä, niin paljon menisi ihan ohi suun.
On hyvin mahdollista, että lasta oikeasti sattuu. Kaikki lapset joskus puijaavat, ja jos lapsi on päänsäryllä joskus koulusta lintsannut, niin se kuuluu elämään.
Sen sijaan lasten elämään ei kuulu se, päättävätkö he siitä, mitä toimenpiteitä terveydenhuollossa tehdään. 8v lapsi viedään koronatestiin, vaikka lapsi ei haluaisi, jos se on vaatimus, jotta lapsen terveydentilaa voidaan muuten tutkia. Vanhempien tärkein tehtävä lasten kasvatuksessa on sietää sitä, että lapselle tuotetaan pettymyksiä ja ikäviä kokemuksia ja lapsista koituu vaivaa, syyllisyydentunteita ja huolta. Ikävinä hetkinä ja elämän kuopissa lapsia tuetaan, lohdutetaan ja autetaan. Vastuunkanto on sitä itseään erityisesti ikävissä asioissa. Eli rakastamista.
Mä olen kotoisin hyvästä kodista. Vanhempien aikaa vei työ paljonkin ja varmasti parhaansa tekivät. Eivät vaan ymmärtäneet mun kipuja lapsena. Tää päänsärkyasia ei ollut ihan ainut terveyteen liittyvä oireilu, jonka annettiin ilman tutkimuksia vaan olla. Vanhemmillani ei vaan itsellään ollut koskaan ollut samoja terveysongelmia kuin minulla, eivätkä osanneet niitä arvioida tilanteen tasolla.
Vie lapsesi tutkittavaksi.
Huolehdi, että hänen kanssaan vanhemmat viettävät kahdenkeskistä aikaa ja perheenä teette asioita yhdessä, jos mietit, että hän oireilee huomioonhakuisuuttaan. Jos siitä on kyse, niin tutkimukset jos on tehty, eikä niissä mitään löydy niin oireilu loppunee.
Ymmärrän hyvin, että lapset eivät päätä tutkimuksista. Mutta ihan oikeasti vaihtoehdot ovat todella vähissä 25kg elämänsä puolesta kauhuissaan rimpuilevan lapsen kanssa. Oli yksi asia painia lapsen kanssa niin että häneen sai rokotuksen, mutta koronatesti tehdään nenästä suurella tikulla. Mielelläni kuulisin ihan konkreettisia ehdotuksia siitä kuinka se onnistuisi, koska itselläni ei ole mitään käsitystä kuinka saisin lapsen pään pysymään niin paikallaan sen aikaa. Ei ole kysymys huonosta kasvatuksesta vaan ihan puhtaasti kauhusta huonon kokemuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Toistuvasti ilmenevän päänsäryn syy on ehdottomasti tutkittava. Joskus syy on psykosomaattinen, joskus jokin ihan vakavakin asia.
Oirepäiväkirja voisi olla hyvä. Kirjoitatte ylös aima kun päänsärkyä esiintyy, miten pitkään kesti, miten helpotti, mitä sinä päivänä syönyt/juonut ja tehnyt. Auttaa lääkärikin pääsemään mahdollisen syyn jäljille.
Nyt kipin kapin lääkäriin.
Oirepäiväkirja kuulostaa hyvälle neuvolle ja sen otankin heti käyttöön..
Mutta ettäkö oikeasti lääkäriin kun lapsi valittaa muutaman kerran päänsärkyä paikassa jossa on ainoastaan voitettavaa sillä? Lääkäriin meno ”kipin kapin” tässä tilanteessa tarkoittaa ensin koronatestiä, josta ei ole muuten vieläkään soitettu takaisin, johon lapseni ei todennäköisesti suostu ellei vaihtoehtoista testitapaa löydy. Sen jälkeen kun testitulos on tullut, saisimme ajan varattua lääkärille ja voin kertoa että 8-vuotiaan päänsärky joka on toistunut max 5 kertaa vuosien aikana, eikä koskaan ole estänyt mitään mm. tänään rumpujen soittelua, nyttemmin oopperan laulamista, voin luvata että lääkäri ei mihinkään magneettikuviin lähetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko näkö tutkittu?
On tutkittu. Sai 3kk sitten silmälasit joita käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pystyy päänsäryssä ylipäätään tuijottamaan kirkasta näyttöä?
Koska en usko että kyseessä on oikeasti päänsärky. Ja nyt kerroin lapselle että koska päänsäryssä on hyvä levätä, ei ole asiaa katsoa ohjelmiakaan. Lukea saa.
Minulla oli lapsena todella usein kovaa päänsärkyä. On kauheaa jos on pääkipeä eikä sitä uskota. Jos tuota nyt jo jonkin aikaa on jatkunut, niin kannattaisi kumminkin käydä (yksityisellä) lääkärillä tutkituttamassa ja hakemassa oikeanlaiset lääkkeet jos on tarve.
Kerroit, miten on kammo testiä kohtaan. Outoa, että keksii päänsäryn, koska se on yksi koronan oireista ja silloin juuri joutuu siihen testiin.
Puhut nyt sen lapsen kanssa ja yrität kartoittaa, kuinka usein ja miten kipeää se päänsärky on. Lapsen kohdalla hankalaa, tiedän, mutta jos nyt jotakin selviäisi.
