Te, jotka ”kehutte” ruokkivanne perheenne 100-200 eurolla kuussa, tässä on teille totuus:
Lapseni kaveri käy meillä tai toisten luokkalaisten luona koulun jälkeen välipalalla lähes joka päivä, koska kotona ei saa välipalaa. Usein poika ”pistäytyy” myös perjantai-iltaisin, kun tietää meillä olevan pitsaperjantai (ja sitä pitsaa myös riittää!).
Mielellään ruokimme lasta, joka tuntiu olevan aina nälissään.
Tunnen tämän lapsen äidin, joka retostelee pitävänsä tiukan ruokabudjetin alle 200 € kuussa ja viisihenkinen perhe kyseessä. Tiedän että syövät lähinnä kaurapuuroa, jauhelihakeittoa ja makaronilaatikkoa. Leikkeleitä ei ole koskaan eikä tuoreita kasviksia.
Kommentit (141)
Ruokaan kuluvan rahan vertailu on aika lailla turhaa. Hintoihin vaikuttavat niin paljon asuinpaikka kuin ruokailutottumukset ja - rajoitteet. Oma ruokakorini on kallis - jo pelkät gluteenittomat jauhot nostavat hintaa kuukaudessa vertailukoriin vähintäänkin viidellä eurolla ja sama näkyy laktoosittomien tuotteiden hinnoissa.
Tyttäreni toimi muutama vuosi sitten tukiperheenä useampi lapsiselle perheelle - lapset olivat 1-2 viikonloppua/kuukausi tyttärelläni hoidossa. Mieleeni jäi muutama lapsia askarruttanut asia - saako maitoa/ruokaa ottaa lisää, maitoa muillakin aterioilla kuin aamiaisella, salaattia tai raastetta pienimmät eivät olleet juurikaan syöneet - suurin osa ei syönyt hedelmiä banaania lukuunottamatta, miksi tyttäreni teki makaronilaatikon itse, eikä ostanut kaupasta jne. Lapset olivat tottuneet valmisruokiin - kaksi vanhinta sai jakaa toisen rasian ja kolmelle pienemmälle toinen.
Perheenäiti oli aina ollut yksinhuoltaja, joka teki töitä pääsääntöisesti öisin ja viikonloppuisin. Muistan aina, kun rouva selitti ylpeänä,miten vähän hänellä kului rahaa perheen ruokiin kuukaudessa. Lapset söivät pääasiallisesti kaupan valmislaatikoita, ketsuppia, kaurapuuroa, ruispaloja ja maitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilu taitaa olla aloittajan alkuperäinen harmituksen aihe.
En muuten yhtään ihmettele, miksi lapset ja aikuiset ovat nykyään lihavia. Jos perusruoka (jauhelihakeitto, makaronilaatikko, perunasoselaatikko, linssikeitot ym.) mielletään köyhäilyruuaksi ja murot, leikkeleet, vanukkaat ja ”välipala”patukat mielletään joka kodin arsenaaliin kuuluvaksi perustavaraksi, niin turha ihmetellä, mistä ne läskit tulee, kun käsi käy koko ajan kaapilla.
Hohhoijaa, taas näitä "ei ihme että ihmiset ovat lihavia"-kommentteja. Vähintään yksi on oltava joka ruokaketjussa.
Nuoren ihmisen energiantarve on aika suuri. Ja nykyaikana suositellaan muutenkin, että pitäisi syödä pieni määrä ruokaa useammin, eikä paljon kerralla. Verensokeri heittelee huomattavasti enemmän, jos syö vain pari kertaa päivässä.
Makaronilaatikossa ei ole juuri mitään ravintoarvoa, ja valkoinen pasta muuttuu mahassa sokeriksi. Siksi sitä ei pidetä "kunnon ruokana". Eli yhtä hyvin voisit syöttää lapselle valkoista leipää ja jotain leikkelettä päällä, samat ravintoaineet. Perinteikkyys ja terveellisyys ovat ihan eri asioita.
Eli, kun kirjoittaja ei voinut haukkua linssi- ja muita keittoja, niin iski sitten yksittäisen makaronilaatikon kimppuun. Joo, olin eilen kaupassa ja perusmeininki kyllä näkyy ja kauas. Ne lihavat mammat ovat niitä, jotka ostavat murosuklaita...siis suklaamuroja..
