Miten te voitte asua jossain pääakaupunkiseudulla?
Mä olin siellä käymässä ja voi sitä melua ja hälinää ja kiirettä, tuntuu että ihmiset ovat tulleet hulluksi, niin rauhatonta meno oli.
Itse asun maalla ja täällä on niin verkkainen ja rauhallinen elämänmeno että sielu lepää. Ja ihmisetkin ovat erilaisia, ei sellaisia kivikasvoja kuin pääkaupunkiseudulla, täällä osatan hymyilläkin ja sanoa jokunen sana tuntemattomallakin.
Ja lapset olivat minusta todella tottelemattomia ja levottomia, eivätkä äidit välittäneet lapsistaan yhtään, itse saivat pitää huolta itsestään, näin usean tapauksen jossa iso sisarus käytti väkivaltaa pienempäänsä kohtaan ja mitä teki äiti? Käänsi van päänsä.
Kyll pääkaupunkiseudulla asuu tosi sairasta porukkaa!
Kommentit (34)
Keskuspuistossakin saa usein kesäiltaisin olla ihan issesseen.
Pk-seutu ei ole sama kuin Helsinki!
ja sen perusteella mitä näin, niin voisin yleistää että maalla asuu aika pöhköä porukkaa jotka viis veisaavat siitä mitä ne lapsikultansa siellä pellolla keskenään tekevät...
Asuntojen hinnat ovat aivan tajuttomia. Jos ei ole perintöasuntoa Katajanokalta, vaan pitää itse keskiluokan tuloilla nollasta säästää/maksaa liki 400 tonnin asunto, niin vakavaksi vetää.
Väkimäärä on iso, joten myös häiriökäyttäytyjien ja ongelmaisten ihmisten määrä on iso. Sen sijaan en osaa sanoa, missä määrin heidän %-osuutensa olisi suurempi täällä kuin maaseudulla - maaseudullahan esimerkiksi työtön jatkaa asumista sukutilan nurkissa, mutta täällä voipi nopeammin päätyä leipäjonoon/asunnottomaksi/tms.
Sen sijaan tuo ap:n "kattava analyysi" pk-seudun perheiden suhteista ja lasten kasvatuksesta ei voi kuin olla pahan luokan provo. Varsinkin tuo "itse saivat pitää huolta itsestään". Kummassakohan se lapsi väkisin opetetaan aikaisemmin omatoimiseksi ja itsenäiseksi: monilapsisessa viljelijäperheessä (jossa lastenhoito toteutetaan kotitöiden ja tilanhoidon sivussa) VAI kaupungissa, jossa perhekoot hiukan pienempiä ja lasten hoito tarkkaan järjestetty päivähoidon/iltapäivähoidon toimesta silloin, kun äiti ja isä ovat töissä?
Äitien rakkauden ja välittämisen määrään ei asuinpaikka vaikuta.
Ja ihan aidosti sitä ihmettelen. En vaan ymmärrä millainen ihminen viihtyy jossain korvessa, tai edes jossain pikkukaupungissa, jossa kaikki tietää kaikkien asiat. Auts, se olisi jotain järkyttävän ahdistavaa!! Mä olen lapsuudestani asunut ensimmäiset vuodet maalla, ja olen kyllä ikuisesti vanhemmilleni kiitollinen että muuttivat aikoinaan Helsinkiin! Joskus kauhulla ajattelen millaista elämäni olisi jos sinne olisi jääty... Mutta, me kaikkihan olemme erilaisia, ja jotkut varmasti viihtyvät maalla, mä itse en vaan ymmärrä sitä.
Helsingistä saa 150 000 eurolla jo 4H+K-asunnon
Asuntojen hinnat ovat aivan tajuttomia. Jos ei ole perintöasuntoa Katajanokalta, vaan pitää itse keskiluokan tuloilla nollasta säästää/maksaa liki 400 tonnin asunto, niin vakavaksi vetää.
