Mieheni vanhemmat VALEHTELEVAT asioita heidän edukseen
En voi ymmärtää heidän käytöstään vielä näin 15 vuoden jälkeenkään. Heillä on koko ajan tarvi korostaa heidän paremmuutta, geenejä tai heidän omaisuuttaan.
Todellisuus on se että he ovat olleet aina melko köyhiä (vain yksi töissä), vanhemmat ovat käyneet peruskoulun ja mieheni äiti lisäksi lukion.
Mutta puheissa he tuovat jatkuvasti esille sitä että minun tulisi olla kiitollinen heille miehestänk kun heillä on niin hyvät geenit jotka nyt ovat siirtyneet lapsiimme. He ovat niin koulutettuja ja urheilullinen perhe (mieheni pelannut lapsena 5v jalkapalloa ja hänen siskonsa 1,5v tanssia). Appiukolla kuulemma niin hyvä kroppa että pärjäisi nuoremmillekkin mm juoksussa ja hiihdossa. Heidän talonsa on laatua...niin laatua että ihan 60-luvun orginaaleilla mennään edelleen. Kaikki respottaa mutta silti parempaa ei ole.
Appivanhemmat suorastaan valehtelevat!! Keksivät ulkomaanmatkoja missä ovat käyneet (mies sanoi ettei ole totta), liioittelevat lastensa keskiarvot...appiukko valehdellut jopa olevansa esimies (vaikka oikeasti ihan perus hanttihommia tekee).
En ole koskaan tavannut tällaisia ihmisiä! En aluksi tiennyt kaiken olevan huijausta. Ajattelin vain että kylläpä heillä omakehu haisee. Kun mieheni tutustui kunnolla minun vanhempiini, hän totesi ettei ollut edes ymmärtänyt kuinka kummallisia hänen vanhempansa ovat.
Yritämme pitää asialliset välit...mutta jopa lapsemme ihmettelevät isovanhempiaan ja niiden juttuja.
Kommentit (52)
Tuttua.
Anoppi väittää mustaa valkoiseksi ja appi ja mieheni nyökyttelee päätään, samoin anopin sisko.
Toisaalta ovat venäläisiä, siellä on arvossaan hyvä tarina, vaikka olisikin valhe.
Valehtelu siellä on muistamattomuutta..
Vähän samaa oli mun äidissä.. kertoi kaikille ja muistutti muakin, siitä, miten paljon matkusteltiin kun mä olin lapsi. Käytin Lontoossa, Parisissa ja Tukholmassa, Kerran. Vähän eri kun monet kaverit, jotka reissasi talvet Alpeilla ja kesät Etelä-Eurooppaa. Mutta huono itsetunto hänellä olikin, lääkitsi itsensä sitten viinalla hautaan sen takia.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Elämässä on asioita, jotka pitää laittaa ö-mappiin. Eihän se ole keneltäkään pois, jos itseään kehuvat.
En ole ap, mutta ei se ihan noinkaan mene. Jos minun vanhempani valehtelisivat ja liioittelisivat miehelleni ja lapsilleni olemattomilla matkoilla yms. niin todellakin olisin huolestunut ja ihmeissäni.
Ei ole mielestäni oikein valehdella oman lapsen perheelle, toki pientä värityskynää voi jutuissaan itse kukanenkin käyttää, mutta suoranaista valehtelua en hyväksyisi.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mun kaverin vanhemmat! Tällaiselle terveestä perheestä tulevalle se on tosi outoa.
Tuo on tietysti yksi juttu, että kuvitellaan olevan kovinkin koulutettu, kun on käyty vuoden kurssi (ennen ammattikoulu-uudistusta oli näitä vuoden koulutuksia hoitoalalla, maatalousalalla, avustajaksi, ym.). Ja tätä epä-koulutuksen tuomaa ammattitaitoa korostetaan suureen ääneen, kuinka nyt tietää alasta enemmän kuin kukaan muu. Ihan epärealistista liioittelua.
Mutta sitten ihan valehtelu on vielä hämmentävämpää. Kun sanotaan vaikka, että kävin teidän pihalla koputtelemassa, mutta kukaan ei avannut. Kuitenkaan pihalla ei puhtaassa lumessa ole mitään jälkiä, ei auton jälkiä eikä jalanjälkiä.
Omalle lapselleen on valehdellut jopa lapsen sairaudet ihan muuksi. Kun tämä aikuisena sitten tilasi omat terveystietonsa, niin totuus selvisi.
