Kotitöiden epätasainen jakautuminen - Mies ei näe ongelmaa!

Mies on aika raskas lemmikki.

En lukenut aloitusta, onko tässä kyseessä tyypillinen tapaus jossa nainen haluaa esimerkiksi siivota päivittäin ja mies sitten taas ei halua (kyllä, naiset tällä palstalla ovat ihan pokkana sanoneet kuinka siivoavat päivittäin)? Jokainen tekee sen minkä kokee itse tarpeelliseksi. Jos nainen haluaa siivota päivittäin, ei siihen voi miestä tietenkään pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämänkin takia tiukka ei lapsiperhe-elämälle mun osalta! Se on aina paska-diili naiselle. Tuolla ehdotettiin, että tee kuten mies ja jätä tekemättä asioita. En suosittele, siitä kärsii ensisijaisesti lapset, tulee turvaton olo, että heistä ei pidetä huolta. Äitini harrasti tuota ja se oli lapsesta ihan kamalaa. Toivottavasti löydätte aikuisen tavan muuttaa tuota perheenne dynamiikkaa, satuttamatta lapsia.

Tää ei liity kylläkään lapsiperheeseen vaan parisuhteeseen ja yhdessä asumiseen :-)

Toki kotitöitä on enemmän jos perhe on isompi, mutta voihan samassa taloudessa olla vaikka jomman kumman iäkäs vanhempikin, eikä lapset.

"En jaksanu lukea aloitusta mutta kommentoin silti. Oon nähkääs vähän yksinkertainen ja toi lukeminen ei oo mun juttu."

Vierailija kirjoitti:

Mietin vaan, että kun niin moni neuvoo polleana että ”jätät vaan tekemättä niin sillä se hoituu”. Siis mikä? Mitä?

Ei meillä ainakaan toimi niin. Jos olen poissa kotoa aamupäivästä iltakuuteen, niin että muut kotona, niin sillä välillä ei tapahdu siellä mitään. Mies nukkuu ja katsoo kännykältä omia ohjelmia. Ei vahdi lapsia. Ei tee mitään ruokia siinä välissä, lounasta, välipalaa, päivällistä. Kun tulen, niin makaa sohvalla ja lapset pelaavat pleikkaa ja kun tulen, niin nälkä ja väsymys purkautuvat ja alkavat huutaa minulle. Tässä vaiheessa miehen mukaan aina minun läsnäoloni pilaa kaiken ja lapset kiukuttelevat vain minun paikalla ollessa… Juu aion kyllä lähteä, mutta kun se ei nyt ole tällä hetkellä taloudellisesti mahdollista, sillä miksikään ensikotiasujaksi minusta ei ole. Toistaiseksi vaan elän päivä kerrallaan lasten vuoksi.

Meillä sama, mutta silti jätän tekemättä. Otan itelleni jotain syötävää ja sanon miehelle että antaa lapsille ruokaa, niillä on äänestä päätellen nälkä. Sitten poistun paikalta toiseen huoneeseen. Sitten kun lapset eivät kuule, totean ohimennen, ystävällisesti ja vattuilematta että lapset pysyy tyytyväisenä helpommin jos niille muistaa antaa ruokaa vähän tiheämmin, eikä vasta sitten kun nälkäkiukku iskee.

Ja kyllä, teen näin silloin kun miehen "olisi pitänyt tajuta", enkä ikinä paikkaa sen saamattomuutta tai laiskuutta.

Kokeilepa tosiaan yksi viikonloppu ettet tee mitään.. Mies hoitaa lasten ruokkimisen tms.

Vierailija kirjoitti:

..... Ihan chillinä vaan vedät esim. sinä aamuna, kun lapsella pitäisi kouluun olla luistimet, mutta ei oo. Kukaan, ei edes lapsi, ei siihen kuole ja ehkä menee viesti perille. Toinen vaihtoehto, jota käytän on ilmottaa vaan että lapsi tarttee luistimet ensi viikolla, hommaa. Sen jälkeen antaa asian olla. Toki vaatii tämä toinen vaihtoehto sen, että itse vähän ottaa vastuuta ja selvittää, että ne luistimet tarvitaan. 

..... 

Mies menee ja ostaa ylikalliit juuri pieneksi käyvät luistimet, mitä on sovitettu siten, että lapsella on ollut ihan ohut sukka. Nippa nappa mahtuvat päälle silloin ensi viikolla kun koulussa luistellaan.

Nainen etsii edullisesti nettikirpparilta reilun kokoiset luistimet. Ja tähän menee sitä aikaa enemmän luonnollisesti. Ja tulee edullisemmaksi. Ja lapsella on samat luistimet ehkä vielä ensi talvellakin.

t. miesvihanainen :) 

Vierailija kirjoitti:

En lukenut aloitusta, onko tässä kyseessä tyypillinen tapaus jossa nainen haluaa esimerkiksi siivota päivittäin ja mies sitten taas ei halua (kyllä, naiset tällä palstalla ovat ihan pokkana sanoneet kuinka siivoavat päivittäin)? Jokainen tekee sen minkä kokee itse tarpeelliseksi. Jos nainen haluaa siivota päivittäin, ei siihen voi miestä tietenkään pakottaa.