” Ja nykyaikana suositellaan muutenkin, että pitäisi syödä pieni määrä ruokaa useammin, eikä paljon kerralla. Verensokeri heittelee huomattavasti enemmän, jos syö vain pari kertaa päivässä” Ja tuohon sanoisin, että niin varmaan. Ihan kuin se ihminen kuolisi siihen, että syö max.5 krt./pv.
Eikä napostelisi koko ajan jotain höttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni oli vähän aikaa hoidossa perheessä, jossa kaikki, myös lapset olivat kasvisruokavaliolla ja hyvin edullisesti. Hän tuli aina kotiin valtavan nälkäisenä.
Lapsuudessani parhaan kaverin äiti kehuskeli usein sillä, miten lapsensa ovat kaikki niin hoikkia vaikka eivät harrasta liikuntaakaan. No juu, kyllähän lapset hoikkina pysyvät, kun iästä riippumatta jokaiselle on aterialla tyyliin kaksi kalapuikkoa ja kauhallinen muussia. Mekin olimme kaverini kanssa silloin jo murrosikäisiä, voin sanoa että nälkä jäi joka kerta. :/ Aamu/väli/iltapalat olivat pelkkää halpaa hiilarihöttöä kuten maissilastuja, paahtoleipää ja halvinta jogurttia. Perheen lapset kaikki kalpeita ja mustat rinkulat silmien alla, kauheasti reikiä jo alakouluiässä jne.
Se on MUUSIA, ei muussia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs syötätte naapurien kakaroita, ei ole mikään pakko. Ennenkin sanottiin "meillä aletaan nyt syömään, Mirjapetterin on aika mennä omaan kotiin".
Mirjapetteri tuli meille suoraan koulusta ja hänen omaan kotiinsa on 15 km. Minulle ei ole koskaan ollut ongelma ruokkia isompaa porukkaa, kunhan etukäteen tietää, monelleko hengelle ruokaa pitää riittää. Joskus on tullut mieleen Jeesusvainaa, joka ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla tuhansia, kun on tullut yllätysvieraita. Silloin on pilkottu kolme kanankoipea riisikattilaan tai lisätty keittoon vettä ja suolaa, esimerkiksi.
Mutta entä tämä näkökanta: onko se kutsutuille ruokavieraille oikein, että ovesta pelmahtaa törkeät yllätysvieraat joiden vuoksi ruokia täytyy alkaa jatkamaan vedellä ja suolalla (?!) jotta siitä määrällisest riittää lautasen täytettä kaikille - en kehtaisi kyllä itse näin tehdä ja jos olisin tämä nimenomaan kutsuttu ruokavieras, ja ruokia lantrattaisi vedellä, todella loukkaantuisin.
Jättäisin nyt uskonnon pois tästä.
Tekisin lasun tuosta lapsiparasta. Ties mitä puutostiloja syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin syödään edullisesti, ja 10 ja 12-v. pojat marisee usein "miks meillä ei oo mitäääään syötävää"
Niin, heidän mielestään meillä ei ole "mitään" kun ei ole jotain valmista mikrossa nopeasti lämmitettävää roskaruokaa, kuten hampurilaisia, lihapiirakoita tms. Joskus harvoin ostan pakastepizzoja, ja ne sieltä pakkasesta häviävätkin heti, eilen olin esim. tehnyt keittoa ison kattilallisen, jota meillä ei syönyt kukaan muu kuin minä, kun hoksasivat että pakkasessa on pizzaa ja paistoivat sen itselleen.
Aina on ruokaa tarjolla, tavallista kotiruokaa, jota saa ottaa ihan niin paljon kuin haluaa.
Ja on hedelmiä, joskus jopa valmiiksi kuorittuna ja lohkottuna ja eteen ojennettuna, mutta ne jäävät aina syömättä. Voi tehdä voileipiä, aina on juustoa ja leikkelettäkin kaapissa. Jogurtteja ja rahkaa.
Ja sitten kuitenkin on "kauhee nälkä eikä mitään syömistä koskaan ikinä".
Ja joo, on hoikkia lapsia, mutta minkäs minä tälle teen, en aio ostella yhtään enempää roskaruokaa (jota söisivät) jääkaappiin.