Enkä ole ikinä ymmärtänyt mikä tuon valehtelun pointti on. Kyllä sillä tietenkin on tarkoitus manipuloida, mutta kun siinä jää takuuvarmasti valehtelusta kiinni. Ja sitten nämä ihmiset vielä korostavat, miten rehellisiä ovat. Eli rehelliseksi kuvaaminenkin on valehtelua.
Sen olen oppinut, jos ihminen erikseen kertoo olevansa rehellinen ja että häneen voi luottaa, yleensä se tarkoittaa päinvastaista. Ja tämä ei koske vain myyntityötä tekeviä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, mun kaverin vanhemmat! Tällaiselle terveestä perheestä tulevalle se on tosi outoa.
Tuo on tietysti yksi juttu, että kuvitellaan olevan kovinkin koulutettu, kun on käyty vuoden kurssi (ennen ammattikoulu-uudistusta oli näitä vuoden koulutuksia hoitoalalla, maatalousalalla, avustajaksi, ym.). Ja tätä epä-koulutuksen tuomaa ammattitaitoa korostetaan suureen ääneen, kuinka nyt tietää alasta enemmän kuin kukaan muu. Ihan epärealistista liioittelua.
Mutta sitten ihan valehtelu on vielä hämmentävämpää. Kun sanotaan vaikka, että kävin teidän pihalla koputtelemassa, mutta kukaan ei avannut. Kuitenkaan pihalla ei puhtaassa lumessa ole mitään jälkiä, ei auton jälkiä eikä jalanjälkiä.
Omalle lapselleen on valehdellut jopa lapsen sairaudet ihan muuksi. Kun tämä aikuisena sitten tilasi omat terveystietonsa, niin totuus selvisi.
Enkä ole ikinä ymmärtänyt mikä tuon valehtelun pointti on. Kyllä sillä tietenkin on tarkoitus manipuloida, mutta kun siinä jää takuuvarmasti valehtelusta kiinni. Ja sitten nämä ihmiset vielä korostavat, miten rehellisiä ovat. Eli rehelliseksi kuvaaminenkin on valehtelua.
Toisaalta myös osittain ihailen, miten jotkut pystyy niin ehdottomasti pitämään oman lapsensa puolia joka paikassa. No, elämä on todennäköisesti opettanut heidät eri lailla kuin minut. -ohis-
Tiedän tällaisia yksittäisiä ihmisiä, jotka valehtelevat ja liioittelevat minkä ehtivät! On niin huono itsetunto, että pitää korostaa sitä keksityillä asioilla ja liioittelulla. Mutta että koko perhe on tuollaisia!? Ovatkohan he yhdessä päättäneet, että nyt puhutaan niin ja näin ja molemmat pysyy samassa tarinassa? :D
Vierailija kirjoitti:
Tuttua.
Anoppi väittää mustaa valkoiseksi ja appi ja mieheni nyökyttelee päätään, samoin anopin sisko.
Toisaalta ovat venäläisiä, siellä on arvossaan hyvä tarina, vaikka olisikin valhe.
Valehtelu siellä on muistamattomuutta..
Ei saa antaa totuuden sokaista. Muista tämä kun näet sokean venäläisen, tiedät miten on päässyt käymään.
Mulla on saman tyylinen vanhempi. Aina saa pelätä ja hävetä mitä minun asioita se on mennyt keksimään muille. Liioittelee kauheasti. On muutenkin kyllä aika täysi narsisti muttei tajua sitä itse.
Mun äiti on tuollainen Hyacinth Bucket, valitettavasti. Häpesin häntä lapsena ja varsinki teininä. Ei ihan suoraan valehtele, mutta vääntää todellisuuden ihan eri muotoon. Kansakoulun niukin naukin suorittanut 40-luvun lapsi huonolla itsetunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa suvussa on noita lasten urheiluharrastuksilla pätijöitä. Ärsyttävää ja jopa naurettavaa että alakouluikäisen ja jopa nuoremman harrastuksista tehdään hirveä numero ja ollaan niin mestareita ja erityislahjakkuuksia. " Ne on sellainen urheiluperhe", " Viivi taas kilpailee mestaruudesta". Kun on huomattu että lapset eivät ole välkkyjä koulussa, pitää keksiä joku asia jossa olla parempi ja paras.
Omat lapseni harrastaa musiikkia ja heillä on vähän korvaakin siihen, mutta en heitä nyt Victoria Mullovoiksi heti mainosta. Se on pelkkä harrastus ja kaikki lapsethan lähestulkoon harrastavat. Ja puheenaiheena lasten harrastukset on kyllä aika epäkiinnostava.
