Ihmisten heikko turnauskestävyys koronan kanssa

Minulla ei ole ollut pienintäkään hankaluutta kestää koronakautta, mutta ärsyttäähän kotona turhaan kökkiminen täysin turhan takia. Jos liikkeellä olisi joku oikeasti vaarallinen tauti, vaikka herkästi tarttuva ebola, ei olisi mitään ongelmaa pysytellä poissa huvituksista.

Ihmiset eivät tykkää siitä, että heitä simputetaan jatkuvasti. Sillä ei ole mitään tekemistä heikon turnauskestävyyden kanssa.

Ei ne ihmiset silloinkaan kestäneet. Kun henkiin jäänet miehet lopulta tuli rintamalta ne oli ihan hajalla. Joivat ja löivät vaimojaan ja lapsiaan ja elämä olu silloin melkoisen kamalaa monilla.

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Sosiaalinen eristäytyneisyys tekee tosi pahaa pidemmän päälle. Ihminen on laumaeläin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajiin iskee koviten tämä. Ei mitään apua arkeen ja pahimmillaan jumissa 14 päivää pienten lasten kanssa.

Parempi sekin kuin että mies kuolisi jossakin rintamalla ja jäisit yksin lapsilauman kanssa yhteiskunnan almujen varaan, kuten ennen vanhaan monesti kävi. Tämä pandemia sentään loppunee joskus, eikä lapset yleensä taida olla tämän sairauden vaaravyöhykkeessä.

Aina löytyy joku, jolla on asiat huonommin. Siksi en ymmärrä tätä sota-aikaan vertaamista. Sodassa menee koti, ei ole ruokaakaan. Jatkuvia pommituksia, juoksemista pommisuojiin. Se köy hermoille ihan toisella tavalla, kun "kaikki menee".

Tässä tilanteessa sen sijaan pitäisi ikään kuin elää normaslisti, mutta ei kuitenkaan voi. Ja jos on itse koko ajan ollut hyvin varovainen, niin tietysti alkaa ärsyttää, että miten h-tossa se korona voi koko ajan vaan levitä, jos kukaan ei käy missään ja kaikki ovat varovaisia. Paitsi että ilmeisesti kaikki eivät ole.

Kyllähän vaarallisen taudin aikana myös kaupat ja apteekit olisi kiinni ja poliisi kuljettelisi ruokaa ja lääkkeitä tarvitseville.

Vierailija kirjoitti:

Josnyt istun samalla tavalla kotona syksyyn 2022, niin mikähän mahtaa olla kunto, kun lähden ihmisten ilmoille taas. Joo, tiedän, kotonakin voi vaikka ajaa kuntopyörää.

Mene ulkoilemaan :)

Turnauskestävyys kyllä riittää, mutta vitutuskestävyyden kanssa alkaa olla tekemistä, kun lukee joidenkin ihmisten toiminnasta. Esimerkkinä se, että joku henkilö tuli ulkomailta, ei noudattanut karanteenisääntöjä ja meni johonkin illanviettoon ja sairastutti siellä useita. Toinen esimerkki Skopjen lennot, sieltä tuli porukkaa ja koronaa ja matkustajat jatkoivat lentokentältä julkisen liikenteen liikennevälineisiin.

Tosi kiva rajoittaa omaa elämää, kun jostakin nurkasta koko ajan kuitenkin falskaa tässä koronan vastaisessa taistelussa.

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Missä kohtaa sulla oli pimeää?

Minusta on ihan selkeää se, että jatkuva yksin pärjääminen vie voimia enemmän kuin porukassa pelkääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Varmaan itsestään selvää että sota-aikana ruuasta ja lähes kaikesta oli pulaa, ja kuolemanpelko varmaan oli vähintään kymmenkertainen.

Siitä huolimatta mielestäni ei pitäisi kuitenkaan aliarvioida eristäytymisestä johtuvaa psyykkistä rasitetta - esim. tutkimusten mukaan ryhmästä poissulkeminen on henkiselle hyvinvoinnille vielä haitallisempaa kuin suoranainen kiusaaminen. Perheellisten ihmisten voi olla ehkä vaikeaa ymmärtää, miltä yksin asuvasta etätyötä tekevästä sinkusta tuntuu, jonka periaatteessa ei suositusten mukaan pitäisi tavata _ketään_.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Varmaan itsestään selvää että sota-aikana ruuasta ja lähes kaikesta oli pulaa, ja kuolemanpelko varmaan oli vähintään kymmenkertainen.

