Koskahan sekoan tähän työttömyyteen?
Viime yö meni taas rahoja laskiessa. Ensi kuussa taas 220 euroa ruokaan. Kaikki pitää laskea exelillä. 4 vuotta työttömänä ja opiskelemasn yritän mikä tietää ainakin 3 vuotta lisää köyhyyttä eikä mitään varmuutta työpaikasta. Tätäkö tämä on loppu elämä?
Kommentit (44)
Voihan se olla. Moni meistä elää turhaan.
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Mikä bvittu siinä on että aina tulee näitä meillä menee vielä huonommin mutta on ihkua tyyppejä?
Koeta hankkia duuni josta saat 300-300 per kk
Vierailija kirjoitti:
Koeta hankkia duuni josta saat 300-300 per kk
Vitut
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
Miten on niin tiukkaa? Enää en ole tuilla mutta silloin kun olin, niin ei ollut vaikeuksia pärjätä. En tarkoita vinoilla vaan kysyä, että onko ap:lla jotain mikä estää esim oikeuden toimeentulotukeen.
Miksi et yritä töihin vaan opiskelemaan? Jossain tehtaassa tai varastossa palkka ei ole korkea, mutta nostaa kyllä elintasoa nopeammin ja varmemmin kuin opiskelu. Jos ei siis opiskele työllistävää alaa.
Et sekoa.
Ympäristö painostaa hakemaan töitä mutta me tiedetään ettei niitä ole.
Tyhjästä ei voi nyhjästä.
Heti kun annat luvan itsellesi olla reilusti työtön, henkinen olo helpottuu.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin itse sen kokee.
Tottakai sitä miettii salaa kuinka yhteiskunnalla on varaa makuuttaa minua tervettä koulutettua. Puhelinmyyntiin en enää mene, se on koettu. Siivoukseen otetaan ma mut. Lumikonetta en osaa ajaa.
Mistä töitä? Heti lähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
No voi v i t t u :D Minä oon ollu 20 vuotta työelämässä enkä vielä koskaan ole tienannut niin hyvin, että raskisin ostaa kaupasta mitä haluan.
En ole vielä koskaan tästä osannut stressata, kun olen kuitenkin saanut mielestäni tärkeämmät asiat, kuten asuntolainat hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
No voi v i t t u :D Minä oon ollu 20 vuotta työelämässä enkä vielä koskaan ole tienannut niin hyvin, että raskisin ostaa kaupasta mitä haluan.
En ole vielä koskaan tästä osannut stressata, kun olen kuitenkin saanut mielestäni tärkeämmät asiat, kuten asuntolainat hoidettua.
No sä maksat omaa asuntoa. On vähän eri elää 200 eurolla eikä mitään ulospääsyä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et yritä töihin vaan opiskelemaan? Jossain tehtaassa tai varastossa palkka ei ole korkea, mutta nostaa kyllä elintasoa nopeammin ja varmemmin kuin opiskelu. Jos ei siis opiskele työllistävää alaa.
Noi menee vuokrafirmojen kautta, eikä ne työllistä yli 40 vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
No voi v i t t u :D Minä oon ollu 20 vuotta työelämässä enkä vielä koskaan ole tienannut niin hyvin, että raskisin ostaa kaupasta mitä haluan.
En ole vielä koskaan tästä osannut stressata, kun olen kuitenkin saanut mielestäni tärkeämmät asiat, kuten asuntolainat hoidettua.
Työttömälle oma asunto on vain saavuttamaton haave, mutta jos olet omasta mielestäsi samalla viivalla työttömän kanssa, niin ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
No voi v i t t u :D Minä oon ollu 20 vuotta työelämässä enkä vielä koskaan ole tienannut niin hyvin, että raskisin ostaa kaupasta mitä haluan.
En ole vielä koskaan tästä osannut stressata, kun olen kuitenkin saanut mielestäni tärkeämmät asiat, kuten asuntolainat hoidettua.No sä maksat omaa asuntoa. On vähän eri elää 200 eurolla eikä mitään ulospääsyä.