.Työkaveri toi poikansa salibandyturnausmitalin työpisteensä sermiin roikkumaan 🤦
Mun mielestä tämä on ihan symppistä. On eri asia olla ylpeä lapsestaan, vaikka ihan pienistä syistä ja saavutuksksta, kuin valehdella tosiasioissa ja uskotella olevansa parempi kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, mun kaverin vanhemmat! Tällaiselle terveestä perheestä tulevalle se on tosi outoa.
Tuo on tietysti yksi juttu, että kuvitellaan olevan kovinkin koulutettu, kun on käyty vuoden kurssi (ennen ammattikoulu-uudistusta oli näitä vuoden koulutuksia hoitoalalla, maatalousalalla, avustajaksi, ym.). Ja tätä epä-koulutuksen tuomaa ammattitaitoa korostetaan suureen ääneen, kuinka nyt tietää alasta enemmän kuin kukaan muu. Ihan epärealistista liioittelua.
Mutta sitten ihan valehtelu on vielä hämmentävämpää. Kun sanotaan vaikka, että kävin teidän pihalla koputtelemassa, mutta kukaan ei avannut. Kuitenkaan pihalla ei puhtaassa lumessa ole mitään jälkiä, ei auton jälkiä eikä jalanjälkiä.
Omalle lapselleen on valehdellut jopa lapsen sairaudet ihan muuksi. Kun tämä aikuisena sitten tilasi omat terveystietonsa, niin totuus selvisi.
Enkä ole ikinä ymmärtänyt mikä tuon valehtelun pointti on. Kyllä sillä tietenkin on tarkoitus manipuloida, mutta kun siinä jää takuuvarmasti valehtelusta kiinni. Ja sitten nämä ihmiset vielä korostavat, miten rehellisiä ovat. Eli rehelliseksi kuvaaminenkin on valehtelua.
Toisaalta myös osittain ihailen, miten jotkut pystyy niin ehdottomasti pitämään oman lapsensa puolia joka paikassa. No, elämä on todennäköisesti opettanut heidät eri lailla kuin minut. -ohis-
Miten tuossa pidettiin oman lapsensa puolia?
Vai tarkoititko vain, että tästä tuli mieleen se vanhemmuustyyppi, missä puolustetaan omaa lasta viimeiseen asti, vaikka on jo tajuttu, että oma lapsi on koulukiusaaja tai myymälävaras tai mitä lie?
Uskoisin, että syynä on kateus, katkeruus ja surkea itsetunto. Halutaan tehdä myös toiset heille kateellisiksi keksityillä asioilla.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että syynä on kateus, katkeruus ja surkea itsetunto. Halutaan tehdä myös toiset heille kateellisiksi keksityillä asioilla.
Surulista elämää.
Hahaa, meidän entiset naapurit olivat ihan samanlaisia. Vaimo selitti aivan puuta heinää ja mies nyökytteli vieressä.
Vaimon mukaan hänellä oli töissään lukuisia alaisia joiden takia piti mennä niin aikaisin töihin, jotta ehtii kaitsea ja hoitaa alaistensa asioita. Totuus: oli apulaisosastonhoitajana sairaalaosastolla. Vaimon mukaan heidän kaksi lastaan olivat sielultaan täysin itämaisia ja tottumattomia suomalaisiin ruokiin, koska perhe oli asunut vuosikausia Malesiassa(tai jossain sielläpäin). Totuus: olivat kyllä asuneet pari vuotta Kauko-Idässä, mutta muuttaneet takaisin Suomeen ennen kuin nuorempi lapsi oli syntynyt ja vanhempikin vasta taapero.
Kun myimme omat rivitalonpätkämme heidän vierestään, oli vaimo soittanut kiinteistönvälittäjälle, että heidän asuntosa pitää rajata tarkemmin kuvasta pois, etteivät ihmiset luule, että heidän asuntonsa on noin halvalla myynnissä. Heidän asuntonsa oli kuitenkin huomattavasti laadukkaampi ja tehty paremmista materiaaleista.
Mun anoppi on myös näitä, jotka ovat muita parempia. Asuu omien puheiden mukaan lähes palatsissa, käytännössä vanhemmiltaan peritystä rintamamiestalossa. Talo kaipaisi kipeästi remonttia, remontti olisi hyvä aloittaa puskutraktorilla. Hän haalii jatkuvasti lisää tavaraa, kaapit niin täynnä että kaappiin avaaminen on riskipeliä. Ei osaa pitää mistään huolta, laiskuuttaan pistää esim kristalli lasit tiskikoneeseen. Tavaroiden määrä on tärkeämpi kuin laatu, ja rikkinäinen tavarakin on ihan ok, kunhan kasassa pysyy. Tällä materian määrällä leuhkii. Vähintään 90% menee sekajätteeksi kun hänestä aika jättää.
