15v tyttö haluaa vaihtaa nimensä! Suostuisitteko? Ei ole eka kerta kun puhuu asiasta
Noin 8veenä sanoi ekan kerran ettei tykkää nimestään ja kysyi voiko sen vaihtaa. Eli tosissaan taitaa olla! Suostuisitteko vai pakottaisitteko odottamaan kunnes täyttää 18?
Kommentit (120)
Suostuisin. Itse inhosin koko syntymänimeäni päiväkodista saakka ja vaihdoin etu-, toisen nimen ja sukunimen 16-vuotiaana. Elämäni paras päätös.
Nimessä ei siis ole muuta vikaa kuin että on tylsä? Siitä ei kiusata tai ei ole nolo? Onko tyttö myös pitempään ollut sitä mieltä että juuri tämä Katrina on hyvä nimi vai onko se tuore ajatus? Jos Katrina on tuore juttu, niin sitten vaihdos vasta muutaman vuoden päästä. (Jos edelleen liputtaa Katrinaa)
Kannattaisi miettiä sitä nimen antoa lapselle ennen ristiäisiä, ettei tarvitsisi sitten myöhemmin hävetä. Se nimi mikä vanhemmista sillä hetkellä tuntuu kivalta/hauskalta, voi johtaa myöhemmin vaikka kiusaamiseen. Kasteilmoituksia kun seuraa, niin ei voi kun ihmetellä niitä nimi valintoja mitä lapsille nykyään annetaan.
Kannattaisi tehdä tuollainen päätös ihan teidän perheen kesken, eikä täällä vauva sivulla. Itse pyytäisin lasta odottamaan kunnes täyttää 18v, sitten saisi itse päättää. Meillä toimittiin tatuointien kanssa niin. Sai ottaa niitä kun oli 18v, ja sitten ottikin. Nimiinsä ovat kummatkin lapset olleet ihan tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois helpompaa kommentoida, jos tietäisi, mikä nimi on.
Nykyinen nimi tyyliä Enna/Emma, haluaa olla Katrina. Siis nimenomaan yhdellä ii:llä.
Ap
Nykyään saa olla neljä nimeä. Anna ottaa, mutta ehdota että pidetään muut nimet jatkona.. Kaunis nimi.
Sanoin että saa vaihtaa sinä samana päivänä kun täyttää 18. Halusi siis vaihtaa sukunimensä, mutta isänsä ei suostunut, vaan repi nimenvaihdoslaput silmiemme edessä. Olisi siis vaihtanut minun nimeeni. Yritin kyllä sanoa että ei nimi miestä pahenna, mutta kun isänsä pahensi nimeä jatkuvasti. Sittemmin lapsi täytti 18, ja hänellä oli niin kiire saada passi, ja ajokortti ja kaikki täysikäisyyshössötys, että nimenvaihto jäi tekemättä, ja kaikki kortit on isänsä sukunimellä. Sittemmin muutti melko äkkiä paikkakunnalta pois paikkaan jossa sukunimellään ei ole huonoa kaikua. Saas nähd vaihtaako sitä koskaan :)
Teini-ikäisille ja lapsille on hyvin yleistä haluta vaihtgaa oma tyhmien vanhempien keksimä nimi pois. Ei muuta kuin sanoa että sitten 18veenä, ole hyvä vain.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miettiä sitä nimen antoa lapselle ennen ristiäisiä, ettei tarvitsisi sitten myöhemmin hävetä. Se nimi mikä vanhemmista sillä hetkellä tuntuu kivalta/hauskalta, voi johtaa myöhemmin vaikka kiusaamiseen. Kasteilmoituksia kun seuraa, niin ei voi kun ihmetellä niitä nimi valintoja mitä lapsille nykyään annetaan.
Eiks just ollu kastettu jossain Lumi-Aura. Molemmat naisen nimiä, mutta yhdessä, nooh...
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi miettiä sitä nimen antoa lapselle ennen ristiäisiä, ettei tarvitsisi sitten myöhemmin hävetä. Se nimi mikä vanhemmista sillä hetkellä tuntuu kivalta/hauskalta, voi johtaa myöhemmin vaikka kiusaamiseen. Kasteilmoituksia kun seuraa, niin ei voi kun ihmetellä niitä nimi valintoja mitä lapsille nykyään annetaan.
Miten ristiäiset tähän liittyy?
Ei ole hyvä nimi, Katrina. Kahvipaketti. Liian vanhanaikainen nimi, eikä yhtään kiva. Menee varmasti ohi. Ainakin kaksi vuotta harkintaa vielä.
Vierailija kirjoitti:
On aika tavallista, että lapset (nuoret) inhoavat nimeään jossain vaiheessa.
Joo, mutta tämä on eri asia.
Kyllä antaisin muuttaa.
Meidän koulussa on sellaisia, jotka on vaihtaneet. Hyvin niihin tottuu muutkin.
