HS mielipide: Koronavirus teki lukiovuodesta lapselleni painajaisen

Toivottavasti moni ymmärtää venyttää opintonsa ja jättävät kursseja kesken.

Omalleni sanoin, että et ole ilmoittautunut etäkouluun, että löysää hyvillä mielin.

Isoja kokonaisuuksia, uusia, pitäisi yksin opiskella... huh.

Samahan se on tuolla ammatillisella puolella. Ovat tosi kovilla.

Ei ihmiseltä pidä vaatia itseään enempää.

Suosiolla tekee lukion neljässä vuodessa. Ehkä siinä ehtii sitä normaaliakin opiskelua.

Veikkaan, että usea tekee lukion neljässä vuodessa nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolaiset valitsevat oppiaineita sen perusteella, miten niistä saa pisteitä pyrittäessä yliopistoon. Luetaan pisteiden toivossa pitkää matematiikkaa, vaikkei lahjoja olisikaan. Matematiikan opiskelu sitten verottaa muiden aineiden opiskelua ja ihan varmasti toimimaton yhtälö alkaa stressata. Sitten on vielä niitä opiskelijoita, jotka pelaavat kaljapullopeliä, mikä voi tulla monelle vanhemmalle yllätyksenä. Se, että teini istuu lähiopetuksessa, ei suinkaan automaattisesti tarkoita opiskelua. Sinisilmäiselle vanhemmalle kaljapullopelit ja muu velttoilu voi paljastua vasta etäopetuksen aikana. Tämän kirjoitan yli kahdenkymmenen vuoden lukion opettajan  kokemuksella, Puolet ikäluokasta käy nykyään lukion, vaikkei se heille kaikille ole oikea koulu.

Niin. Tietenkin he valitsevat aineita joista on heille hyötyä.

Se että pääsykoeuudistus ja arvosanojen painotus on perseestä ei ole heidän vikansa.

''

Eräällä lukiomme abilla opinnot kärsivät kovasti vääristä valinnoista. Kursseja ei saada suoritetuiksi. En näe tässä hyötyä. Idolsissakin oli laulutaidottomia kokeilemassa onneaan, muttei lahjattomia hyväksytty jatkoon. Lukiossa lahjattomat jatkavat omasta halustaan. Kysyin matikanopeltamme minne pitkän matikan vitoset ja kutoset ovat valttikortti ja hänen mukaansa ei minnekään. Osalla ei pitkästä matikasta ole muunlaisia arvosanoja ja sitten vielä pitkän matikan heikentämät muiden aineiden arvosanat. Yksi abi sai vastikään huomata etteivät pelkät pitkän matikan pisteet riitä jatko-opintoihin, kun muut aineet ovat menneet huonosti. Lyhyen matikan ylimmistä arvosanoista saa hyvin pisteitä ja sitten rahkeet riittävät menestykseen myös muissa yo-aineissa, kun ei ole matikassa erityisen lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolaiset valitsevat oppiaineita sen perusteella, miten niistä saa pisteitä pyrittäessä yliopistoon. Luetaan pisteiden toivossa pitkää matematiikkaa, vaikkei lahjoja olisikaan. Matematiikan opiskelu sitten verottaa muiden aineiden opiskelua ja ihan varmasti toimimaton yhtälö alkaa stressata. Sitten on vielä niitä opiskelijoita, jotka pelaavat kaljapullopeliä, mikä voi tulla monelle vanhemmalle yllätyksenä. Se, että teini istuu lähiopetuksessa, ei suinkaan automaattisesti tarkoita opiskelua. Sinisilmäiselle vanhemmalle kaljapullopelit ja muu velttoilu voi paljastua vasta etäopetuksen aikana. Tämän kirjoitan yli kahdenkymmenen vuoden lukion opettajan  kokemuksella, Puolet ikäluokasta käy nykyään lukion, vaikkei se heille kaikille ole oikea koulu.

Niin. Tietenkin he valitsevat aineita joista on heille hyötyä.

Se että pääsykoeuudistus ja arvosanojen painotus on perseestä ei ole heidän vikansa.