Hmm. Minulla on yksi tuollainennlapsi lapsi, nyt 18 v. Luulin aina, että hän myös toivoo sitä roskaruokaa. Vasta myöhemmin tajusin hänen olevankin kulinaristi. Hän ei syö mitään, mikä ei ole hyvää. No, pizza ja tortillat nyt on hyvää, mutta opin, että jos teen maukasta arkiruokaa, niin sitten hänkin syö. Siksi meillä on nykyään joka ruoassa valkosipulia, chiliä ja tuoreita yrttejä tms. Jopa siinä keitossa.
Tästä tekstistä jotenkin ilahduin :) Lapsi on hiffannut että on myös olemassa terveellisiä herkkuja. Sen kun me kaikki keski-ikäiset tontutkin tajuttaisi!
"Herkku" yhdistetään aina johonkin kauheaan mättöön (limu, karkki, naksut, hampparit, pizzat...) - mutta kun se voi olla terveellistä ja maukasta ruokaa. Itse en ainakaan halua syödä pahaa ruokaa koskaan vaan teen terveellisiä ruokia. Joita kyllä hyvin kutsuisin herkuiksi koska pidän niistä todella paljon.
Sitä paitsi jos tekee todella maukasta (yrtit, mausteet...) ruokaa, olen huomannut ettei niitä mätisäkkejä enää edes kaipaa!
Ja niissä jälkkäreissäkin: kohtuus kaikessa eikä niin että perhe vetää illassa puoli kiloa karkkia joka perjantai!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilu taitaa olla aloittajan alkuperäinen harmituksen aihe.
En muuten yhtään ihmettele, miksi lapset ja aikuiset ovat nykyään lihavia. Jos perusruoka (jauhelihakeitto, makaronilaatikko, perunasoselaatikko, linssikeitot ym.) mielletään köyhäilyruuaksi ja murot, leikkeleet, vanukkaat ja ”välipala”patukat mielletään joka kodin arsenaaliin kuuluvaksi perustavaraksi, niin turha ihmetellä, mistä ne läskit tulee, kun käsi käy koko ajan kaapilla.
Hohhoijaa, taas näitä "ei ihme että ihmiset ovat lihavia"-kommentteja. Vähintään yksi on oltava joka ruokaketjussa.
Nuoren ihmisen energiantarve on aika suuri. Ja nykyaikana suositellaan muutenkin, että pitäisi syödä pieni määrä ruokaa useammin, eikä paljon kerralla. Verensokeri heittelee huomattavasti enemmän, jos syö vain pari kertaa päivässä.
Makaronilaatikossa ei ole juuri mitään ravintoarvoa, ja valkoinen pasta muuttuu mahassa sokeriksi. Siksi sitä ei pidetä "kunnon ruokana". Eli yhtä hyvin voisit syöttää lapselle valkoista leipää ja jotain leikkelettä päällä, samat ravintoaineet. Perinteikkyys ja terveellisyys ovat ihan eri asioita.
Eli, kun kirjoittaja ei voinut haukkua linssi- ja muita keittoja, niin iski sitten yksittäisen makaronilaatikon kimppuun. Joo, olin eilen kaupassa ja perusmeininki kyllä näkyy ja kauas. Ne lihavat mammat ovat niitä, jotka ostavat murosuklaita...siis suklaamuroja..
” Ja nykyaikana suositellaan muutenkin, että pitäisi syödä pieni määrä ruokaa useammin, eikä paljon kerralla. Verensokeri heittelee huomattavasti enemmän, jos syö vain pari kertaa päivässä”
Ja tuohon sanoisin, että niin varmaan. Ihan kuin se ihminen kuolisi siihen, että syö max.5 krt./pv.
Eikä napostelisi koko ajan jotain höttöä.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveellistä löytyy kyllä halvalla.
Peruna porkkana lanttu kaalit muut juurekset. Tomaatteja ja kurkkuja löytyy ainakin prismoista ns kakkoslaatuna alle 3e, jopa alle 2e/kilo talvellakin. Pakastealtaissa on halvan kilohinnan kasviksia myös, kunhan ei ota kalleinta laatua. Mustikat ja puolukat luonnollisesti kerätään itse syksyllä pakkaseen rikastuttamaan talven terveellistä ruokavaliota. Jauheliharuokia voi jatkaa halvoilla pavuilla ja porkkanaraasteella.
Kuulostaa helkkarin epäterveelliseltä: juurekset jossain jauhelihakeitossa ja pakastevihanneksia ja purkkipapuja :D
Missä tuoreet kasvikset ja hedelmät sesongin mukaan?