Meillä 11-vuotias valitteli 4 päivää päänsärkyä, ei muita oireita. Itselläni nousi kuume ja tuli kova päänsärky, joten mentiin sitten molemmat koronatestiin. Minun negatiivinen, mutta lapsella uusi muunnosvirus eli COVID-19:hän sieltä löytyi. Menkää ihmiset testeihin! Joskus ainoa oire voilla olla päänsärky. Ja lapset jatkavat taudin levittämistä muiden lasten kautta aikuisiin, koska koulut ovat auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pystyy päänsäryssä ylipäätään tuijottamaan kirkasta näyttöä?
Koska en usko että kyseessä on oikeasti päänsärky. Ja nyt kerroin lapselle että koska päänsäryssä on hyvä levätä, ei ole asiaa katsoa ohjelmiakaan. Lukea saa.
Minulla oli lapsena todella usein kovaa päänsärkyä. On kauheaa jos on pääkipeä eikä sitä uskota. Jos tuota nyt jo jonkin aikaa on jatkunut, niin kannattaisi kumminkin käydä (yksityisellä) lääkärillä tutkituttamassa ja hakemassa oikeanlaiset lääkkeet jos on tarve.
Mutta kai se nyt ihan oikeasti näkyisi muulloinkin kuin silloin kun sillä on jotain saavutettavissa? Nytkin kun lapsi tuli kotiin kesken päivän, oli hän heti menossa roikkumaan voimistelurenkaisiin, soitteli sähkörumpuja (kunnes kielsin), laulaa nyt oopperaa (siis eli kiekuu). Olisi jotenkin huikean paljon helpompi uskoa siihen jos se edes yhden kerran näyttäytyisi joskus muulloinkin. Haluaisin toki uskoa lastani, enkä sinänsä usko että hän suoranaisesti edes valehtelee. Voihan olla että keskittyminen sai pienen päänsäryn aikaan jota hän sitten ”kuunteli” ja keskittyi siihen jne. Sellaisen joka olisi helposti mennyt ohi vaikka haukuttelemalla tai yhdellä päänpyöräytyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistuvasti ilmenevän päänsäryn syy on ehdottomasti tutkittava. Joskus syy on psykosomaattinen, joskus jokin ihan vakavakin asia.
Oirepäiväkirja voisi olla hyvä. Kirjoitatte ylös aima kun päänsärkyä esiintyy, miten pitkään kesti, miten helpotti, mitä sinä päivänä syönyt/juonut ja tehnyt. Auttaa lääkärikin pääsemään mahdollisen syyn jäljille.
Nyt kipin kapin lääkäriin.
Oirepäiväkirja kuulostaa hyvälle neuvolle ja sen otankin heti käyttöön..
Mutta ettäkö oikeasti lääkäriin kun lapsi valittaa muutaman kerran päänsärkyä paikassa jossa on ainoastaan voitettavaa sillä? Lääkäriin meno ”kipin kapin” tässä tilanteessa tarkoittaa ensin koronatestiä, josta ei ole muuten vieläkään soitettu takaisin, johon lapseni ei todennäköisesti suostu ellei vaihtoehtoista testitapaa löydy. Sen jälkeen kun testitulos on tullut, saisimme ajan varattua lääkärille ja voin kertoa että 8-vuotiaan päänsärky joka on toistunut max 5 kertaa vuosien aikana, eikä koskaan ole estänyt mitään mm. tänään rumpujen soittelua, nyttemmin oopperan laulamista, voin luvata että lääkäri ei mihinkään magneettikuviin lähetä.
Vain viisi kertaa vuosien aikana?
Aloituksestasi sai sen käsityksen, että se on jo ongelma joko lintsaamiseen tai sinulla on muu huoli sen syystä.
Jos esiintyy noin harvoin, en ymmärrä aloituksesi pointtia.
Meillä on hyvin samanlainen lapsi kuin ap:llä. On add-epäily ja usein päänsärkyä ja pelkää koronatestiä ym. Omalla lapsellani uskon olevan oikeasti päänsärkyä, melko varmasti migreeniä, koska saattaa oksentaakin. Meillä on pienestä asti ollut käytössä Pamol F, ja usein se on tehonnutkin, mutta nykyään ei kovin hyvin. Ehkä annostusta pitäisi nostaa, onhan lapsi jo aika iso. Ennen joulua käytin terveyskeskuslääkärissä päänsärkyjen vuoksi ja saatiin Pronaxen-resepti. Lapsi ei vain haluaisi ottaa sitä lääkettä, mutta ottaa kuitenkin, jos on tarpeeksi kipeä, ja se on tehonnut. Lääkäri käski ottaa päänsärkyasian puheeksi vielä lastenlääkärin kanssa, koska olemme menossa sinne add-tutkimuksiin.
Yhtenä päivänä lapsella oli aamulla päänsärkyä, eikä voinut mennä kouluun. Käskin mennä nukkumaan, koska muuten olisi vain tuijottanut puhelinta. Hän meni nukkumaan ilman puhelinta ja tuhinasta päätellen oli ihan unessa ja sen jälkeen oli parempi olo.