''

Eräällä lukiomme abilla opinnot kärsivät kovasti vääristä valinnoista. Kursseja ei saada suoritetuiksi. En näe tässä hyötyä. Idolsissakin oli laulutaidottomia kokeilemassa onneaan, muttei lahjattomia hyväksytty jatkoon. Lukiossa lahjattomat jatkavat omasta halustaan. Kysyin matikanopeltamme minne pitkän matikan vitoset ja kutoset ovat valttikortti ja hänen mukaansa ei minnekään. Osalla ei pitkästä matikasta ole muunlaisia arvosanoja ja sitten vielä pitkän matikan heikentämät muiden aineiden arvosanat. Yksi abi sai vastikään huomata etteivät pelkät pitkän matikan pisteet riitä jatko-opintoihin, kun muut aineet ovat menneet huonosti. Lyhyen matikan ylimmistä arvosanoista saa hyvin pisteitä ja sitten rahkeet riittävät menestykseen myös muissa yo-aineissa, kun ei ole matikassa erityisen lahjakas.

Ei kukaan ole sinun mielipidettäsi kysellyt.

Koko homma on täysin torso, mutta ei se ole sen sinun "erään abisi" syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolaiset valitsevat oppiaineita sen perusteella, miten niistä saa pisteitä pyrittäessä yliopistoon. Luetaan pisteiden toivossa pitkää matematiikkaa, vaikkei lahjoja olisikaan. Matematiikan opiskelu sitten verottaa muiden aineiden opiskelua ja ihan varmasti toimimaton yhtälö alkaa stressata. Sitten on vielä niitä opiskelijoita, jotka pelaavat kaljapullopeliä, mikä voi tulla monelle vanhemmalle yllätyksenä. Se, että teini istuu lähiopetuksessa, ei suinkaan automaattisesti tarkoita opiskelua. Sinisilmäiselle vanhemmalle kaljapullopelit ja muu velttoilu voi paljastua vasta etäopetuksen aikana. Tämän kirjoitan yli kahdenkymmenen vuoden lukion opettajan  kokemuksella, Puolet ikäluokasta käy nykyään lukion, vaikkei se heille kaikille ole oikea koulu.

Niin. Tietenkin he valitsevat aineita joista on heille hyötyä.

Se että pääsykoeuudistus ja arvosanojen painotus on perseestä ei ole heidän vikansa.

''

Eräällä lukiomme abilla opinnot kärsivät kovasti vääristä valinnoista. Kursseja ei saada suoritetuiksi. En näe tässä hyötyä. Idolsissakin oli laulutaidottomia kokeilemassa onneaan, muttei lahjattomia hyväksytty jatkoon. Lukiossa lahjattomat jatkavat omasta halustaan. Kysyin matikanopeltamme minne pitkän matikan vitoset ja kutoset ovat valttikortti ja hänen mukaansa ei minnekään. Osalla ei pitkästä matikasta ole muunlaisia arvosanoja ja sitten vielä pitkän matikan heikentämät muiden aineiden arvosanat. Yksi abi sai vastikään huomata etteivät pelkät pitkän matikan pisteet riitä jatko-opintoihin, kun muut aineet ovat menneet huonosti. Lyhyen matikan ylimmistä arvosanoista saa hyvin pisteitä ja sitten rahkeet riittävät menestykseen myös muissa yo-aineissa, kun ei ole matikassa erityisen lahjakas.

Ei kukaan ole sinun mielipidettäsi kysellyt.

Koko homma on täysin torso, mutta ei se ole sen sinun "erään abisi" syy.

Kerron mielipiteen kentältä. Lukiossa pitäisi arvioida 50 prosentin taulukolla, mutta olen jo vuosia käyttänyt peruskoulun arvostelutaulukkoa, sillä hylätyn saaneet lukiolaiset eivät päässeet läpi uusinnastakaan, vaikka kerroin pitäväni saman kokeen kuin varsinaisena koepäivänä. Meidän lukiossa on aika korkea keskiarvoraja, mutta peruskoulun arvosanasta 20-30 prosenttia voi olla hyvän käytöksen osuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolaiset valitsevat oppiaineita sen perusteella, miten niistä saa pisteitä pyrittäessä yliopistoon. Luetaan pisteiden toivossa pitkää matematiikkaa, vaikkei lahjoja olisikaan. Matematiikan opiskelu sitten verottaa muiden aineiden opiskelua ja ihan varmasti toimimaton yhtälö alkaa stressata. Sitten on vielä niitä opiskelijoita, jotka pelaavat kaljapullopeliä, mikä voi tulla monelle vanhemmalle yllätyksenä. Se, että teini istuu lähiopetuksessa, ei suinkaan automaattisesti tarkoita opiskelua. Sinisilmäiselle vanhemmalle kaljapullopelit ja muu velttoilu voi paljastua vasta etäopetuksen aikana. Tämän kirjoitan yli kahdenkymmenen vuoden lukion opettajan  kokemuksella, Puolet ikäluokasta käy nykyään lukion, vaikkei se heille kaikille ole oikea koulu.