Meillä lapset ahmii tällä hetkellä veriappelsiineja, jotka on sesongissa. Monta kiloa menee viikossa.
Itseasiassa pakastevihannekset voi olla jopa terveellisempiä, kun tuoreet, koska on pakastettu tuoreeltaan, niin ei ole vitamiinit ehtinyt häviämään. Että ei ollenkaan huono vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että on hyvä suunnitella ja tehdä ostokset tarkasti, mutta tuollainen rehentely on typerää. Taustalla kun voi olla juuri sitä, että syödään halvasti, yksipuolisesti ja ruokaa on jopa liian vähän. Muista menoista kannattaa karsia!
Samaa mieltä, meitä on kaksi pieneläkeläistä, ja teen itse lähes kaiken ruuan ja marjat ja sienet metsästä.
Kaikki tähteetkin käytetään ja aina menee n 400e/kk ruokakauppaan. Kaljaa ja tupakkaa ei osteta.
Nuo rehentelijät eivät syö mitään kunnon ruokaa.
T.pihistelevä mummeli
Eivät syökään. Kaverini joka kehuu käyttävänsä ruokaan satasen kuussa, syö ja syöttää lapselleen niitä 50 sentin mikrohamppareita, punalaputettuja roiskeläppiä, sipsejä tai vain suklaapatukoita. Ei siellä ikinä mitään oikeaa ruokaa ole kun olen käynyt.
Just laskin puhtaasti ruokatarpeet meidän perheelle (3 viikolla ja 6 su syömässä) ja niistä tuli 110€ yhdelle viikolle. Kaikki ruoka tehdään alusta itse, ei korvikkeita kuten soijarouhe, osa leivästä ostetaan ja osa leivotaan, pullat tms leivotaan aina itse jne. Mukana herkkuja vain 1 lakupussi ja 2 limupulloa.
5 lounasta ja 7 päivällistä. En tiedä miten tuosta vielä tinkisi laadun kärsimättä kun nytkin mennään tarjouksilla ja kausituotteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin syödään edullisesti, ja 10 ja 12-v. pojat marisee usein "miks meillä ei oo mitäääään syötävää"
Niin, heidän mielestään meillä ei ole "mitään" kun ei ole jotain valmista mikrossa nopeasti lämmitettävää roskaruokaa, kuten hampurilaisia, lihapiirakoita tms. Joskus harvoin ostan pakastepizzoja, ja ne sieltä pakkasesta häviävätkin heti, eilen olin esim. tehnyt keittoa ison kattilallisen, jota meillä ei syönyt kukaan muu kuin minä, kun hoksasivat että pakkasessa on pizzaa ja paistoivat sen itselleen.
Aina on ruokaa tarjolla, tavallista kotiruokaa, jota saa ottaa ihan niin paljon kuin haluaa.
Ja on hedelmiä, joskus jopa valmiiksi kuorittuna ja lohkottuna ja eteen ojennettuna, mutta ne jäävät aina syömättä. Voi tehdä voileipiä, aina on juustoa ja leikkelettäkin kaapissa. Jogurtteja ja rahkaa.
Ja sitten kuitenkin on "kauhee nälkä eikä mitään syömistä koskaan ikinä".
Ja joo, on hoikkia lapsia, mutta minkäs minä tälle teen, en aio ostella yhtään enempää roskaruokaa (jota söisivät) jääkaappiin.
Hmm. Minulla on yksi tuollainennlapsi lapsi, nyt 18 v. Luulin aina, että hän myös toivoo sitä roskaruokaa. Vasta myöhemmin tajusin hänen olevankin kulinaristi. Hän ei syö mitään, mikä ei ole hyvää. No, pizza ja tortillat nyt on hyvää, mutta opin, että jos teen maukasta arkiruokaa, niin sitten hänkin syö. Siksi meillä on nykyään joka ruoassa valkosipulia, chiliä ja tuoreita yrttejä tms. Jopa siinä keitossa.
Tästä tekstistä jotenkin ilahduin :) Lapsi on hiffannut että on myös olemassa terveellisiä herkkuja. Sen kun me kaikki keski-ikäiset tontutkin tajuttaisi!
