Ottaisiko toisen koiran(pennun) vai ei? Plussat ja miinukset!

Kaksi koiraa menee siinä samalla jos ne on vaikkapa samaa rotua, jolloin niiden ominaisuudet ja liikunnan tarve on samaa luokkaa.

Mutta aloittajan tapauksessa ikäeroa on mielestäni liikaa. Vanhempi koira on vanha 4-5 vuoden päästä viimeistään kun nuorempi on elämänsä kunnossa. Tällöin ne täytyy liikuttaa eri aikaan. Koska vanhempi ei jaksa/pysty/kykene samaan kuin nuorempi.

Itselläni ollut saksankansanpaimenkoiria 30 vuotta ja yleensä 2 yhtäaikaa.

Minusta 2 koiraa on helpompaa kuin 1. En itse pitäisi koskaan vain yhtä koiraa, tarvitsevat lajitoveria myös. Kustannukset tosi on isommat, ja jos esim. matkustelee niin hoitopaikkoja kahdelle koiralle on esim. sukulaisista vaikeampi saada kuin yhdelle. Itse kun en matkustele ollenkaan eikä rahasta ole pulaa niin 2 tuntuu tosiaan helpommalta kuin yksi, kun koirat viihdyttää toisiaan.

Ei mene ikinä siinä sivussa, kaikki työ tehdään kaksin verroin, myös ruoka ja eläinlääkäri kulut.

Koiraa voi joutua ulkoiluttamaan eri aikoihin, riippuu liikunnan tarpeesta.

Aina koirat eivät tule keskenään toimeen, mutta silloin kun tulevat on heistä iloa ja seuraa toisilleen.

Meillä on 10-vuotias noutaja ja vuoden ikäinen cspanieli. Kyllä on oikea työmaa kun meidän vanhus on jo tosi hidas ja nuorempi jaksaisi juosta naapuripitäjään ja takaisin kolmesti päivässä. Tulevaisuudessa harkitsen useampaa koiraa vain siinä tapauksessa että ovat suunnilleen samaa ikää, saman kokoisia ja mielellään samaa rotuakin.

Järkikin sanoo, että 2 ei ole sama kuin 1

kaksi menee siinä samalla kuin yksikin, lisäksi ovat toisilleen seuraa kun omistajat töissä. Meillä ainakin jäi pentuajan tuhot pieneksi, kun sillä oli aikuinen koira seurana.

Riippuu varmasti paljon siitä, että millainen nykyinen koiranne on, esim. että sopiiko lenkille toinen koira mukaan jne.

Meillä ensimmäinen koira oli hyvin rauhallinen (kaikki aina luulivat häntä vanhukseksi, vaikka ikää oli vasta 7 kk jne.). Tuota koiraa koulutettiin paljon ja käytiin kaiken maailman kurssit läpi yms. Osasikin sitten normitottelevaisuuden lisäksi varmaan 50 eri temppua yms. 

Toinen pentu otettiin sitten reilun vuoden päästä ja vaikka tuo pentu oli normi leikkisä ja eloisa pentu, niin mitään ongelmia ei kyllä tullut. Hän kiintyi heti tuohon meidän vanhempaan koiraan (olivat samaa rotua) ja lenkilläkin kulki sitten aina vapaana seuraten isompaa. Toista pentua emme koskaan kouluttaneet, vaan hän oppi kaiken seuraten ensimmäisen koiramme toimintaa ja hänestä tuli todella hyväkäytöksinen ja rauhallinen kasvaessaan. Menivät siis lenkillä aina yhdessä, joten sinänsä kaksi meni siinä missä yksikin. Toki sotkua, kuolaa ja karvaa tuli tuplasti kun olivat molemmat jättiläisrotuisia koiria.