Niin. Tietenkin he valitsevat aineita joista on heille hyötyä.

Se että pääsykoeuudistus ja arvosanojen painotus on perseestä ei ole heidän vikansa.

''

Eräällä lukiomme abilla opinnot kärsivät kovasti vääristä valinnoista. Kursseja ei saada suoritetuiksi. En näe tässä hyötyä. Idolsissakin oli laulutaidottomia kokeilemassa onneaan, muttei lahjattomia hyväksytty jatkoon. Lukiossa lahjattomat jatkavat omasta halustaan. Kysyin matikanopeltamme minne pitkän matikan vitoset ja kutoset ovat valttikortti ja hänen mukaansa ei minnekään. Osalla ei pitkästä matikasta ole muunlaisia arvosanoja ja sitten vielä pitkän matikan heikentämät muiden aineiden arvosanat. Yksi abi sai vastikään huomata etteivät pelkät pitkän matikan pisteet riitä jatko-opintoihin, kun muut aineet ovat menneet huonosti. Lyhyen matikan ylimmistä arvosanoista saa hyvin pisteitä ja sitten rahkeet riittävät menestykseen myös muissa yo-aineissa, kun ei ole matikassa erityisen lahjakas.

Ei kukaan ole sinun mielipidettäsi kysellyt.

Koko homma on täysin torso, mutta ei se ole sen sinun "erään abisi" syy.

Kerron mielipiteen kentältä. Lukiossa pitäisi arvioida 50 prosentin taulukolla, mutta olen jo vuosia käyttänyt peruskoulun arvostelutaulukkoa, sillä hylätyn saaneet lukiolaiset eivät päässeet läpi uusinnastakaan, vaikka kerroin pitäväni saman kokeen kuin varsinaisena koepäivänä. Meidän lukiossa on aika korkea keskiarvoraja, mutta peruskoulun arvosanasta 20-30 prosenttia voi olla hyvän käytöksen osuus.

SE EI KIINNOSTA KETÄÄN.

Latelet itsestäänselvyyksiä, jotka kaikki tietää JO.

Äläsitten syytä etäopetusta kuten mielipidekirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Äläsitten syytä etäopetusta kuten mielipidekirjoittaja.

Se mielipidekirjoittaja syyttää olosuhteita. Mm sitä että lasten ja nuorten terveyttä ei hoida kukaan.

Ja että Helsingissä ei ole koskaan opetustoimi osannut mitään. Ja että hallitus on hoitanut koronan surkeasti.

Se että jostain aineen arvosanasta annetaan jossakin pisteitä ei liity tähän asiaan yhtikäs mitenkään.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007762820.html

”Kauan odotettu lukio­aika onkin vain ruudun tuijottamista kotona yksin” – Näin korona mullisti nuorten opiskelijoiden elämän

IS:n haastattelemat lukiolaiset kokevat etäopiskelun monelta osin haastavaksi.

– Arjessa ei ole enää kunnon rutiineja, eikä selviä kaavoja. Se ahdistaa. Päivän aikana tulee tehtyä lähinnä vain sitä, mitä mieleen juolahtaa.

Vapaa-ajan toiminta on surkastunut olemattomiin.

MÖNKKÖSEN mukaan rutiinien ja opiskelumotivaation puute tuntuu vaivaavan hänen koko kaveripiiriään.

Mönkkönen kertoo, että vaikka opiskelun kanssa on ollut haasteita, se ei ole näkynyt arvosanoissa. Etäopiskelu on tuonut mukanaan etäkokeet.

– Etäkokeet ovat olleet tavallaan helpompia, kun mukana on voinut pitää oppimateriaalia. Tunnen silti, että kotona en todellakaan opi asioita niin hyvin, kuin mitä koulussa.