Pointti olikin siinä, että jollekin köyhyyden mittapuu tuntuu olevan se, että onko varaa ostaa kaupasta mitä haluaa. Ei se välttämättä ole mikään mitään omistamaton köyhä, joka ei näin tee. Taas vastaavasti joku voi tehdä ja asua vuokralla, eikä käytännössä omista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
ai kauheeta. Joutuu miettimään mitä sitä söisi eikä voi vain ottaa sushi-lautasta?
Tässä näkee ettei täällä ole köyhyyttä, täällä on vain vinkuvia kermaperseitä joiden mielestä niillä on oikeus.
Kuvitelkaa nuo miehiksi vaatimassa seksiä niin tajuatte mitä nuo rahasta valittajat ovat, oli kyseessä työtön tai sairaanhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
No voi v i t t u :D Minä oon ollu 20 vuotta työelämässä enkä vielä koskaan ole tienannut niin hyvin, että raskisin ostaa kaupasta mitä haluan.
En ole vielä koskaan tästä osannut stressata, kun olen kuitenkin saanut mielestäni tärkeämmät asiat, kuten asuntolainat hoidettua.No sä maksat omaa asuntoa. On vähän eri elää 200 eurolla eikä mitään ulospääsyä.
Mikä on koulutuksesi? Annas kun arvaan, tuplamaisteri halutuilta aloilta, mutta nyt se yhteiskunta vaan potkii päähän
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis sulla on ittelles 220€ ruokaan? Mä ruokin tolla rahalla itteni ja ukkoni. Hyvin pärjää.
Ehkä pärjää, mutta mutta ymmärrän ap:ta, onhan se stressaavaa, kun kaikki ostokset täytyy aina etukäteen suunnitella. Ei voi vain mennä kauppaan, ja laittaa ostoskoriin sitä, mistä tykkää.
ai kauheeta. Joutuu miettimään mitä sitä söisi eikä voi vain ottaa sushi-lautasta?
Tässä näkee ettei täällä ole köyhyyttä, täällä on vain vinkuvia kermaperseitä joiden mielestä niillä on oikeus.
Kuvitelkaa nuo miehiksi vaatimassa seksiä niin tajuatte mitä nuo rahasta valittajat ovat, oli kyseessä työtön tai sairaanhoitaja.
Voi ottaa sushilautasen tai ostaa pullon viskiä. Sitten loppukuu syödäänkin makaronia. Eikö työttömällä ole oikeutta näihin?
Täällä sama tilanne, tosin vasta vajaa kaksi vuotta työttömyyttä takana. Tässä sitä olen joutunut taas useamman päivän elää makaronilla ja kaurapuurolla. Hieman valitettavaa, varmaan pitäisi itsekkin alkaa taas laskemaan tarkemmin menoja. Rahaa jää kuukaudessa käteen n. 250€, josta oikeasti jää elämiseen n. 150€. Alussa jaksoin elää niukasti ja budjetin mukaan kun olin vielä optimistinen, että niitä töitä löytyy, mutta sitten lakkasi kiinnostus siihen pennin venyttämiseen. Aloin elämään rennosti kädestä suuhun ja pyrin keksimään rahaa sieltä sun täältä, välillä käy näin että rahat loppuvat kesken ja joutuu kärsimään, mutta voin syyttää tässä tilanteessa kurjuudestani vain itseäni, mikä on henkisesti vähemmän raskasta kuin se tunnen olevani rahan orja ja stressaan jokaista menoani.
Tosiaan, satojen hakemusten jälkeen "paskaduuneihin" olen muutamaan haastatteluun päässyt, mutta töitä ei vieläkään ole löytynyt. Viimeinen tikki oli kun kävin kaikissa lähellä olevissa siivousyrityksissä ja varastoissa kyselemässsä paikan päältä töitä sekä soitin vielä lähimarketit läpi, yhden haastattelun sain näin, mutta töitä en tietenkään. Nyt en ole jaksanut melkein vuoteen edes hakea töitä kun on tämä "pandemiakin" ja tilanne on varmaan vielä niukempi siellä työmarkkinoilla. Olen tyytynyt kohtalooni, elämä on perseestä ja ehkä sitä voisi yrittää jälleen kerran päästä opiskelemaan tänä vuonna ja jatkaa köyhyyttä vielä useamman vuoden sitten opiskelijana.
Et pitkään aikaan. Työtön since 2009