8v lapsi antoi kaverilleen lahjaksi hienot värikynät, kaveri oli sanonut, että muut toivat kyllä kalliimpia lahjoja
Omalle lapselle tuli paha mieli ja on vieläkin surkeana tuon kommentin takia. Tämä kaveri harrastaa piirtämistä niin olisi luullut olevan mieluisa lahja. Miten lohduttaa lasta, mitä sanoisit?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli paha mieli.
Lapsilla pitäisi olla koko ajan kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin lapselle, että hänen lahjansa oli arvokkaampi kun oli lahjan saajaa ajatellen mietitty ja sydämestä annettu. Kaikki arvo ei ole rahassa.
Tämän kirjoittaja ei kyllä ole sen fiksumpi kuin tarinan lahjan saaja. Typerää sanoa lapselle että hänen lahjansa oli arvokkaampi kuin muiden. Lapselle tulisi opettaa, että kaikkia lahjoja tulee arvostaa, vaikka ne eivät välttämättä olekaan ihan mieluisia, eikä lahjoja tule panna paremmuusjärjestykseen.
Itse olisin ehkä sanonut että vaihdetaan. Mäkäyn ostamassa jotain kallista. Esimerkiksi Briolla on tosi kalliita vauvaleluja tyyliin 2-4 vuotiaille. Sitten antaessa korostanut kuinka kallis lahja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli paha mieli.
Lapsilla pitäisi olla koko ajan kivaa?
Et edes ymmärtänyt. Paha mieli siksi, että joku 8-vuotias ajattelee rahallista arvoa lahjoissa. Millaisen opetuksen on saanut kotoa. Ja onhan se väärin lahjan antajaa kohtaan.
Mitenkään tuon lahjan saajan käytöstä puolustelematta kannattaa välttää niitä harrastukseen liittyviä lahjoja. Jokaisella on omat mieltymykset ja varmasti myös riittävästi niitä välineitä harrastamiseen.
Ja sinä tunnet lapsesi parhaiten miten hänen itsetuntoaan tulee tukea. Ja kyllä jossain vaiheessa voi jo suoraan sanoa, että nyt se märehtiminen jo riittää ja suunnata katseet muualle. Kerrankos sitä sammakoita suusta pääsee meillä aikuisillakin eli pitää opetella myös sitä anteeksi antoakin.
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias ei välttämättä tajua mitä suustaan päästää.
No niim just!
Olin kaverin 8.vee synttäreillä. Kaikki tytöt oli kutsuttu. Yksi asui lastenkodissa. Hän toi lahjaksi 2 karkkiaskia. "Näin vähän", mutisi sankari. Me muut supatimme niin ettei antaja kuullut "Ei Minnalla ole niin paljon rahaa".
Ja asia selvisi näin.
Eikö lapset nykyään osaa lainkaan toimia ryhmässä ja selvittää itse tilanteita?
Minkälaisia epäempaattisia mölleja lapsista kasvaa? Sosiaaliset taidot ei kehity kuin vuorovaikutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta tuli paha mieli.
Lapsilla pitäisi olla koko ajan kivaa?
Et edes ymmärtänyt. Paha mieli siksi, että joku 8-vuotias ajattelee rahallista arvoa lahjoissa. Millaisen opetuksen on saanut kotoa. Ja onhan se väärin lahjan antajaa kohtaan.
En ymmärtänytkään. Yhdestä lauseesta on aika vaikea ymmärtää asiaa juuri tarkoitetulla tavalla ja siksi kysyin. Twitter sukupolven olisi hyvä muistaa, että keskustelussa saa olla enemmän merkkejä. Pahoittelut vielä väärästä arvauksesta.
Selkeästi kaveri on palstamamman lapsi! Äidiltä perinyt käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias ei välttämättä tajua mitä suustaan päästää.
No niim just!
Olin kaverin 8.vee synttäreillä. Kaikki tytöt oli kutsuttu. Yksi asui lastenkodissa. Hän toi lahjaksi 2 karkkiaskia. "Näin vähän", mutisi sankari. Me muut supatimme niin ettei antaja kuullut "Ei Minnalla ole niin paljon rahaa".