"Herkku" yhdistetään aina johonkin kauheaan mättöön (limu, karkki, naksut, hampparit, pizzat...) - mutta kun se voi olla terveellistä ja maukasta ruokaa. Itse en ainakaan halua syödä pahaa ruokaa koskaan vaan teen terveellisiä ruokia. Joita kyllä hyvin kutsuisin herkuiksi koska pidän niistä todella paljon.
Sitä paitsi jos tekee todella maukasta (yrtit, mausteet...) ruokaa, olen huomannut ettei niitä mätisäkkejä enää edes kaipaa!
Ja niissä jälkkäreissäkin: kohtuus kaikessa eikä niin että perhe vetää illassa puoli kiloa karkkia joka perjantai!
Meillä lapset totutettiin jo vauvasta hyvään ruokaa ja kyllähän se makuaistia on kehittänyt samoin kuin matkoilla maistellut herkut. Siinä vaiheessa kun nuorisolla oli pussikalja/sipsi -iltoja meidän lapset kavereineen tekivät 3 ruokalajin illallisia keskenään. Kokeilivat reseptejä, leipoivat upeita kakkuja jne.
Sama jatkuu heidän omissa kodeissaan lastenlasten kohdalla. Samaan pöytään aikuisten kanssa on päässyt heti kun on oppinut istumaan syöttötuolissa ja samaa ruokaa on annettu n 10kk ikäisestä.
Eineksiä syödään vain äärimmäisessä hädässä, eli todella harvoin. Pinaattiletut taitaa olla se mitä kaupasta ostetaan ja tuorepasta jos ei ehdi itse tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin syödään edullisesti, ja 10 ja 12-v. pojat marisee usein "miks meillä ei oo mitäääään syötävää"
Niin, heidän mielestään meillä ei ole "mitään" kun ei ole jotain valmista mikrossa nopeasti lämmitettävää roskaruokaa, kuten hampurilaisia, lihapiirakoita tms. Joskus harvoin ostan pakastepizzoja, ja ne sieltä pakkasesta häviävätkin heti, eilen olin esim. tehnyt keittoa ison kattilallisen, jota meillä ei syönyt kukaan muu kuin minä, kun hoksasivat että pakkasessa on pizzaa ja paistoivat sen itselleen.
Aina on ruokaa tarjolla, tavallista kotiruokaa, jota saa ottaa ihan niin paljon kuin haluaa.
Ja on hedelmiä, joskus jopa valmiiksi kuorittuna ja lohkottuna ja eteen ojennettuna, mutta ne jäävät aina syömättä. Voi tehdä voileipiä, aina on juustoa ja leikkelettäkin kaapissa. Jogurtteja ja rahkaa.
Ja sitten kuitenkin on "kauhee nälkä eikä mitään syömistä koskaan ikinä".
Ja joo, on hoikkia lapsia, mutta minkäs minä tälle teen, en aio ostella yhtään enempää roskaruokaa (jota söisivät) jääkaappiin.
Hmm. Minulla on yksi tuollainennlapsi lapsi, nyt 18 v. Luulin aina, että hän myös toivoo sitä roskaruokaa. Vasta myöhemmin tajusin hänen olevankin kulinaristi. Hän ei syö mitään, mikä ei ole hyvää. No, pizza ja tortillat nyt on hyvää, mutta opin, että jos teen maukasta arkiruokaa, niin sitten hänkin syö. Siksi meillä on nykyään joka ruoassa valkosipulia, chiliä ja tuoreita yrttejä tms. Jopa siinä keitossa.
Tästä tekstistä jotenkin ilahduin :) Lapsi on hiffannut että on myös olemassa terveellisiä herkkuja. Sen kun me kaikki keski-ikäiset tontutkin tajuttaisi!
"Herkku" yhdistetään aina johonkin kauheaan mättöön (limu, karkki, naksut, hampparit, pizzat...) - mutta kun se voi olla terveellistä ja maukasta ruokaa. Itse en ainakaan halua syödä pahaa ruokaa koskaan vaan teen terveellisiä ruokia. Joita kyllä hyvin kutsuisin herkuiksi koska pidän niistä todella paljon.
Sitä paitsi jos tekee todella maukasta (yrtit, mausteet...) ruokaa, olen huomannut ettei niitä mätisäkkejä enää edes kaipaa!
Ja niissä jälkkäreissäkin: kohtuus kaikessa eikä niin että perhe vetää illassa puoli kiloa karkkia joka perjantai!
