15v tyttö haluaa vaihtaa nimensä! Suostuisitteko? Ei ole eka kerta kun puhuu asiasta
Noin 8veenä sanoi ekan kerran ettei tykkää nimestään ja kysyi voiko sen vaihtaa. Eli tosissaan taitaa olla! Suostuisitteko vai pakottaisitteko odottamaan kunnes täyttää 18?
Kommentit (120)
No et tasan anna pahimmassa teini-iän myllerryksessä tehdä mitään tollasia päätöksiä! 15v haluaa paljon asioita, lähes mikään niistä ei ole hyvä idea. Ja vielä Katrina... haluaako että ihmiset luulee venäläiseksi/virolaiseksi? Taitaa olla tytöllä tää teinien perinteinen ”Suomi on niin junttila”-vaihe. Älä herranjestas kuuntele sen hömpötyksiä.
Sen verran kommmentoin, että Katrina yhdellä i:llä on sitten nimi, jota saa joka ikisessä paikassa tavata kirjain kirjaimelta. Että ehkä kannattaa miettiä sen sun nuoresi tätäkin puolta.
Jos taustalla kiusaamista nimen takia, antaisin vaihtaa. Muuten ehkä laittaisin odottamaan täysi-ikäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten perustelee asiaa? Mikä nimessä on vikana?
Antaisin odottaa täysi-ikäisyyteen, tuon ikäisillä mielialat ja -halut vaihtelevat muutenkin.On kuulemma ruma ja tylsä. Semmoinen perusnimi, vähän vanhahtava tyyliä Ella. Haluaisi pidemmän nimen jossa R. Tai no, kai minä voin kertoa että haluaa olla uudelta nimeltään Katrina. Vitsailin että sehän on kahvimerkki ja hyvä, ettei silmille tullut!
A.p
Katrinahan on hieno nimi! Niin kuin Venäjän Katariina Suuri :) Ylevä ja edelleen ns. vanhanaikainen. Minäkin olisin mieluummin Katarina kuin Ella, jos pitäisi valita. Ei sillä, että Ellassa mitään vikaa nimenä olisi.
Kulta Katriina on kahvi ja Katrina on eri nimi kuin Katriina ja Katariinakin. Pöh teille lukihäröille.
Antaisin vaihtaa jos tuo nimi oli jo mielessä pikkulapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois helpompaa kommentoida, jos tietäisi, mikä nimi on.
Nykyinen nimi tyyliä Enna/Emma, haluaa olla Katrina. Siis nimenomaan yhdellä ii:llä.
Ap
Antaisin vaihtaa, koska hän ei syystä tai toisesta ole aikoihin pitänyt nimestä. Ja hän haluaa vaihtaa ihan järkevään nimeen, ei mihinkään stripparinimeen tyyliin Chantal. Hän vaihtaa sen jokatapauksessa myöhemmin. Tai siten katuu ja vaihtaa taas, mutta ainakaan ei vietä vuosikausia herkässä iässä inhoten nimeään.
Ja lumihiutalenurisijat voi olla ihan hiljaa, ei se lapsi sitä nimeä ole pyytänyt, vaan vanhempi on päättänyt nimen, joka miellyttää itseään ja joskus ne valinna menee päin percettä. Ei kyseessä ole kolmevuotias joka haluaa vaihtaa nimensä Pocahontasiksi...
Vierailija kirjoitti:
Sen verran kommmentoin, että Katrina yhdellä i:llä on sitten nimi, jota saa joka ikisessä paikassa tavata kirjain kirjaimelta. Että ehkä kannattaa miettiä sen sun nuoresi tätäkin puolta.
Jos taustalla kiusaamista nimen takia, antaisin vaihtaa. Muuten ehkä laittaisin odottamaan täysi-ikäisyyttä.
Ja sitten on se sähköpostiongelma, kun kaikki lähettää katriina."sukunimi"... ja sitten ihmetellään, miksi postit ei tule perille. Yhdessä työpaikassa oli yksi, jolla oli nimi, jossa tuttu perinteinen nimi oli yhdellä i:llä ja jatkuvasti selitteli sähköpostiosoitettaan jokaiselle puhelimessa.
Anna vaihtaa. Itsekin vihasin omaa nimeäni ja vaihdoin sen haluamaani juurikin jotain lapsesi ikäisenä. toki vaihdoin sen takaisin alkuperäiseen myöhemmin mutta kutsumanimi eri kuin se vihaamani jonka vuoksi alunperin nimen halusin vaihtaa.
"Nykyinen nimi tyyliä Enna/Emma, haluaa olla Katrina. Siis nimenomaan yhdellä ii:llä."