Miksi ei voisi vaihtaa, jos se vaan ei tunnu hyvältä?
Identiteetti rakentuu... hyvähän se olisi, että nimi olisi mukava itselle. Sitä kuulee joka päivä. Sen näkee kirjoitettuna joka päivä.
Antaisin vaihtaa.
Jos on 8vuotiaasta inhonnut nimeään, tuskin se menee ohi! Nyt olisi helppo vaihtaa kun ei ole kaiken maailman uusittavia asiakirjoja.
Nimen pitää olla sellainen mikä itsestä tuntuu sopivalta. Ei me muut voida sanoa että se on joku kahvipaketin nimi, ja sitäpaitsi minä en edes koe niin. Ei sitä toisia varten vaihdeta.
Mitä ihmettä... Täällä ihmiset puoltaa tai ei puolla nimenvaihtoa sen mukaan, tykkääkö vastaaja itse nimestä vai ei. Huh huh. Olennaista on se, mistä nimestä nimenvaihtaja tykkää ja minkä kokee omakseen.
Jotkut sanovat, että nimi on tosiaan nomen est omen ja ne jotka päätyvät inhoamaan omaa nimeään ovat tapauksia, joiden vanhemmat päättivät nimen jo hyvissä ajoin ennen kuin edes tapasivat vauvaa. Että siksi pitäisi odottaa vauvan tuloa ja katsoa sopiiko nimi juuri sille vauvalle. Teorian takana on kai ajatus, että henkimaailma ohjaa oikean nimen oikealle henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä nimi, Katrina. Kahvipaketti. Liian vanhanaikainen nimi, eikä yhtään kiva. Menee varmasti ohi. Ainakin kaksi vuotta harkintaa vielä.
Kaunis ja suorastaan klassiselta soinnahtava nimi. Kansainvälinenkin. Voi ääntää esim. englanniksi hyvin. Nyt alkavat nuo Helmit, Taimit ja Ainot olla parikymppisiä, joten ei lainkaan vanhanaikainen verrattuna muihin. Muoti vaihtuu, pian tulevat Pirjot, Sirpat ja Ritvat. Briteillä on Catherine, Suomessa Katrina ja Katariina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perustelee asiaa? Mikä nimessä on vikana?
Antaisin odottaa täysi-ikäisyyteen, tuon ikäisillä mielialat ja -halut vaihtelevat muutenkin.On kuulemma ruma ja tylsä. Semmoinen perusnimi, vähän vanhahtava tyyliä Ella. Haluaisi pidemmän nimen jossa R. Tai no, kai minä voin kertoa että haluaa olla uudelta nimeltään Katrina. Vitsailin että sehän on kahvimerkki ja hyvä, ettei silmille tullut!
A.p
Itsellä oli aivan samanlainen tilanne, jo hyvin nuorena ala-asteella ensimmäisen kerran olin alkanut puhumaan äidille, että ovat antaneet minulle väärän nimen. Että se ei ole oikea nimeni. 70-luvulla tuo nimen vaihtaminen alaikäisenä ei ollutkaan yhtä helppoa kuin nykyään, joten jouduin odottelemaan pitkälle aikuisikään, että sain vaihdettua sen "oman oikean nimeni".
En osaa tänä päivänäkään selittää miksi vanhempieni antama nimi tuntui niin vieraalta, oli aivan kaunis nimi vielä. Sen verran halusin kunnioittaa vanhempieni valintaa, että jätin nimen kolmanneksi nimeksi. Eli otin ekaksi ja tokaksi ne jotka koin oikeiksi nimikseni ja sitten kolmantena on tuo vanhempieni valinta.
Jos on ihan laillinenkin oikeus jo vaihtaa nimi tuossa iässä, niin en laittaisi vastaan. Enkä kyllä muutenkaan. Kyllä nuoria pitää ymmärtää ja kuunnella, eikä aina sanoa Ei lähtökohtaisesti ja laittaa kaikkia asioita iän ja ymmärtämättömyyden piikkiin. Minusta se ei ole hyvää vanhemmuutta, pitää osata erottaa ne asiat jotka oikeasti on nuorelle tärkeitä ja mistä ei ole vahinkoa. Tämä ei ole edes sellainen hetken päähänpisto jos vuosia sitten jo puhuttu.
Mun ystävä halusi 14v että häntä ruvetaan kutsumaan Reginaksi (redzaina -tyyliin ääntäen) - uhosi vaihtavansa kammottavan ("Maria")nimensä heti kun on täysi-ikäinen... (tuohon aikaan oli tuon niminen nuortenlehti ja tarkoittavan regina kuningatarta ja hän oli niiin hispanofiili, toki tuo oli Espanjaan väärä ääntämistapa 🙄)
Ei muuten vaihtanut ja varma tapa ärsyttää häntä on vielä kutsua häntä redzainaksi...
Sori!