Meillä lapset totutettiin jo vauvasta hyvään ruokaa ja kyllähän se makuaistia on kehittänyt samoin kuin matkoilla maistellut herkut. Siinä vaiheessa kun nuorisolla oli pussikalja/sipsi -iltoja meidän lapset kavereineen tekivät 3 ruokalajin illallisia keskenään. Kokeilivat reseptejä, leipoivat upeita kakkuja jne.
Sama jatkuu heidän omissa kodeissaan lastenlasten kohdalla. Samaan pöytään aikuisten kanssa on päässyt heti kun on oppinut istumaan syöttötuolissa ja samaa ruokaa on annettu n 10kk ikäisestä.
Eineksiä syödään vain äärimmäisessä hädässä, eli todella harvoin. Pinaattiletut taitaa olla se mitä kaupasta ostetaan ja tuorepasta jos ei ehdi itse tekemään.
Miten sipsikalja-illat on pois siitä, että tykkää syödä hyvin? Muutenki koko keskustelu outoa ihmisten arvottamista sen mukaan mitä kukakin syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin syödään edullisesti, ja 10 ja 12-v. pojat marisee usein "miks meillä ei oo mitäääään syötävää"
Niin, heidän mielestään meillä ei ole "mitään" kun ei ole jotain valmista mikrossa nopeasti lämmitettävää roskaruokaa, kuten hampurilaisia, lihapiirakoita tms. Joskus harvoin ostan pakastepizzoja, ja ne sieltä pakkasesta häviävätkin heti, eilen olin esim. tehnyt keittoa ison kattilallisen, jota meillä ei syönyt kukaan muu kuin minä, kun hoksasivat että pakkasessa on pizzaa ja paistoivat sen itselleen.
Aina on ruokaa tarjolla, tavallista kotiruokaa, jota saa ottaa ihan niin paljon kuin haluaa.
Ja on hedelmiä, joskus jopa valmiiksi kuorittuna ja lohkottuna ja eteen ojennettuna, mutta ne jäävät aina syömättä. Voi tehdä voileipiä, aina on juustoa ja leikkelettäkin kaapissa. Jogurtteja ja rahkaa.
Ja sitten kuitenkin on "kauhee nälkä eikä mitään syömistä koskaan ikinä".
Ja joo, on hoikkia lapsia, mutta minkäs minä tälle teen, en aio ostella yhtään enempää roskaruokaa (jota söisivät) jääkaappiin.
Hmm. Minulla on yksi tuollainennlapsi lapsi, nyt 18 v. Luulin aina, että hän myös toivoo sitä roskaruokaa. Vasta myöhemmin tajusin hänen olevankin kulinaristi. Hän ei syö mitään, mikä ei ole hyvää. No, pizza ja tortillat nyt on hyvää, mutta opin, että jos teen maukasta arkiruokaa, niin sitten hänkin syö. Siksi meillä on nykyään joka ruoassa valkosipulia, chiliä ja tuoreita yrttejä tms. Jopa siinä keitossa.
Tästä tekstistä jotenkin ilahduin :) Lapsi on hiffannut että on myös olemassa terveellisiä herkkuja. Sen kun me kaikki keski-ikäiset tontutkin tajuttaisi!
"Herkku" yhdistetään aina johonkin kauheaan mättöön (limu, karkki, naksut, hampparit, pizzat...) - mutta kun se voi olla terveellistä ja maukasta ruokaa. Itse en ainakaan halua syödä pahaa ruokaa koskaan vaan teen terveellisiä ruokia. Joita kyllä hyvin kutsuisin herkuiksi koska pidän niistä todella paljon.
Sitä paitsi jos tekee todella maukasta (yrtit, mausteet...) ruokaa, olen huomannut ettei niitä mätisäkkejä enää edes kaipaa!
Ja niissä jälkkäreissäkin: kohtuus kaikessa eikä niin että perhe vetää illassa puoli kiloa karkkia joka perjantai!
Meillä lapset totutettiin jo vauvasta hyvään ruokaa ja kyllähän se makuaistia on kehittänyt samoin kuin matkoilla maistellut herkut. Siinä vaiheessa kun nuorisolla oli pussikalja/sipsi -iltoja meidän lapset kavereineen tekivät 3 ruokalajin illallisia keskenään. Kokeilivat reseptejä, leipoivat upeita kakkuja jne.
