Tekemistä ja ideoita on loputtomiin. Elämänhalu vain puuttuu.

Up

Kyllähän sitä jostain innostuu aina. Pitäisi olla rohkeutta toteuttaa se. Ruhdyt vaan tekemään jotain ja sitten se jatkuu siitä. Sängynpohjalla voi köllötellä aikansa, mutta sekin tympäisee jonkin ajan päästä. Kyllähän tää maailma on aika erikoinen.

Mullakin joo paljon ideoita ja haaveita mutta ne jää aina niiden tasolle. Olen täysin tyytyväinen elämään vaikka minulla ei ole yhtään mitään, haaveilen vain. Vähän pelottaa että millainen tulevaisuus tulee olemaan mutta eipä esim. isoäitini elämä kovin kummosta ollut ja ihan tyytyväinen hänkin oli. On jotenkin pelottavaa olla niin tyytyväinen niin vähään.

Tee depressiotesti. Jos se näyttää madonlukuja, ota yhteys lääkäriin tai psykiatriseen sairaanhoitajaan.

Depressiosta voi toipua

Sehän hyvä asia olla tyytyväinen vähään. Jos on paljon kaikkea, ei välttämättä todellakaan ole tyytyväinen. Tulevaisuuteen kannattaa aina yrittää suhtautua luottavaisesti. Kyllä ne asiat vaan järjestyy, usko pois. Pitää vaan lähteä itse liikkeelle. Ihan ajatustasolla ja sitten toimintaa.

Maailma on yllättävä "ahdas". Jos olet kekseliäs persoona maailma nopeasti oppii matkimaan sinua ja tuotteistaa luovuutesi. Itse siitä ei toki saa rahaa eikä kiitosta, kaikki tehdään "salaa", ehkä he jopa luulevat keksivänsä idean itse tuotteeseensa/ palveluun kun näkevät sen luovalta persoonalta.

Jos taas haluat toimia tätä vastaan ettet olisi hyväksikäytettävänä niin tosiaan elämä on todella ahdasts kun voit tehdä vain valmiiksi mietittyjä juttuja joita monet muut tekevät.

Minulla taas on pelkkää elämänhalua, muttei tekemistä eikä motivaatiota yrittää mitään. 39v ikää enkä ole koskaan ollut töissä tai seurustellut.

Mä voin työntää sut junan alle. Ongelmasi ratkeaa sillä kätevästi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä jostain innostuu aina. Pitäisi olla rohkeutta toteuttaa se. Ruhdyt vaan tekemään jotain ja sitten se jatkuu siitä. Sängynpohjalla voi köllötellä aikansa, mutta sekin tympäisee jonkin ajan päästä. Kyllähän tää maailma on aika erikoinen.

Ei tympäise. Olen nukkunut 15 vuotta 17 tuntia vuorokaudessa, eikä tympäise vieläkään. On aina ihana palata takaisin sänkyyn nukkumaan, oikein odotan sitä että saa taas nukkua.

Kun joka päivä oikein hierotaan naamalke näiden somettajien ja julkisten hulpeat elämät niin oma elämä on viimeiset vuodet tuntunut todella nololta ja ankealta.

Jotkut elelee ihanissa ympäristössä ja mä vaa kuuraan kaakeleita tässä vanhassa vuokra- asunnossa.

Oma elämä on tylsää, koruton ja ankea :(

Me sairastutaan toisten elämien erinomaisuuteen (ne voi toki olla illuusioita). Tuohon päälle vielä yksinäisyys, sairastelu, stressi ja pelko niiden harvojen läheisten puolesta joita vielä on hengissä. Harkitsen itsemurhaa päivittäin vaikka töissä olen yhtä hymyä ja tarmoa.

Mulla estää rahanpuute ja tuhottu terveys tekemästä kaikkia kivoja asioita. Enempi toi rahanpuute, on onenksi liikuntakyky ym. vielä tallessa kuitenkin. Ja juu, noihinkin kivoihin juttuihin voi väsyä mut olisi se aluksi varmasti tosi jännää ja kivaa päästä tekemään kaikkea kivaa kuten ostaa/rakennuttaa oma pikku talo ja sisustaa se kivaksi itse jne.