Missä menevät koululuokkiesi "suosituimmat" tyypit nykyään?
Ovatko niin menestyneitä kuin silloin olisi saattanut ajatella?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ollut ns suosittu vaan enemmänkin sellainen ruma ankanpoikanen jonka ulkonäköä ja vaatteita vähän pilkattiinkin ja rumaksikin haukuttiin joskus. Mutta kun kasvoin aikuiseksi/lukioikäiseksi, puhkesin kukkaan, kävin silmäleikkauksessa, aloin meikkaamaan ja pukeutumaan tyylikkäästi. Väitän että näytän nykyään, lähes viisikymppisenä paljon paremmalta kuin nuo silloiset suositut ja kauniit tytöt! Ähäkutti.
Ja ulkonäkö on se, joka on elämässä tärkein?
Ei, mutta tuntuu se ihan kivalta näyttää paremmalta kuin ne suositut tytöt jotka lyttäsivät aikoinaan maanrakoon ruman tytön.
10
Vierailija kirjoitti:
Bodybuilderi. Nainen näyttää ihn mieheltä nykyään.
Joo, tuppaavat kyllä näyttämään!
Vierailija kirjoitti:
10 jatkaa vielä. Nappasin kaupungin komeimman miehen itselleni, jääkiekkoilijan. Olemme yhä yhdessä ja tulemme toimeen oikein hyvin taloudellisesti. Tuntuu hyvältä, varsinkin kun ajattelee sitä kouluaikojen mitätöntä hiiriminää, joka asui kaupungin vuokratalossa. Niin se pienikin voi ponnistaa kouluaikojen suosittujen tyttöjen "ylitse".
Ja keski-ikäinen hiirisinä lesoilee nyt jääkiekkoilijalla (sic!) vauvapalstalla. Pidemmällekin olisi voinut ponnistaa. Sut sentään koulutettiin ilmaiseksi verovaroilla.
Vierailija kirjoitti:
10 jatkaa vielä. Nappasin kaupungin komeimman miehen itselleni, jääkiekkoilijan. Olemme yhä yhdessä ja tulemme toimeen oikein hyvin taloudellisesti. Tuntuu hyvältä, varsinkin kun ajattelee sitä kouluaikojen mitätöntä hiiriminää, joka asui kaupungin vuokratalossa. Niin se pienikin voi ponnistaa kouluaikojen suosittujen tyttöjen "ylitse".
Pistän paremmaksi. Rumuudestani huolimatta onnistuin vaihtamaan diplomi-insinöörin tavalliseen duunariin. Käymme kumpikin töissä, mutta meillä on ollut tasaisesti taloudellisia vastoinkäymisiä. Sairastelemmekin. Jos pidettäisiin luokkakokous, olisin varmasti surkeimman ja vanhentuneimman näköinen meistä kaikista. Mutta yhä kaikki pohjimmiltani hyvin onnellinen juuri tässä omassa elämässämme, oman hassun mieheni ja ihanan perheeni kanssa.
Ai niin. Mieheni ei ole jääkiekkoilija, mutta luistimet jalassa hän liikkuu kuin ne olisivat osa hänen jalkojaan ja hänen liikkeensä ovat kaunista katsottavaa. Se tuo minulle iloa.
Onhan se hyvä, että joku on tyytyväinen "saavutukseensa".