Sama jatkuu heidän omissa kodeissaan lastenlasten kohdalla. Samaan pöytään aikuisten kanssa on päässyt heti kun on oppinut istumaan syöttötuolissa ja samaa ruokaa on annettu n 10kk ikäisestä.
Eineksiä syödään vain äärimmäisessä hädässä, eli todella harvoin. Pinaattiletut taitaa olla se mitä kaupasta ostetaan ja tuorepasta jos ei ehdi itse tekemään.
Meidänkin lapsille on tarjottu aina kaikkea samaa mitä itsekkin syödään, mutta niin vaan on ollut nirsoilukaudet jolloin on tuntunut että mikään ei kelpaa. Ei se aina ole niin yksinkertaista lasten kanssa. Eikä siinä nirsoilussa ole välillä mitään logiikkaa; oliivit kelpaa, kokonaiset muikut kelpaa, mutta esim. peruna tai riisi ei kelpaa.
Pienellä budjetilla ayöminen ainakin meillä vaatii sen, että kesällä ollaan ahkeria niin metsässä, puutarhassa kuin kasvimaalla. Lisäksi se vaatik ahkeruutta keittiössä kun kaikki tehdään pitkälle itse.
Ja vaatii toki myös pikkuruisen perheen.
Ihmiset ovat erilaisia myös nälän suhteen. Tunnen pari pieniruokaista, toinen jopa mies joka tekee fyysistä työtä. Juu, hoikkia ovat.
Heitä yhdistää se, etteivät koskaan tunne nälkää. Syövät, koska kello näyttää et on aika. Ja eivät saa ruoasta nautintoa. Syövät, koska pakko.
Voisiko olla niin, että nämä ovat niitä, jotka pitää muitakin nälässä? Heille ei tule mieleenkään, että toiset voivat ruoan puutteesta kärsiä?
Hirvää että vanhemmat syöttävät lapsille ravintoköyhää mössöä josta ei oikeasti saa yhtään mitään ravintoa. Millainen äiti tekee noin, jos rahat eivät oikeasti ole täysin loppu? Sitten kehuvat kuinka ruokaan menee vähän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Hirvää että vanhemmat syöttävät lapsille ravintoköyhää mössöä josta ei oikeasti saa yhtään mitään ravintoa. Millainen äiti tekee noin, jos rahat eivät oikeasti ole täysin loppu? Sitten kehuvat kuinka ruokaan menee vähän rahaa.
Tai isä. Luehan nyt vaikka ekaksi vaikka Tolan, Punainen planeetta niminen kirja. Sieltä saat ensi hätään vähän näkökulmaa tähän kysymykseesi.
Meillä menee ruokaan yhteensä n. 25€ viikossa, mutta olemmekin kaksi opiskelijaa. Tuo 100-200 viisihenkiselle kuulostaa aika hurjalta, koska mekin elämme siinä pisteessä että päivässä on varaa syödä vain kolmesti (aamupala, päivällinen, iltapala) ja leivän päälle ei ole muuta kuin voita sekä kananmunaa. Ei siis leikkeleitä, juustoa, salaattia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Meidän ruokabudjetti on noin 60€/viikko, meitä on kolme. Ja vaikka perheen koululainen käy usein kyläilemässä, aniharvoin saa missään välipalaa murustakaan. Itse tarjoan aina jotain pientä (esim. hedelmiä tai juureksia pilkottuna), jos meille tulee lapsen kavereita kylään.
Viimeksi 7-vuotias oli yli 8h syömättä kun meni suoraan koulusta kaverille, eikä saanut siellä mitään, vaikka tätä samaa kaveria on syötetty ja juotettu meillä säännöllisesti. Tuli itkuisena ja väsyneenä kotiin, oli vaan yksinkertaisesti niin nälkäinen. Ei, en vaadi että lastani syötetään, mutta jonkinlainen tasavertaisuus olisi kiva juttu. Nykyään hänellä onkin välipalaa mukanaan repussa kaiken varalta.