Kolmas koira tulikin taas reilun vuoden päästä. Tämä otettiin aikuisena ns. ongelmakoirana, mutta hyvin hänkin sujahti laumaan (ensimmäinen koiramme oli aina pomo muille). Toki tämä kolmas koira ei mennyt enää ihan samalla kuin  nuo kaksi ensimmäistä, mutta se olikin odotettavissa. Tämän koiran kanssa käytiin iltalenkki erikseen (oli paljon aktiivisempikin kuin kaksi muuta koiraamme), mutta aamulenkillä kaikki kolme kulkivat kyllä sievästi yhdessä ja kotona ollessa tulivat aina hyvin.

Loppupeleissä ei tuostakaan aikuisesta muuta lisätyötä kuin lisälenkki iltaisin ja kuolan, karvan ja hiekan lisääntyminen (sekä imuroinnin vaihtuminen päivittäiseksi hommaksi). Ja tietenkin rahaa kului enemmän, kun söivät sen verran hyvällä ruokahalulla.

Neljäs kodinvaihtaja koirakin otettiin aikanaan ja niin sitä taidetaan varoittaakin, että helposti koirien määrä lisääntyy kun sattuu sen ensimmäisen ja toisen koiran ottamaan. Viimeisin koiramme kuoli viime vuonna, joten nyt ei enää ole koiria eikä hetkeen olla ottamassa kun ei enää samalla lailla ole aikaa, mutta ehkä taas 5-10 vuoden päästä voidaan 1-4 koiraa meille kotiuttaa.

Vierailija kirjoitti:

kaksi menee siinä samalla kuin yksikin, lisäksi ovat toisilleen seuraa kun omistajat töissä. Meillä ainakin jäi pentuajan tuhot pieneksi, kun sillä oli aikuinen koira seurana.

Näin juuri, vanhempi koira opettaa pennun nopeasti koirien tavoille. Meille tuli juuri pari kuukautta sitten pentu vanhan (10v) koiran kaverinksi, hyvin on mennyt, ovat jo toistensa parhaat kaverit, erirotuiset. Pentua pitää käyttää koko ajan ulkona nyt, kun opettelee sisäsiistiksi, mutta tulee myös vanhemman koiran lenkeille mukaan. Varmaan liikunnan tarve on niillä erilainen, kun pentu kasvaa, mutta ei ole meille mikään ongelma, kun lenkittäjiä on perheessa useampi.

Jos olisin tiennyt mitä toisen koiran ottaminen tuo tullessaan, en olisi ottanut toista. Vanhempi koira oli siihen mennessä lenkkeillyt hihnassa "täydellisesti” pennun myötä alkoi huutamaan vastaantulijoille, jonka nopeasti oppiva pentu poimi omaksi toimintatavakseen. Jihuu. Kolme vuotta opeteltiin lenkkeilyä ja pihakäytöstä uusiksi uudella laumalla ennen kuin sain elukat sille mallille, että niiden kanssa voi kulkea suhteellisen rauhassa. Kummastakaan en luopuisi, ovat molemmat kilttejä ja nykyään elämä niiden kanssa on helppoa, mutta oli minulla muutama tuskanvuosi elettävä, ennen kun tänne asti päästiin.

Kaksi menee suht helposti, kunhan muistaa muutaman asian:

- Ensimmäisen koiran tulisi olla "koulutukseltaan" jo valmis

- Joukossa tyhmyys tiivistyy, eli ensimmäinen koira saattaa innostua haukkumaan, vetämään, hatkailemaan jne. uuden kaverin myötä. Tämä on hyvä tiedostaa ja ongelma poistuu yleensä kun uusi koira on koulutettu

- hoitopaikkaa on hasteellisempi löytää

- Tuplakulut

- koirien ikäero tulee huomioida -> ensimmäinen koira ansaitsee arvokkaan ja oman tahtisen vanhuuden

- koirien kannattaa olla eri sukupuolta

- turvallisuuden takia isot kokoerot kannattaa välttää

Ei toisen koiraa saa viedä, sillä se on rikos.