Väkimäärä on iso, joten myös häiriökäyttäytyjien ja ongelmaisten ihmisten määrä on iso. Sen sijaan en osaa sanoa, missä määrin heidän %-osuutensa olisi suurempi täällä kuin maaseudulla - maaseudullahan esimerkiksi työtön jatkaa asumista sukutilan nurkissa, mutta täällä voipi nopeammin päätyä leipäjonoon/asunnottomaksi/tms.
Sen sijaan tuo ap:n "kattava analyysi" pk-seudun perheiden suhteista ja lasten kasvatuksesta ei voi kuin olla pahan luokan provo. Varsinkin tuo "itse saivat pitää huolta itsestään". Kummassakohan se lapsi väkisin opetetaan aikaisemmin omatoimiseksi ja itsenäiseksi: monilapsisessa viljelijäperheessä (jossa lastenhoito toteutetaan kotitöiden ja tilanhoidon sivussa) VAI kaupungissa, jossa perhekoot hiukan pienempiä ja lasten hoito tarkkaan järjestetty päivähoidon/iltapäivähoidon toimesta silloin, kun äiti ja isä ovat töissä?
Äitien rakkauden ja välittämisen määrään ei asuinpaikka vaikuta.
osa asuu jopa jossain kuppasessa kunnan rivarissa, rakennettu 70-luvulla, ei koskaan rempattu. Siellä ihanalla maaseudulla.
Hoh hoijaa.. hyvä helsinkiläinen?
Ja ihan aidosti sitä ihmettelen. En vaan ymmärrä millainen ihminen viihtyy jossain korvessa, tai edes jossain pikkukaupungissa, jossa kaikki tietää kaikkien asiat. Auts, se olisi jotain järkyttävän ahdistavaa!! Mä olen lapsuudestani asunut ensimmäiset vuodet maalla, ja olen kyllä ikuisesti vanhemmilleni kiitollinen että muuttivat aikoinaan Helsinkiin! Joskus kauhulla ajattelen millaista elämäni olisi jos sinne olisi jääty... Mutta, me kaikkihan olemme erilaisia, ja jotkut varmasti viihtyvät maalla, mä itse en vaan ymmärrä sitä.
Jos nyt puhutaan omistusasunnosta, niin ei saa. Edes Hitasia.
Helsingistä saa 150 000 eurolla jo 4H+K-asunnon
Maaseudulla vähän eri juttu mutta kaupungissa vuokra-asuminen voi olla laadukasta ja pitkäaikaista.
Mutta oletko tutustunut vapailla markkinoilla olevien perheasuntojen vuokratasoon Helsingissä?
Maaseudulla vähän eri juttu mutta kaupungissa vuokra-asuminen voi olla laadukasta ja pitkäaikaista.
Kuten varmaan tiedät, ei kahden keskituloisen palkansaajan tuloilla ole asiaa esim. kaupungin vuokra-asuntoihin.
Aso on myös vaihtoehto, mutta niidenkin kk-maksut ovat aika kovat, lähellä vuokria.
Jos nyt puhutaan omistusasunnosta, niin ei saa. Edes Hitasia.
Helsingistä saa 150 000 eurolla jo 4H+K-asunnon
ja hitas-kämppiä huokealla muualtakin. Meilläkin on P-Helsingissä hitas-neliö, jonka hinta-arvio on pari sataa tuhatta.
Joten ei kannata ottaa minään luonnonlakina tuota heittoa 400 tonnista. Joka tapauksessa vapailta markkinoilta keskusta-alueelta sellainen summa ei ole edes mikään ISO, vaan pikemminkin lähtöhinta.
Helsingissä ja pk-seudulla laajemminkin hintataso on tosi korkea ja minusta ainakin se pahin asia täällä asumisessa.
Itä-Helsingistä saa kerrostalosta viihtyisän ja hyväkuntoisen asunnon
Jos nyt puhutaan omistusasunnosta, niin ei saa. Edes Hitasia.
Helsingistä saa 150 000 eurolla jo 4H+K-asunnon
Ja vuokralla asuminen on asia, joka ei valitettavasti ole keskituloisille oikein käypä vaihtoehto.
Siellä asuvat kun ovat näköjään hyvin mustavalkoista, yksisilmäistä ja yksinkertaista porukkaa.