Siitä huolimatta mielestäni ei pitäisi kuitenkaan aliarvioida eristäytymisestä johtuvaa psyykkistä rasitetta - esim. tutkimusten mukaan ryhmästä poissulkeminen on henkiselle hyvinvoinnille vielä haitallisempaa kuin suoranainen kiusaaminen. Perheellisten ihmisten voi olla ehkä vaikeaa ymmärtää, miltä yksin asuvasta etätyötä tekevästä sinkusta tuntuu, jonka periaatteessa ei suositusten mukaan pitäisi tavata _ketään_.

Lähinnä sota-aikaan oli enemmän perheet yhdessä = äidit lapsineen, kun nyt sinkut korona-aikaan. Oikeasti tekisi mieli vähän päästellä teistä kermaperseistä mielipiteitä ilmoille nyt.

Sinkku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Varmaan itsestään selvää että sota-aikana ruuasta ja lähes kaikesta oli pulaa, ja kuolemanpelko varmaan oli vähintään kymmenkertainen.

Siitä huolimatta mielestäni ei pitäisi kuitenkaan aliarvioida eristäytymisestä johtuvaa psyykkistä rasitetta - esim. tutkimusten mukaan ryhmästä poissulkeminen on henkiselle hyvinvoinnille vielä haitallisempaa kuin suoranainen kiusaaminen. Perheellisten ihmisten voi olla ehkä vaikeaa ymmärtää, miltä yksin asuvasta etätyötä tekevästä sinkusta tuntuu, jonka periaatteessa ei suositusten mukaan pitäisi tavata _ketään_.

Ymmärtääkö aktiivinen ja kavereista yltäkylläinen matkusteleva sinkku normaaliaikana yksinäisyyteen tuomittua syrjäytynyttä ikisinkkua? AV:n perusteella ei.

Voi, minä kestän vaikka loppuelämän. Ei mun elämä ole muuttunut juuri mitenkään. Miksi te istutte neljän seinän sisällä tylsistymässä? Menkää hiihtämään, luistelemaan, lumikenkäilemään, metsäretkelle, naapurin kanssa kävelylle. Viettäkää aikaa perheen, ystävien, läheisten kanssa. Käykää ulkona syömässä, piipahtakaa kahvilaan, käykää kirjastossa, taidenäyttelyissä, kuntosalilla. Lämmittäkää pihasauna. Kotonakin on niin paljon tekemistä, että ei ehdi pitkästyä. Voi tehdä erilaisia käsitöitä, askarrella, lukea, katsoa elokuvia, laulaa, soittaa, piirtää, maalata, rempata, kokata, leipoa...

Mikä tässä on niin vaikeaa? Ihan normaalia elämää. Jättäkää medioiden seuraaminen vähemmälle, niin ette juuri muista koko koronaa. Valitus pois, kun se onnellisuus on eniten itsestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä ikävää. Itse olin tukahduttamisen kannalla jo vuosi sitten syystä, että ymmärsin turnauskestävyyden ylläpitämisen olevan vaikeaa. Olen tällä hetkellä ja melkein koko ajan viimeisen vuoden aikanakin ollut pettynyt, kun koulut ovat auki! (olin tyytyväinen etäkouluajasta ja luulin, että sille jatkona olisi toimia kiristetty ja korona tukahdutettu kokonaan, eikä avattu kouluja)

Lapset voivat tartuttaa vanhempansa riippumatta siitä miten perhe on tukahduttanut koronaa. Heikoin lenkki perheen turvallisuuden kannalta on edelleen auki pidettävät koulut! Lapseni tahtoo vaihtaa maski päällä opiskelun kotona opiskelemiseen!

Unohtakaa myös lasten paluu harrastuksiin! Terveys ja henki ensin ja leikittelylle loppu nyt! Homma voi levitä käsiimme muunnoksen levittäytyessä! Sanokaa minun sanoneen!

Kyllä se syyllinen ja heikoin lenkki taisi olla kaikki ne ulkomaille matkustaneet ihmiset, jotka taudin toivat mukanaan Suomeen muunnoksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Missä kohtaa sulla oli pimeää?

Minusta on ihan selkeää se, että jatkuva yksin pärjääminen vie voimia enemmän kuin porukassa pelkääminen.

Nykyaikana on jokaisella puhelinyhteydet, tekstiviestit ja niihin liittyvät palvelut, osalla videopuhelut jne. käytössä. Nykyihmiset eivät todellakaan ole yksin vaan saavat aina halutessaan kontaktin toisiinsa vaikka maapallon toiselle puolen. Se on sitten ihan eri asia jos ei ole niin hyvä ja tärkeä ystävä kenellekään, että joku haluaisi pitää yhteyttä. Ehkäpä sinussa itsekkyys loistaa? Sinä, sinä, sinä ja sinun niin vaikea poikkeusaika sota-ajan helppouksiin verrattuna? Ehkäpä siinä syy miksi sinuun ei haluta pitää yhteyttä.