Etäopiskelu on Lakan arvion mukaan normaalia opiskelua haastavampaa.

– Kun etäkoulupäivä loppuu, niin heti pitää jatkaa läksyjen kimpussa ja hommia on välillä paljon. Opiskelu tapahtuu kotona ja läksyjä tehdään kotona. Välillä tuntuu siltä, ettei saa kunnon taukoa.

LAKKA kokee, että yksinäisyys on päällimmäinen tunne arjessa.

Kaikki osaavat lukea Iltasanomat netistä.

Lehti voisi ihan hyvin löytää myös kaksi opiskelijaa joille etäopiskelu sopii paremmin.

Tänään oli toinenkin valitus iltapäivälehdessä siitä, miten nuoret alottaa koulupäivän peiton alta. Tämähän saa uuden ulottuvuuden. Jo vuosia sitten on kerrottu teinien kärsivän aikaisista aamuherätyksistä ja olevan väsyneitä pitkin päivää. Muistan itsekin, että kasin aamut oli kaikkein karmeimpia ja haukottelu jatkui pitkälle. Siinä missä etätyössä oleva aikuinenkin on mahdollisesti saanut tunnin pidemmät aamu-unet, niin miksei teini voisi etäopintojaan aloittaa peiton alta kännykällä tai pädillä, jos kuitenkin kuuntelee ne luennot? Hyppytunnilla pienet torkuthan on ihan mahtava idea ja nyt sen voi toteuttaa. AIkuisillekin on päivätorkkuhuoneita ainakin suuremmissa kaupungeissa, koska pienet unet keskellä päivää virkistävät seuraavaan työtehtävään.  Älkää unohtako eduskunnan torkkupeittoja! Tarviiko ihan joka asiasta olla huolissaan? Teinit tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset ja nyt voi ottaa vähän relammin ja torkahtaa välillä jaksaakseen keskittyä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaiten jaksavat ne nuoret ja teinit, joilla rajoituksia on mahdollisimman vähän. Tarkoittaa, että asuu sellaisella alueella, että pystyy harrastamaan tai käymään lähikoulussa. Tai vastaavasti jos asuu alueella, jossa on tiukat rajoitukset, näkee kavereitaan ja keksii muutakin sosiaalista elämää rajoituksista välittämättä. Eli tässä tietyllä lailla kansalaistottelemattomuus auttaa hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Jatketaan tätä ajatusleikkiä, että jatkossa parhaiten porskuttavat ja etenevät ne ketkä eivät välitä rajoituksista. Nämä nuoret jaksavat, opiskelevat ja valmistuvat, sekä siirtyvät työelämään. Siellä heillä on energiaa ja lisäksi kykyä kyseenalaistaa aikaisempia normeja. He nousevat esille ja pääsevät eteenpäin päättäviin positioihin. Näin luonnon valinta on toiminut, eikä se suosinut kiltisti rajoituksia noudattaneita.

Vai mitäs jos siinä käykin niin, että näistä porskuttajista ja rajoitteista välinpitämättömistä iso osa saa koronan, joka jättää jälkensä mm. 30% pienemmällä keuhkotilavuudella, joka johtaa mm. siihen, että mitään aktiivista porskutusta ei enää kykene loppuikänään tekemään. Sen lisäksi korona-arpiset keuhkot tuottavat jatkossa pikkunuhista tai normi lentsuissa vakavampia sairastumisia, joista seuraa pitkittyneet poissaolot sieltä  uraputkesta ja muut porskuttavatkin ohi. Sen lisäksi että meni keuhkot, haju- ja makuaisti katosivat, johtaen taas joidenkin töiden osalta porskutuksen katkoon, lisäksi mahdollisesti siihen, että saa ruokamyrkytyksiä kun ei maista pilaantunutta ruokaa tai onnettomuuteen kun ei havaitse kaasuvuotoa tai savunhajua. Koska koronasta voi aiheutua myös veritulppia, pari tulppaa aivoissa aiheutti myös motorisia ongelmia ja muutama varvaskin jouduttiin amputoimaan verenkierron heikettyä riittävästi. Mutta mitäs pienistä, sano porskuttaja. Silti elämänlaatu siinä porskutuksessa sitten kärsi kovasti ja koronan pitkittyneet oireet johtivatkin lopulta leipäjonon jatkoksi ja kirjoittelemaan yleisönosastoille kuinka elämä on pilattu ja kenellä on tästä vastuu?