Ja asia selvisi näin.Eikö lapset nykyään osaa lainkaan toimia ryhmässä ja selvittää itse tilanteita?
Minkälaisia epäempaattisia mölleja lapsista kasvaa? Sosiaaliset taidot ei kehity kuin vuorovaikutuksessa.
Ei osaa. Siitä on opettajatkin puhuneet, että omatoimisuus ja itseohjautuvuus puuttuu ja aikuisen pitää olla koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin katkaisemaan välit noin huonotapaiseen lapseen.
Haloo, nyt puhutaan pienistä lapsista! Välillä lapsi saattaa päästää suustaan tyhmyyksiä. Ei tuollaisen takia välejä katkaista, ei lasta kannata kannustaa siihen että pienestäkin virheestä ystävyyssuhde on kerrasta poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias ei välttämättä tajua mitä suustaan päästää.
No niim just!
Olin kaverin 8.vee synttäreillä. Kaikki tytöt oli kutsuttu. Yksi asui lastenkodissa. Hän toi lahjaksi 2 karkkiaskia. "Näin vähän", mutisi sankari. Me muut supatimme niin ettei antaja kuullut "Ei Minnalla ole niin paljon rahaa".
Ja asia selvisi näin.Eikö lapset nykyään osaa lainkaan toimia ryhmässä ja selvittää itse tilanteita?
Minkälaisia epäempaattisia mölleja lapsista kasvaa? Sosiaaliset taidot ei kehity kuin vuorovaikutuksessa.Ei osaa. Siitä on opettajatkin puhuneet, että omatoimisuus ja itseohjautuvuus puuttuu ja aikuisen pitää olla koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Se johtuu siitä että ne lapset on nykyään niin ämpärissä kasvatettu. Heti jos meinaavatkin pieninä tehdä jotain omin päin niin on hysteerikkovanhemmat estämässä ettei vaan satu mitään.
Jotenkin outoa syyttää lasta siitä, että sanoo ääneen faktan. Jos ne värit oli Prismassa tarjouksessa 5,90 e, niin miksi ihmeessä siellä ostoksilla käyvä lapsi ei hintaa tietäisi.
Aika moni aikuinen hehkuttaa laphjapaketin äärellä, että näin kallis, ei olisi tarvinnut - silti kukaan ei selittele, että ei se aikuinenkaan saisi puhua hinnasta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias ei välttämättä tajua mitä suustaan päästää.
No niim just!
Olin kaverin 8.vee synttäreillä. Kaikki tytöt oli kutsuttu. Yksi asui lastenkodissa. Hän toi lahjaksi 2 karkkiaskia. "Näin vähän", mutisi sankari. Me muut supatimme niin ettei antaja kuullut "Ei Minnalla ole niin paljon rahaa".
Ja asia selvisi näin.Eikö lapset nykyään osaa lainkaan toimia ryhmässä ja selvittää itse tilanteita?
Minkälaisia epäempaattisia mölleja lapsista kasvaa? Sosiaaliset taidot ei kehity kuin vuorovaikutuksessa.Ei osaa. Siitä on opettajatkin puhuneet, että omatoimisuus ja itseohjautuvuus puuttuu ja aikuisen pitää olla koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Suurin osa nykyisistä ekaluokkalaisista on ollut päivähoidossa 2-3 vuotta ja eskarissa vuoden juuri sosiaalisia taitoja, omatoimisuutta ja itseohjautuvuutta oppimassa. Miksi ne siis ei koulussa onnistu?
Voisitteko ystävällisesti kasvattaa lapsenne niin, että ylipäänsä mikä tahansa lahja on vaan plussaa, ei mitään perusedellytys tai pääsylippu synttäreille?
Vierailija kirjoitti:
Mitenkään tuon lahjan saajan käytöstä puolustelematta kannattaa välttää niitä harrastukseen liittyviä lahjoja. Jokaisella on omat mieltymykset ja varmasti myös riittävästi niitä välineitä harrastamiseen.