Baarit ja ravintolat on auki. Kavereita voi kutsua kylään. Mikä pakko se on yksin kökkiä? Lapsetkin saavat käydä kouluissaan joka päivä tapaamassa sataa parasta kaveriaan. Eristäytyminen on ihan oma vika ja jos se on ongelma, se on helppo ratkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Missä kohtaa sulla oli pimeää?

Minusta on ihan selkeää se, että jatkuva yksin pärjääminen vie voimia enemmän kuin porukassa pelkääminen.

Nykyaikana on jokaisella puhelinyhteydet, tekstiviestit ja niihin liittyvät palvelut, osalla videopuhelut jne. käytössä. Nykyihmiset eivät todellakaan ole yksin vaan saavat aina halutessaan kontaktin toisiinsa vaikka maapallon toiselle puolen. Se on sitten ihan eri asia jos ei ole niin hyvä ja tärkeä ystävä kenellekään, että joku haluaisi pitää yhteyttä. Ehkäpä sinussa itsekkyys loistaa? Sinä, sinä, sinä ja sinun niin vaikea poikkeusaika sota-ajan helppouksiin verrattuna? Ehkäpä siinä syy miksi sinuun ei haluta pitää yhteyttä.

Olen eri, mutta eikös sota-ajan ihmiset olleet lopulta aivan ihmishirviöitä, eivät mitenkään kehuttavasti ainakaan selviytyneet henkisesti? Ja traumat näkyvät heidän jälkeläisissään jne.

Kovasti tunnut puolustelevan sodan aikana eläneitä välittämättä mikä oli todellisuus ja seuraukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha vetää mitään sota-aikaa tähän kun tilanne oli sentään silleen helppo, että ihmisiä sai tavata eikä vihollinen ollut näkymätön.

Aina kun luulee, että noin pimeitä ihmisiä ei voi olla, niin huomaakin, että kyllä, kyllä voi olla.

Missä kohtaa sulla oli pimeää?

Minusta on ihan selkeää se, että jatkuva yksin pärjääminen vie voimia enemmän kuin porukassa pelkääminen.

Nykyaikana on jokaisella puhelinyhteydet, tekstiviestit ja niihin liittyvät palvelut, osalla videopuhelut jne. käytössä. Nykyihmiset eivät todellakaan ole yksin vaan saavat aina halutessaan kontaktin toisiinsa vaikka maapallon toiselle puolen. Se on sitten ihan eri asia jos ei ole niin hyvä ja tärkeä ystävä kenellekään, että joku haluaisi pitää yhteyttä. Ehkäpä sinussa itsekkyys loistaa? Sinä, sinä, sinä ja sinun niin vaikea poikkeusaika sota-ajan helppouksiin verrattuna? Ehkäpä siinä syy miksi sinuun ei haluta pitää yhteyttä.

Olen eri, mutta eikös sota-ajan ihmiset olleet lopulta aivan ihmishirviöitä, eivät mitenkään kehuttavasti ainakaan selviytyneet henkisesti? Ja traumat näkyvät heidän jälkeläisissään jne.

Kovasti tunnut puolustelevan sodan aikana eläneitä välittämättä mikä oli todellisuus ja seuraukset.

Miten nuoria te olette ja miten kaukana teillä on lähimmät sukulaiset jotka ovat sodan kokeneet? Oletko hirviö itse? Onko jokainen tätisi, äitisi, mummosi tai isoäitisi hirviö? Entä onko jokainen rintamalla ollut tai lottana ollut hirviö? Aika hyvän maan ovat rakentaneet, demokratian ja hyvinvointiyhteiskuntaan ja tasa-arvoon pyrkivän valtion.

Vierailija kirjoitti:

Baarit ja ravintolat on auki. Kavereita voi kutsua kylään. Mikä pakko se on yksin kökkiä? Lapsetkin saavat käydä kouluissaan joka päivä tapaamassa sataa parasta kaveriaan. Eristäytyminen on ihan oma vika ja jos se on ongelma, se on helppo ratkaista.

Mutku en pääse ulkomaille ja nussimaan ketä sattuu, yhyy :D

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole ollut pienintäkään hankaluutta kestää koronakautta, mutta ärsyttäähän kotona turhaan kökkiminen täysin turhan takia. Jos liikkeellä olisi joku oikeasti vaarallinen tauti, vaikka herkästi tarttuva ebola, ei olisi mitään ongelmaa pysytellä poissa huvituksista.

Ebolaan on olemassa käytännössä valmis, testeissä 100% toiminut rokote. Jos siis ebolapandemia koittaa, niin rokote saadaan hyvin nopeasti käyttöön. Ei todellakaan mene lähes vuotta, mikä koronarokotteella kesti saada käyttöön pandemian alkamisen jälkeen.