Tämä on hyvä esimerkki hysteriasta.

Kirjoittaja kai itse uskoo tähän.

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli toinenkin valitus iltapäivälehdessä siitä, miten nuoret alottaa koulupäivän peiton alta. Tämähän saa uuden ulottuvuuden. Jo vuosia sitten on kerrottu teinien kärsivän aikaisista aamuherätyksistä ja olevan väsyneitä pitkin päivää. Muistan itsekin, että kasin aamut oli kaikkein karmeimpia ja haukottelu jatkui pitkälle. Siinä missä etätyössä oleva aikuinenkin on mahdollisesti saanut tunnin pidemmät aamu-unet, niin miksei teini voisi etäopintojaan aloittaa peiton alta kännykällä tai pädillä, jos kuitenkin kuuntelee ne luennot? Hyppytunnilla pienet torkuthan on ihan mahtava idea ja nyt sen voi toteuttaa. AIkuisillekin on päivätorkkuhuoneita ainakin suuremmissa kaupungeissa, koska pienet unet keskellä päivää virkistävät seuraavaan työtehtävään.  Älkää unohtako eduskunnan torkkupeittoja! Tarviiko ihan joka asiasta olla huolissaan? Teinit tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset ja nyt voi ottaa vähän relammin ja torkahtaa välillä jaksaakseen keskittyä paremmin.

Oikeasti ne aloittaa peiton alla, eli liittyy tunnille ja moni jatkaa sitten uniaan. Eivät osallistu, vaan nukkuvat. 

Onhan tuo aika surkeaa, että odotettu lukio muuttuu ruudun tuijottamiseksi kotona. Ihan sääliksi käy. Kyllä nuoret tarvitsevat sitä sosiaalisuutta ja vertaistukea, mitä kouluopetuksessa tulee. Ei ole luonnollista olla yksin. Toivottavasti tästä pandemiasta päästään jossakin vaiheessa ja nuoretkin pääsevät normaaliin rytmiin.

Meillä nuoret ovat koko ajan nähneet kavereita täysin vapaasti. Kesällä kävi baareissakin, nyt vain toistensa kodeissa. Missään vaiheessa ei ole rajotettu.

Olen itsekin käynyt tilaisuuksissa. Kesällä myös festareilla.

Siitä huolimatta tilanne on ollut nuorille raskas.

Ammatillisissa oppilaitoksissa etäopiskelu on isompi ongelma kuin lukioissa, koska opiskelijoille ei opeteta pekkää teoriaa vaan myös käytännön taitoja.

Oma lukunsa ovat ne, joilla on kotona on huonot olosuhteet, eikä kukaan tue heitä.

"Vuosi on todella pitkä aika niille nuorille, joilla on vaikeaa jo ennestään. Esimerkiksi sellaiset nuoret, joiden perheessä on väkivaltaa tai päihdeongelmia, kärsivät eniten, Nuorisotutkimusseura ry:n vastaava tutkija, dosentti Mikko Salasuo kertoo Ilta-Sanomille."

"Korona-aika kärjistää heidän ongelmiaan. Heihin korona iskee kovaa ja jättää syvän haavan, jonka todelliset seuraukset selviävät vasta myöhemmin."

Tutkija: Näihin nuoriin korona iskee kovaa – ”Todelliset seuraukset selviävät vasta myöhemmin”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007762826.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan monelle saman ikäiselle nuorelle tilanne on aivan ok. Eivät kaikki makaa päiviään pimeässä. Tuo nyt on jo mielen joustamattomuutta, jos ei kykene mihinkään vaihtoehtoiseen sen totutun normaalin sijaan, vaan lamaantuu täysin, kun jokin tietty harrastus loppuu.

Lisäksi, kuten moni jo sanoikin, ei kavereiden tapaamista ole kielletty. Heitäkin voi tavata turvavälein, ja vaikka kaksin tai kolmisin, ei isolla laumalla.

Helsingissä nimenomaan on kielletty tapaamasta koulun ulkopuolella muita kuin ydinperheensä jäseniä.

Ja se tapaaminen on vaikeaa ihan jo siksi, että tyypillisesti lukiolaiset asuvat kaukana toisistaan, eikä julkisiin haluta mennä.