Hän ylpeilee lapsillaan ja kuinka hän on lastensa koulut maksanut. Opintotuella ja töillä ovat itse maksaneet koulunsa. Eikä heistä ole kukaan erityisen korkeasti kouluttautunut. Rahaa anopilla on perittyä, mutta pitää niistä visusti kiinni. Ainoa, johon tuhlaa, on hänen koiransa. Taitaa tuo koira muutenkin olla anopille rakkaampi kuin yksikään hänen lapsista.
Anoppi on kuulemma koko maakunnan paras laulaja. Paljon hänestä lähtee ääntä, mutta se ei mielestäni tarkoita, että laulua olisi kiva kuunnella. Hän myös lukee paljon (ainakin neljä kirjaa vuodessa) ja on muutenkin kultturelli. Käsityöihminen, ja "tosi luova", kun on tehnyt 1950-luvulta asti samalla sapluunalla sukat, huivit jne. Hänen luomuksensa ovat laadukkaampia kuin muiden. On myös loistokokki, bravuurina kinkkukiusaus, jossa valmiita perunasuikaleita pakkasesta, pussista muutama kinkkusuikale ja vähärasvaisinta ruokakermaa. Nam!
On kyllä muutenkin vähintään Suomen, ellei koko maailman kaunein, fiksuin, sivistynein... Kaikki muut on tyhmiä, kateellisia ja ilkeitä, kun hänen paremmuuttaan ei tajuta. On todella raskasta seuraa, eikä juurikaan olla tekemisissä.
Minun anoppi on samanlainen. Aluksi jutut menivät läpi, mutta tosi nopeasti huomasin, että puhuu puuta heinää. Mies ei meinannut ensin uskoa, että jutut ovat keksittyjä. Lopulta.hänen suhtautuminen äitiinsä ja koko lapsuutensa muuttui. En voi täysin tietää, mikä on totta ei mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti on tuollainen Hyacinth Bucket, valitettavasti. Häpesin häntä lapsena ja varsinki teininä. Ei ihan suoraan valehtele, mutta vääntää todellisuuden ihan eri muotoon. Kansakoulun niukin naukin suorittanut 40-luvun lapsi huonolla itsetunnolla.
Mulla on Hyacinth-täti. Kotonaan kaikki on kiiltävää ja vimpan päälle. Kukaan muu ei oikein osaa mitään, ja hän joutuu aina muita opastaa, ja silti joutuu häpeämään muiden junttiutta.
Sota-aikana syntynyt huono-itsetuntoinen tapaus tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppi on samanlainen. Aluksi jutut menivät läpi, mutta tosi nopeasti huomasin, että puhuu puuta heinää. Mies ei meinannut ensin uskoa, että jutut ovat keksittyjä. Lopulta.hänen suhtautuminen äitiinsä ja koko lapsuutensa muuttui. En voi täysin tietää, mikä on totta ei mikä ei.
Meillä on sama silmienavautumisprosessi meneillään. Ei mies ollut tajunnut, että äitinsä valehtelee. Kun sitten aloin mieheltä kyselemään tarkentavia kysymyksiä äitinsä jutuista, niin mieskin alkoi hoksaamaan, että eihän tässäkään taas ihan totta puhuttu. Lopulta mies alkoi ihan oma-aloitteisesti sanomaan, että eihän se oikeasti noin ollut.
Tällä hetkellä mies on varmasti vähän hukassa lapsuutensa ja kaiken suhteen, kun ei voi tietää mikä on totta ja mikä ei. Katsotaan miten tämä etenee. Mies käy kyllä psykologilla juttelemassa.
Mun narsisti isä on samanlainen... tai sata kertaa pahempi. Hän myös on väkivaltainen yhäkin ja saattaa käydä aikuisen lapsen, vävyn tms päälle ja repiä ja töniä. Koko suku pelkää sitä.
Mutta omakehu sillä haisee, on rikasta johtajaa (kouluttamatonta rupusakkia). Lisäksi vihaa omia lapsiaan siksi, kun lapsensa ovat koulutetumpia kuin hän itse. Hullu mikä hullu.
Semmonen satutarina taas. Näistä miehen perhe on kamala-jutuista alkaa jo mennä viimeinenkin uskottavuus.