Ja sinä tunnet lapsesi parhaiten miten hänen itsetuntoaan tulee tukea. Ja kyllä jossain vaiheessa voi jo suoraan sanoa, että nyt se märehtiminen jo riittää ja suunnata katseet muualle. Kerrankos sitä sammakoita suusta pääsee meillä aikuisillakin eli pitää opetella myös sitä anteeksi antoakin.
Kyllä tuosta pitää katkeroitua ja aikuisena itse kertoa iltapäivälehdissä, kun silloin kerran alakoulussa yksi kaveri sanoi rumasti antamastani lahjasta. Kiusaajille ei pidä koskaan antaa anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä 8 vuotias edes tietää jonkun hinnan, kunnolliset värikynät on yllättävän kalliita.
Tyttäreni, innokas taiteilija osti laadukkaat puuvärit ja maksoi melkei 50 €.
Ei lapset tyhmiä ole. Kyllä he kaupassa osaavat katsoa hintoja ja normaalit 8-vuotiaat tuntevat numerot. Myös netti on heillä käytössä ja sieltä löytyy kaikenlaista.
Kyllä, mutta vanhemman tehtävä on opettaa lapselle, että raha ei määritä mikä arvo tavaralla on jollekin ja mitä tahansa sutta voidaan myydä lätkäisemällä päälle satasen hintalappu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelisin tuon kaverin vanhempien kanssa käytöstavoista.
Käytöstavoista voi toki keskustella, mutta on hyvin todennäköistä, että itse ajattelutapa on periytynyt kotoa.
Juuri sen takia keskustelisinkin. En tietenkään oleta, että lapsen käytöstavat tulevat muualta kuin kotoa. Ja siksi keskustelisin niiden kanssa, jotka asuvat lapsen kotona ja opettavat hänelle tapoja (tai ainakin pitäisi opettaa)
Ja tällä toisella lapsellakin on oikeus tulla kuuluksi, eikä tehdä johtopäätöksiä vain toisen lapsen sanomisista.
Lapsilla on aina kovat odotukset, että just se oma lahja on se mieluisin ja pettymys kova, kun se olikin jonkun muun. Ehkä tätäkin olisi hyvä ennakoida?
Kyllä ne tavat tulevat kotoa. Jos kotona arvotetaan ja kommentoidaan tiettyyn tyyliin, se tarttuu lapsiinkin. Olen lasten ja nuorten kanssa työni puolesta tekemisissä ja siellä nopeasti selviää, millainen ajattelumaailma kullakin lapsella on ja heidän takanaan olevat perheet aina vahvistavat jo syntynyttä käsitystä, kun heihin tutustuu.
Aikoinaan sparrasin omaa lastani tuon ikäisenä valmistautumaan kaverisynttäreihin. Neuvoin kiittämään joka lahjasta, ja sanomaan siitä jotain kivaa. Näin tekikin. Kuulin itse toiseen huoneeseen kuinka hän nätisti kiitti ja puhui kaikista lahjoista arvostaen. Tämä oppi on lapsellani säilynyt eikä hän varmasti koskaan tule loukkaamaan ketään lahjan antajaa.
Nuo tilanteet on lapsille tosi jännittäviä ja lahjojen antajat saattavat hyvinkin pelätä synttärisankarin reaktiota - köyhäksi leimautumisen pelko on todellisuutta.
Lapsille kannattaa opettaa ihan konkreettisesti hyviä tapoja. Tietysti oma esimerkki on tärkein. Puhun itsekin kaikista ihmisistä (sekä heidän antamistaan lahjoista) aina arvostavaan sävyyn.
Ei mene aikaakaan, kun tämä tasapäistäminen ja kädestä kiinni pitäminen eli peruskoulu loppuu. Jatko opinnoissa vain osa saa sen haluamansa opiskelupaikan ja se työpaikan vain yksi sadoista hakijoista. Sitä ennen olisi ihan hyvä oppia näitä pettymyksiä ja ettei ne asiat aina mene tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan.