Lue keskustelun säännöt.
Auttavatko perhe/sukulaiset/ystävät teitä? Surullinen...
19.01.2021 |
Meillä on tilanne että toiset isovanhemmat on kuolleet. Toiset isovanhemmat eivät koskaan auta, matkusta luoksemme katsomaan lapsia tai auta 1-2 päivää esim sairaan lapsen hoidossa. Sisaruksia on kaksi, toinen perheineen samalla paikkakunnalla, ja he eivät koskaan auta. Toiset kaukana, ja he eivät myöskään auta. Siellä tosin saa mennä käymään, eli isäntänä voivat toimia 1-3 päivää. Lapsen kummit pääosin kotosalla.. eivät tarjoudu auttamaan. Eivät auta vaikka pyytää.
Lyhyelle lapsenhoidolle olisi välillä tarve... puhumattakaan että välillä tarvisi perheen auttavia käsiä/tukea esim remontissa tai muutossa... ihmiset ei nykyään halua auttaa? Ei edes vaikka pyydetään kerran vuodessa vain tarve avulle😪
Mistä pääkaupunkiseudulla varamummo? Mistä sairaan lapsen hoitoa? Eikö nykyään saa lähimmäisistä välittämistä ja apua muuten kuin rahalla😪
Kommentit (93)
Lapset pitää hankkia sillä oletuksella, että niistä pystytään huolehtimaan itse. Toki on aina plussaa jos löytyy turvaverkkoja, mutta ei niiden varaan voi ja kannata laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi voi.. meillä on kaikki isovanhemmat kuolleet, kummallakin vanhemmalla on sisarus, joista kumpikaan ei koskaan ole avuksi tullut. Ihan hyvin tässä on kolmen lapsen, omakotitalon ja päivätöiden kanssa selvitty. Se, mistä ei ole itse selvitty, on sitten rahalla ostettu. Sen verran kannattaa niitä lapsia tehdä kuin mihin omat voimat (henkiset, fyysiset ja taloudelliset) riittää.
Eipä auta meitä vaikka kaikki lähisukulaisetkin asuu samassa kaupungissa.
Vastaa rehellisesti, oletteko te auttaneet näitä ihmisiä?
Meillä naapurinmummo auttoi aluksi, mutta ryhtyi sitten asettamaan vaatimuksia, että pitää käyttää kaupassa kerran kuukaudessa autolla tai vaihtaa olohuoneen valaisimeen lamppu. Eihän me nyt lapsiperheestä tuommoiseen ennätetä ja sitten se mummo ei enää ottanutkaan meidän lapsia koulun jälkeen kotiinsa ja tarjonnut välipalaa. Itsekäs ihminen, ei mitään pyytetöntä apua, vaikka meillä hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yhtä kamala ”lähipiiri”. Omat vanhemmat ilkeitä ja pahantahtoisia, toinen vanhempi on aggressiivinen narsisti joka hakkasi lapsuudessa lapsiaan. On käynyt käsiksi useampaan kertaan myös ollessani aikuinen. Siellä ei vaan voi käydä, koko ajan pitää henkeä pidättää pelosta ja yrittää ennakoida milloin narsisti saa kilarit. Lapsenlapsia en siis tuonne vie enkä halua heitä omaan kotiini.
Anoppi on sitten perus ”tyttärensuosija” joka ei välitä poikiensa lapsista yhtään, ei halua tavata, ei halua viettää aikaa. Molemmille pojilleen sanoi suoraan että vain tyttären lapset on oikeita lapsenlapsia, pojan lapset ei tunnu oikealta joten aikoo olla mummo vain tyttären lapsille. Näin on sitten ollutkin.
Meillä ei ole isovanhempia ollenkaan, mitään apua ei olla saatu koskaan, taakkaa ja harmia ja pahaa mieltä noista vaan saa.
En ole löytänyt varamaummoa täss 10v aikana ja olen jo luovuttanut. Yritän kompensoida sillä että on hyviä perheystäviä, siis toisia perheitä jotka käy kylässä ja joiden luona vieraillaan. Ei ne lapset tätä asiaa sure tai voivottele ellei vanhempi asiaa opeta. Siksi tarkasti varon etten ääneen valita asiasta.
Elämä on tällaista, asiat ei mene tasan. Yli 20% isovanhemmista ei pidä mitään yhteyttä lapsiln tai lapsenlapsii . Et ole yksin. Asia on vaan niin vaiettu tabu, että helposti tulee luulo että kellään muulla ei ole tällaista. Kyllä on. Monella on.
Jaksamisia ja kannattaa keskittyä olemaan hyvä äiti lapsille!
Kuinka usein sinä ap autat muita? Matkustat pariksi päiväksi hoitamaan sairaita lapsia tai vaikka auttamaan vanhempiasi remontissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaan lapsen hoitaa tietenkin vanhemmat. Ei tulisi mieleenkään altistaa isovanhempia tarkoituksella flunssalle tai mahataudille!
Vierailija kirjoitti:
Meillä naapurinmummo auttoi aluksi, mutta ryhtyi sitten asettamaan vaatimuksia, että pitää käyttää kaupassa kerran kuukaudessa autolla tai vaihtaa olohuoneen valaisimeen lamppu. Eihän me nyt lapsiperheestä tuommoiseen ennätetä ja sitten se mummo ei enää ottanutkaan meidän lapsia koulun jälkeen kotiinsa ja tarjonnut välipalaa. Itsekäs ihminen, ei mitään pyytetöntä apua, vaikka meillä hankalaa.
Olipa väsähtänyt vitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein sinä ap autat muita? Matkustat pariksi päiväksi hoitamaan sairaita lapsia tai vaikka auttamaan vanhempiasi remontissa?
Aina, kun pyydetään. Toivoisin että meille tuotaisiin enemmänkin lapsia hoitoon. Myös talkoot, ym onnistuu. Pitääpäs itse myös tarjoutua enemmän. Jouluna annettiin lahjakortteja, että voidaan hoitaa muiden lapsia. Niihin vastattiin että kiitos, että myös he voi hoitaa, mutta apua pyydettäessä eivät voikaan😪
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yhtä kamala ”lähipiiri”. Omat vanhemmat ilkeitä ja pahantahtoisia, toinen vanhempi on aggressiivinen narsisti joka hakkasi lapsuudessa lapsiaan. On käynyt käsiksi useampaan kertaan myös ollessani aikuinen. Siellä ei vaan voi käydä, koko ajan pitää henkeä pidättää pelosta ja yrittää ennakoida milloin narsisti saa kilarit. Lapsenlapsia en siis tuonne vie enkä halua heitä omaan kotiini.
Anoppi on sitten perus ”tyttärensuosija” joka ei välitä poikiensa lapsista yhtään, ei halua tavata, ei halua viettää aikaa. Molemmille pojilleen sanoi suoraan että vain tyttären lapset on oikeita lapsenlapsia, pojan lapset ei tunnu oikealta joten aikoo olla mummo vain tyttären lapsille. Näin on sitten ollutkin.
Meillä ei ole isovanhempia ollenkaan, mitään apua ei olla saatu koskaan, taakkaa ja harmia ja pahaa mieltä noista vaan saa.
En ole löytänyt varamaummoa täss 10v aikana ja olen jo luovuttanut. Yritän kompensoida sillä että on hyviä perheystäviä, siis toisia perheitä jotka käy kylässä ja joiden luona vieraillaan. Ei ne lapset tätä asiaa sure tai voivottele ellei vanhempi asiaa opeta. Siksi tarkasti varon etten ääneen valita asiasta.
Elämä on tällaista, asiat ei mene tasan. Yli 20% isovanhemmista ei pidä mitään yhteyttä lapsiln tai lapsenlapsii . Et ole yksin. Asia on vaan niin vaiettu tabu, että helposti tulee luulo että kellään muulla ei ole tällaista. Kyllä on. Monella on.
Jaksamisia ja kannattaa keskittyä olemaan hyvä äiti lapsille!
Voimia ja kiitos kirjoituksesta❤️❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en oleta lastenhoitoapua, mutta olen huomannut että sellainen naapuri- ja kaveriapu mitä omat vanhempani saivat aikoinaan, ei ole osunut meille. Eli muutoissa, jossain pienessä remontissa, kaupassa käymisessä kun meidän auto aikanaan levähti parkkipaikalleen jne. Sellaisissa oli aina joku auttamassa.
Meillä on todella hiljaista minkään suhteen. Yritetään kyllä miehen kanssa parhaamme, mutta joku meissä kai sitten on, kun edes meidän itse tarjoama apu ei kelpaa. Kaikilla kai on jo aina ne omat auttajansa, niin aika vaikea siinä on lähteä luomaan sitä omaa tukiverkkoa.
Mun siskon perheellä on varaa remontoida isoa taloaan viimeisen päälle. Ihan siis huvin vuoksi tehdä pintaremontteja ja uusia sisustusta. Apua tarvitsisivat paljon näissä remonttitöissä ja kolmen lapsensa hoidossa, mutta siihen ei rahaa tahdo millään löytyä. Kerran suostuin menemään viikonlopuksi hoitamaan näitä 2-9v lapsia, kun sanoin ehdoksi että näin pitkästä hoidosta haluan korvauksen. Joo, tottakai! Sain 50 euroa koko hommasta (+sisälsi kuulemma 300km bensarahani). Enää en mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tuo on nykypäivän isovanhemmuutta. Isovanhemmuus on polarisoitunut kovasti. Nyt isovanhemmista 1/3 auttaa paljon ja kovasti, 1/3 laiskasti ja sillointällöin, ja 1/3 ei edes pidä mitään yhteyttä.
Ennen ”kaikki” isovanhemmat auttoi ja hoiti kun oli vahva yhtenäiskulttuuri ja sosiaalinen verrokkipaine. Nyt sitä ei enää ole.
Monet isovanhemmat - kuten omat vanhemmat - ihan suoraan sanoi että ei kiinnosta lapsenlapset, ei kiinnosta olla isovanhempi, haluamme elää vain itseämme varten
Näillä sitten mennään, vanhempani eivät ole edes kahta nuorinta lastani nähneet, eivät edes ristiäisiin tulleet.
Tämä on nykypäivää. Eihän enää liikenneonnettomuuspaikallakaan kukaan auta, kuvataan videota korkeintaan. Yksin on pärjättävä, ikävä kyllä.
Minä kun tiedän että en saa vanhemmiltani mitään apua tai tukea edes hädässä, en vaikka talo palaisi ja pakkasessa oltaisiin, niin olen sitten varautunut siten että mulla on aina kriisirahasto, 7000-8000e. Tällä saa hädässä palkattua apua jos itse sairastuu pahasti tai jos talo palaa alta tai muuta. Vanhemmat ei auta vaikka olisi elämän ja kuoleman asia.
Ei meillä ole kuin miehen sisko ja sekin on jo lähes 70 vuotias.
Meillä ei lasten hoitoon oikeastaan saada apua juuri mistään (paitsi päiväkodista), varsinkaan näin korona-aikaan ja kun molemmat isovanhemmat asuvat kaukana. Henkistä tukea sitä enemmän, päivittäin puhun oman äitini kanssa vähintään viesteillä ja lapset soittavat mummille videopuheluita. Varsinkin oma äitini myös hankkii paljon lapsille vaatetta jne. Mutta kyllä se ihan perusarki on koko ajan pyöritetty itse. Joissain perheissä isovanhemmat asuvat lähempänä ja auttavat useita kertoja viikossa. He ovat kyllä todella onnekkaassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en oleta lastenhoitoapua, mutta olen huomannut että sellainen naapuri- ja kaveriapu mitä omat vanhempani saivat aikoinaan, ei ole osunut meille. Eli muutoissa, jossain pienessä remontissa, kaupassa käymisessä kun meidän auto aikanaan levähti parkkipaikalleen jne. Sellaisissa oli aina joku auttamassa.
Meillä on todella hiljaista minkään suhteen. Yritetään kyllä miehen kanssa parhaamme, mutta joku meissä kai sitten on, kun edes meidän itse tarjoama apu ei kelpaa. Kaikilla kai on jo aina ne omat auttajansa, niin aika vaikea siinä on lähteä luomaan sitä omaa tukiverkkoa.
Nyt on palveluiden saatavuus parantunut meidän vanhempien ajoista. Sitä voi parilla klikillä tilata muuttoauton pihaan, hinausauton hakeemaan sen hyytyneen auton, ruuatkin tuodaan suoraan kotiovelle ja lastenhoitajankin saa vähällä vaivalla.
En minä halua muita rasittaa asioilla, jotka helpommin hoituu pienenmällä vaivalla. Muuttoauton saa juuri silloin kun haluaa, eikä tarvitse sovitella aikatauluja. Eikä tarvitse palstalta lukea, että kun minä silloin kerran mutta he ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä naapurinmummo auttoi aluksi, mutta ryhtyi sitten asettamaan vaatimuksia, että pitää käyttää kaupassa kerran kuukaudessa autolla tai vaihtaa olohuoneen valaisimeen lamppu. Eihän me nyt lapsiperheestä tuommoiseen ennätetä ja sitten se mummo ei enää ottanutkaan meidän lapsia koulun jälkeen kotiinsa ja tarjonnut välipalaa. Itsekäs ihminen, ei mitään pyytetöntä apua, vaikka meillä hankalaa.
Olipa väsähtänyt vitsi.
Mutta niin kovin tavallinen tilanne. Apua halutaan ja vaaditaan, mutta itse ei olla valmiita auttamaan missään.
Olin aikoinaan varamummona, sopimus oli, että kahdesti kuukaudessa noin 2 tunnin ajan. Aika äkkiä mummotettavan perhe keksi, että joka toinen viikonloppu olisi kiva hoitoaika, samoin voisin ostaa lapselle leluja, vaatteita, viedä Linnanmäelle jne., koska "oikeatkin mummot tekevät niin". Kiitos ei, jos pelkkä yhteinen aika ei riitä, niin minä en ryhdy maksuautomaatiksi.
Kyllä tuo on tämän päivän trendi, individualistinen yksilökeskeinen maailmankuva, tämä se vallitsee yhteiskunnassa. Jokainen pärjätköön omillaan ja apua ei anneta.
Mun vanhemmilla - olivat kyllä huonot vanhemmat lapsuudessakin joten tavallaan en yllättynyt - on ihan PERIAATE että eivät auta. Eivät auta koskaan, ei edes hädässä, ei edes palkkaa vastaan, kun pian joutuu auttamaan toistekin :)
Esim synnytyksen ajaksi, parin tunnin ajanjaksolle, eivät suostuneet auttamaan 200 eurosta. Kun on periaate.
Tai äärimmäisessä hädässä, missä oli jo hengen ja terveyden hätä, soitin rukoillen ja itkien ja apu anoen - eivät auttaneet, koska periaate.
Enää en ole vuosiin kysytkään. Olen sen verran v*truuntunut varainkin tuosta äärimmäisessä hädässä avun ulkopuolelle jättämisessä, että mullakin saattaa olla ”periaate” kun ne alkavat vanhuudenapua känisemään ja mankumaan. Ovat niin härskejä että ilmoittivat jo että he ei laitokseen mene vaan odottavat että lapsensa sitten auttavat.
Jännä ajatuskuvio olla itse auttamatta ”periaatteesta” mutta odottaa että se toinen sitten on riemumielin valmis auttamaan kun heillä on tarve....
Kauhea lähipiiri teillä😵 Tsemppiä ja halaus AP🙏