Mekin on kyyditty koululaiset koko lukuvuosi, kahteen eri kaupunginosaan, kolmekin tuntia päivässä. On meillä vanhemmillakin jaksamisen raja, että jaksetaanko sitten vielä illalla lähteä 30 kilsan päähän.

Ja se kuskaamienn myös maksaa. Nyt menee pelkkiin koulumatkoihin 200 euroa ylimääräistä joka kuukausi.

Tässä taas yksi, jonka ajatukset on vääristyneet hysteriaan saakka. Kyllä normi ihmiset kulkee julkisilla kuten ennenkin. Ja teinit saa liikkua kavereiden kanssa. Silti se etäkoulu on heille rasite.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan monelle saman ikäiselle nuorelle tilanne on aivan ok. Eivät kaikki makaa päiviään pimeässä. Tuo nyt on jo mielen joustamattomuutta, jos ei kykene mihinkään vaihtoehtoiseen sen totutun normaalin sijaan, vaan lamaantuu täysin, kun jokin tietty harrastus loppuu.

Lisäksi, kuten moni jo sanoikin, ei kavereiden tapaamista ole kielletty. Heitäkin voi tavata turvavälein, ja vaikka kaksin tai kolmisin, ei isolla laumalla.

Helsingissä nimenomaan on kielletty tapaamasta koulun ulkopuolella muita kuin ydinperheensä jäseniä.

Ja se tapaaminen on vaikeaa ihan jo siksi, että tyypillisesti lukiolaiset asuvat kaukana toisistaan, eikä julkisiin haluta mennä.

Mekin on kyyditty koululaiset koko lukuvuosi, kahteen eri kaupunginosaan, kolmekin tuntia päivässä. On meillä vanhemmillakin jaksamisen raja, että jaksetaanko sitten vielä illalla lähteä 30 kilsan päähän.

Ja se kuskaamienn myös maksaa. Nyt menee pelkkiin koulumatkoihin 200 euroa ylimääräistä joka kuukausi.

Tässä taas yksi, jonka ajatukset on vääristyneet hysteriaan saakka. Kyllä normi ihmiset kulkee julkisilla kuten ennenkin. Ja teinit saa liikkua kavereiden kanssa. Silti se etäkoulu on heille rasite.

Idiootti.

Miksiköhän autokauppa on räjähtänyt juuri Pk-seudulla?

Ja Vapaavuori jankuttaa että koulun ulkopuolella ei saa tavata ketään.

Etäkoulu ei ole rasitw. Miksi olisi?

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo aika surkeaa, että odotettu lukio muuttuu ruudun tuijottamiseksi kotona. Ihan sääliksi käy. Kyllä nuoret tarvitsevat sitä sosiaalisuutta ja vertaistukea, mitä kouluopetuksessa tulee. Ei ole luonnollista olla yksin. Toivottavasti tästä pandemiasta päästään jossakin vaiheessa ja nuoretkin pääsevät normaaliin rytmiin.

Kyllä tästä jossain vaiheessa päästään ja ne nuoret aikanaan pääsevät normaaliin rytmiin. Ongelma on vain, että näiden nyt pandemian rajoitusten vuoksi eniten kärsivien ikäluokat luultavasti tulevat oireilemaan myöhemminkin, koska osuu herkkään aikaan jolloin luodaan pohjaa tulevalle. Osalle nuorista tämä tulee varmaan näkymään siis myöhemminkin, vaikka korona olisikin ohi. Ne nuoremmat tulevat ikäluokat, joiden kohdalla koronarajoitteet eivät koske opiskelua tulevat pääsemään helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli toinenkin valitus iltapäivälehdessä siitä, miten nuoret alottaa koulupäivän peiton alta. Tämähän saa uuden ulottuvuuden. Jo vuosia sitten on kerrottu teinien kärsivän aikaisista aamuherätyksistä ja olevan väsyneitä pitkin päivää. Muistan itsekin, että kasin aamut oli kaikkein karmeimpia ja haukottelu jatkui pitkälle. Siinä missä etätyössä oleva aikuinenkin on mahdollisesti saanut tunnin pidemmät aamu-unet, niin miksei teini voisi etäopintojaan aloittaa peiton alta kännykällä tai pädillä, jos kuitenkin kuuntelee ne luennot? Hyppytunnilla pienet torkuthan on ihan mahtava idea ja nyt sen voi toteuttaa. AIkuisillekin on päivätorkkuhuoneita ainakin suuremmissa kaupungeissa, koska pienet unet keskellä päivää virkistävät seuraavaan työtehtävään.  Älkää unohtako eduskunnan torkkupeittoja! Tarviiko ihan joka asiasta olla huolissaan? Teinit tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset ja nyt voi ottaa vähän relammin ja torkahtaa välillä jaksaakseen keskittyä paremmin.