Tuohan on tosi kaunis nimi ja kestää aikaa. Ei mikään typerä muotinimi tai päähänpisto jota tarvitsisi katua. Antaisin ilman muuta vaihtaa, jos nuori sen kokee omanaan. Ikävää laittaa odottamaan vaihtoa vielä vuosikausia, jos tuo on harkittu juttu ja nimikin on kerta kaunis. Minusta kieltäminen on turhaa ja ei tue henkistä hyvinvointia. Kannattaa vaihtaa, minusta olisi erittäin onnistunut vaihto.
Antaisin. Olen koko elämäni kokenut etunimeni itselleni "sopimattomaksi" ja "vieraaksi". On hyvin neutraali ja tavallinen 70-luvun etunimi, ei kaikkein yleisin mutta hyvin hyvin tavallinen. En koskaan lähtenyt sitä vaihtamaan, valitsin kärvistellä. Nyt olen jo päälle nelikymppinen, tässä vaiheessa nimen vaihtaminen tuntuisi turhalta ja hölmöltä. Olisi pitänyt tehdä se nuorena.
(Jostain syystä olen siis ihan pikkutytöstä alkaen kokenut, että minusta olisi pitänyt tulla Camilla. Camilla ei mielestäni ole edes mikään kaikkein nätein nimi, se vaan on aina tuntunut "omalta" nimeltäni.)
Ehkä jos häntä kutsuttaisiin jo valmiiksi sillä nimellä niin ei tarvisi miettiä kahta kertaa.
Ja sitten tulee poikaystävä, jolle se on vaan Kata, koska muuten olisi Katlin.
Miten olisi sellainen ratkaisu, että häntä alettaisiin kutsua Katrinaksi ja voisi sitten virallistaa itse nimensä kun tulee täysi-ikäiseksi?
Kannustan nimenvaihtoon.
Oma tyttäreni vaihtoi itse asiassa nimekseen viime vuonna Catherine (lausutaan kathereine) ja hän on ollut sen jälkeen onnellisempi kuin koskaan :)
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on se sähköpostiongelma, kun kaikki lähettää katriina."sukunimi"... ja sitten ihmetellään, miksi postit ei tule perille. Yhdessä työpaikassa oli yksi, jolla oli nimi, jossa tuttu perinteinen nimi oli yhdellä i:llä ja jatkuvasti selitteli sähköpostiosoitettaan jokaiselle puhelimessa.
Ihan kaikesta ei kannata tehdä ongelmaa. Onko Liisa vai Liisi, Elsi vai Elsa, Räsänen vai Räisänen, Lehtinen vai Lahtinen, Niemi vai Nieminen, Mikko Heikkilä vai Heikki Mikkola.... kyllähän nyt kaikesta saa väärän, jos vaan niikseen sattuu.
Katriinan kansainvälistä sisarnimeä Katrina käytetään myös Suomessa, ei todellakaan ole mikään venäläisen tai virolaisen naisen nimi. Onnistunut vaihto, ihan innostuin tästä.
En myöskään suosittele mitään kompromisseja: nyt tehdään näin ja sitten täysi-ikäisenä noin. Kyllä nimen on mentävä kerralla oikein. Itse käytän toista etunimeä, olen käyttänyt koko elämän. Sekin on ikävä aina korjata, kun puhetellaan tai kirjoitetaan "väärä" ensimmäinen nimi monissa yhteyksissä.
Riippuu onko se oikeasti kauhea nimi tai liian pitkä, vai normaali. Mikä on perustelu.
Mun yks tutun n. 16-17v Teini halusi vaihtaa nimen, ja vannotti, että on miettinyt tarkkaan asiaa ja on siitä varma.
Sitä paitsi saahan sen "alkuperäisen" nimen vaihdettua koska vain takaisin kun haluaa.
Erona vissiin, että maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on se sähköpostiongelma, kun kaikki lähettää katriina."sukunimi"... ja sitten ihmetellään, miksi postit ei tule perille. Yhdessä työpaikassa oli yksi, jolla oli nimi, jossa tuttu perinteinen nimi oli yhdellä i:llä ja jatkuvasti selitteli sähköpostiosoitettaan jokaiselle puhelimessa.
Ihan kaikesta ei kannata tehdä ongelmaa. Onko Liisa vai Liisi, Elsi vai Elsa, Räsänen vai Räisänen, Lehtinen vai Lahtinen, Niemi vai Nieminen, Mikko Heikkilä vai Heikki Mikkola.... kyllähän nyt kaikesta saa väärän, jos vaan niikseen sattuu.
No tietysti saa, mutta pitääkö sitä hakemalla hakea. Voin vakuuttaa, että tuo nimi alkaa kyllästyttää, kun sitä pitää selitellä joka paikassa.
Näintiukasti suhtaudutaan nimenvaihtoon, mutta jos haluaisi sukupuolensa vaihtavan leikkauksilla jahormoneilla, niin se tietysti.
Mitä väliä toisella nimellä edes on ? Eihän muita etunimiä kuin puhuttelunimeä edes käytetä oikeastaan missään.