Lisään tähän, että ei meilläkään ihan täysin suositusten mukaan syödä, mutta aika lähelle kuitenkin. Jokaisella aterialla jotain kasvista tai hedelmää (tänä aamuna oli luumut kaikille, eilen iltapalalla porkkanaa), ja yritän vaihdella ruokalajejakin. Alkuviikko syötiin italianpataa jossa oli vähärasvaista naudanjauhelihaa, tänään paistan broileria ja keitän kaveriksi riisiä. Viikonloppuna keitän perunat ja teen kaveriksi possukastikkeen, sen jälkeen uunikalaa jossain muodossa. Leivän päälle on vuoronperään joko juustoa tai kalkkunaa, joskus jotain muutakin. Lapsi saa päivittäin pienen annoksen pähkinäsekoitusta, ja viikottain marjoja jossain muodossa. Mielestäni meillä syödään ihan hyvin, ainakin budjettiin nähden.
Jotenkin surkealta kuulostaa, sori vaan. Kyllä meillä sai kotona laittaa leivän päälle ihan mitä halusi vaikka äiti oli keskituloinen yh ja lamakin iski. Ajatteles, jopa juustoa JA leikkelettä JA kurkkua JA tomaattia samalle leivälle!
Muiden ruokien paitsi keittojen kanssa oli aina salaattia. Samaa kaavaa noudatan nyt oman perheeni kanssa. Kaapista saa vapaasti ottaa jos on nälkä, en tosiaankaan laske jotain pähkinäannoksia tai anna yhtä kusista luumua aamulla, että siinäpä vitamiinit.
Hyvin on pysynyt ruokabudjetti kohtuudessa ja koko perhe hoikkia ja terveitä.Meillä taas tyydytään niihin "kusisiin luumuihin" ja muutenkin kohtuuteen. Yksi syy on se, että jos kovasti pinnistelet ja lasket, niin huomaat että päivän viidestä tuorepalasta tulee juurikin se suositeltu viisi annosta kasviksia ja hedelmiä. Toinen syy taas se, että toistaiseksi kukaan perheemme ulkopuolinen ei ole tarjoutunut osallistumaan ruokakuluihimme. :)
Äitisi oli keskituloinen, onnea siitä. Minä en ole. Joudun tekemään arjessani paljon valintoja, joita itseäni rikkaammat eivät joudu tekemään. Silti uskon että meidänkin perheellä on oikein hyvä elämä, vaikka annostelen pähkinöitä (osittain muuten siksi, että 7-vuotias söisi vaikka koko pussin kerralla koska rakastaa niitä, osittain senkin takia että pähkinät ovat kaloripitoisia) ja kehtaan ostaa kaupasta tarjoustuotteita.
On helppo sanoa, että meillä saa kaikki syödä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa, jos oikeasti kukaan ei käy rohmuamassa kaikkea. Jos mun 9v poika sais valita, niin söisi pussillisen leipää ja pussillisen pähkinöitä välipalaksi. Syö nopeasti ja kaikki ruoka maistuu ja syö ihan liikaa tarpeeseen nähden. On ihan pakko rajoittaa, vaikka onkin laiha ja liikunnallinen. Ei se toimi niin, että yksi voi syödä pussillisen leipää ja muille ei jää mitään. Ja jos on lisäksi muitakin suursyömäreitä sais joka päivä käydä kaupassa. Kerran tämä 9v jopa oksensi illalla kun koulussa oli ollut hyvää ruokaa, söi hirveästi välipalaa, oli hyvää ruokaa kotona ja lisäksi vielä iltapala. Meillä on säännölliset ruokailuajat, kukaan ei kuole nälkään. Olen yrittänyt lapsille sanoa, että pitää miettiä kuinka nälkä on ja sen mukaan valita se määrä mitä syö. Ja nälän tunne ei ole mitenkään vaarallista, ihan hyvä tunne ennen ruokailua.
Lapsellasi on nälkä. Ratkaisu on ostaa enemmän leipää, eikä sanoa, että ei saa syödä.
Yksin asuvat ostaa ruokaa noin 100-150€ kk. Tuolla edellä joku perhe ostaa 500€ kk 5 henkeä . Elämä on muutakin kuin syömistä . Harrastukset ja opiskelu . Työ ja kaverit kotityöt . Ranskan perunat / perunapussi 1€ kertaa montako tarvii . Lihapullat . Mitään vihanneksia tomaattia ja ketsuppia ,ketsuppi on kasvis . Äidit saa elatusmaksuja ja joka kk lapsilisät mikä kuuluu lapselle ruokaan . Siinähän se jo on . Pitsat pullat munkit sipsit on välipaloja jotka lihottaa .