Oikeasti ne aloittaa peiton alla, eli liittyy tunnille ja moni jatkaa sitten uniaan. Eivät osallistu, vaan nukkuvat. 

En luennoi etäopetuksessa yhtään. Pidän arviointikirjaan auki ja käyn opiskelijoita läpi yksi kerrallaan. He lukevat välillä ääneen jokainen pienen pätkän sääntöä tai esimerkkejä, kotiläksyt käydään kysellen läpi. Saan hyvää tietoa arviointia varten, jos läksyjä ei osata. Aktivoinnista yksi keväällä valitti, saattoi häiritä päivätorkkuja. Vaan eipä hämää sitten lunttaamalla saatu liian hyvä koearvosana, kun kurssin aikana on jo tullut tietoa todellisesta osaamisesta. Kun asia on opetettu, teemme yhdessä yhden tehtävän ja taas saan palautetta siitä, miten asia on ymmärretty. Työskentely on ollut kiitettävää ja läsnä on oltu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään oli toinenkin valitus iltapäivälehdessä siitä, miten nuoret alottaa koulupäivän peiton alta. Tämähän saa uuden ulottuvuuden. Jo vuosia sitten on kerrottu teinien kärsivän aikaisista aamuherätyksistä ja olevan väsyneitä pitkin päivää. Muistan itsekin, että kasin aamut oli kaikkein karmeimpia ja haukottelu jatkui pitkälle. Siinä missä etätyössä oleva aikuinenkin on mahdollisesti saanut tunnin pidemmät aamu-unet, niin miksei teini voisi etäopintojaan aloittaa peiton alta kännykällä tai pädillä, jos kuitenkin kuuntelee ne luennot? Hyppytunnilla pienet torkuthan on ihan mahtava idea ja nyt sen voi toteuttaa. AIkuisillekin on päivätorkkuhuoneita ainakin suuremmissa kaupungeissa, koska pienet unet keskellä päivää virkistävät seuraavaan työtehtävään.  Älkää unohtako eduskunnan torkkupeittoja! Tarviiko ihan joka asiasta olla huolissaan? Teinit tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset ja nyt voi ottaa vähän relammin ja torkahtaa välillä jaksaakseen keskittyä paremmin.

Oikeasti ne aloittaa peiton alla, eli liittyy tunnille ja moni jatkaa sitten uniaan. Eivät osallistu, vaan nukkuvat. 

En luennoi etäopetuksessa yhtään. Pidän arviointikirjaan auki ja käyn opiskelijoita läpi yksi kerrallaan. He lukevat välillä ääneen jokainen pienen pätkän sääntöä tai esimerkkejä, kotiläksyt käydään kysellen läpi. Saan hyvää tietoa arviointia varten, jos läksyjä ei osata. Aktivoinnista yksi keväällä valitti, saattoi häiritä päivätorkkuja. Vaan eipä hämää sitten lunttaamalla saatu liian hyvä koearvosana, kun kurssin aikana on jo tullut tietoa todellisesta osaamisesta. Kun asia on opetettu, teemme yhdessä yhden tehtävän ja taas saan palautetta siitä, miten asia on ymmärretty. Työskentely on ollut kiitettävää ja läsnä on oltu.

Alapeukku ei ole sinulle, sinä tarvitsisit ehdottomasti yläpeukun. Mutta se että yksittäinen opettaja jossain toimii noin ei vaikuta isommassa mittakaavassa siihen, miten muut opettajat hoitavat etätunnit. Tietysti riippuu opettavasta aineestakin, mutta ovat kyllä lähinnä luentoja tai jos on osallistavaa keskustelua, niin siihen osallistuu ne muutama aktiivinen ja muut ovat hiljaa. Se nukkuminen tunnin aikana on siis helppoa ja varmasti valitettavan yleistä.