Naisen ääni vai Jumalan ääni?

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'" Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan." Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi (3:1-6).
Sinä teit niin kuin vaimosi sanoi - näin Herra määritteli Adamin lankeemuksen. Miehen korkein kutsumus on rakastaa Jumalaa ja hänen Sanaansa yli kaiken - siis enemmän kuin vaimoaan ja tämän sanoja. Nainen saattaa houkutella miestä luopumaan Jumalan sanasta, mutta jälkeenpäin hän toivoo, että tämä olisi kuitenkin pysynyt lujana ja vastustanut hänen houkutuksiaan. Miehestä tulee nimittäin pelkuri sillä hetkellä, kun hän valitsee äitinsä, tyttöystävänsä, vaimonsa tai tyttärensä sanan ennen Jumalan Sanaa - ja pelkuriahan naisen on, kuten tunnettua, mahdoton kunnioittaa.
Sillä hetkellä, kun Adam ja hänen vaimonsa puraisivat kiellettyä hedelmää, pyörähti universumin kello tikittämään tuhon tuloa. Maailma ja kaikki mitä siinä on, alkoivat vanheta ja kulkea kohti kuolemaansa - jopa tähdet ja tähtisumutkin. Jumalan ihmeellinen kosmos joutui katoavaisuuden (entropian) lain alle ja on siitä lähtien muuttunut pala palalta kaaokseksi.

Ihmisen geeneihin ohjelmoitiin lankeemuksen hetkellä sama tuhon tuloa tikittävä kello: hänen solunsa voivat jakaantua vain tietyn ajan. Kun jakaantuminen sitten eräänä päivänä loppuu, tulee kuolema. Ennen syntiinlankeemusta noissa geeneissä ei ollut pienintäkään virhettä, mutta sen jälkeen niitä on tullut koko ajan lisää. Erään arvion mukaan ihmiskuntaa rasittaa tällä hetkellä noin 30000 erilaista sairautta, joista puolet on perinnöllisiä.
Maailmanloppu tulee joka sekunti meitä lähemmäksi, ja niin tulee myös meidän oma yksityinen loppumme. Eläminen tässä maailmassa on asteittaista kuolemista, ja syntyminen vain tuon kuolemisen alkupiste. Viimeisen tuomion jälkeen meitä uhkaa vielä toinenkin, entistä kauheampi kuolema: helvetti, ikuinen ero Jumalasta, hänen kasvoistaan ja hänen paratiisistaan.

mies52v