Miksi sekaannut koko keskusteluun, jollet jaksa edes sen aloitusviestiä lukea, jotta tietäisit mistä tässä tietyssä tapauksessa on kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa monilla se muutos alkaa kerralla ja vielä omasta aloitteesta. Muistatteko? Se on se hetki, kun jäädään ensimmäiselle äitiyslomalle ja viikkoja on 35, vointi on suht hyvä, kotona on tylsää ja sitä ihmettelee, miten mulle maksetaan tästä että vaan odotan.

Siinä kohtaa moni ajattelee, että minun tehtäväni on hoitaa ihan yksin kaikki kotityöt, kun tässä on tätä aikaa. Mies sitten päättelee, että isäksi tuleminen tarkoittaa vapautusta kotitöistä ja omaksuu iloisesti uuden roolin The Perheenpäänä, joka saapuu ah niin raskaan työpäivän jälkeen siistiin kotiin ja valmiiseen pöytään, jonka jälkeen vetäytyy lepäilemään tai harrastuksiin.

Jatkan vielä... Tuossa kohtaa naisen mielestä käsillä on huvittava larppaus 50-luvulle, eikä tule pieneen mieleenkään, että kyse olisi pysyvästä kotitöiden uusjaosta vain itselle. Mutta töihin palatessa tuosta kaikesta on jo niin kauan, ettei mies muistakaan enää nuorenmiehen päiviään, jolloin hänkin tiskasi kattiloita ja pyyhki pöytiä joka ilta töiden jälkeen. Miehen mielessä aikuisen perheenisän elämään kuuluu The Työpäivä ja sitten palautumista sohvalla.

Meillä ainakin mies kotiäiti (hoitovapaa) vuosien jälkeen sanoi, että ei voi tehdä oikein mitään kotitöitä, koska ei tiedä missä mikin on, lasten mieltymyksistä ja tavoista yms.

Tämä näkyi konkreettisesti silloin, kun olin synnyttämässä kuopusta. Mies ei löytänyt esikoiselle vaatteita, koska ei tiennyt, missä tämän vaatekaappi on (olen tämän ennenkin kertonut). Vaatteet olin siis "piilottanut" esikoisen huoneessa olevaan korkeaan, valkoiseen kaappiin. Siis tavalliseen perusvaatekaappiin.

Meillä mies etsi likapyykkikorista puhdasta vaatetta, kun kuopus oli oksentanut päälleensä.

"Eiks niitä siellä säilytetä?"

Meidän parisuhteessa on alusta asti ollut kaksi kotitöihin liittyvää sääntöä. Ensimmäinen on, että sängystä viimeisenä noussut petaa sen. Toinen sääntö on, että se joka istuu valmiiseen pöytään hoitaa tiskit. Minä hoidan meillä ruokaostokset ja kokkailut, mutta en siivoa jälkiä, täytä tai tyhjää tiskikonetta. Suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut aloitusta, onko tässä kyseessä tyypillinen tapaus jossa nainen haluaa esimerkiksi siivota päivittäin ja mies sitten taas ei halua (kyllä, naiset tällä palstalla ovat ihan pokkana sanoneet kuinka siivoavat päivittäin)? Jokainen tekee sen minkä kokee itse tarpeelliseksi. Jos nainen haluaa siivota päivittäin, ei siihen voi miestä tietenkään pakottaa.

"Olen mies, en osaa lukea, enkä tiedä mikä on kotityö, mutta silti minulla on pakkomielle kommentoida."

Ja kyllä, joka päivä pitää siivota, että koti pysyy kunnossa. Kaikkien kotona asuvien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teette listan, jonka jaette puoliksi. Kumpikin merkkaa listaan hänelle ositetut työt tehdyksi, sitten kun ne on tehty.

Milloin ne perheen lapset otetaan mukaan jakamaan listaa? Eihän ap ja hänen miehensä kahdestaan asu.

Lapsetko laitetaan kotiorjailemaan, koska aikuinen mies ei jaksa tehdä puolia kotitöistä? Jotka eivät vie koko päivää, jos ne jaetaan tasan. 

Meillä miehen sluibailu johti siihen, että myös poikamme totesi, että ei aio tehdä naisten töitä. Ei nyt, eikä aikuisena. Ottaa vaimon, joka tekee hommat. Pienenä osallistui innokkaasti, mutta teininä into loppui.

Tämä on muuten seikka mikä kannattaisi huomioida. Palveli sitten miestään ilolla tai hammasta kiristäen. Perheen poikalapset saavat siitä "miehen" mallin eli akkojen hommaa kaikki tyynni. Tyttäret puolestaan voivat saada sen käsityksen että edelleenkin: akkojen hommaa kaikki tyynni.

Miten muuten uusioperheessä, eli tilanne missä miehellä on lapsia mutta naisella ei? Kun nämä lapset ovat isällään: kuka tekee ruuat, pyykit, lasten jutut? Jos alkuperäinen avioliitto on kariutunut miehen laiskuuteen? Vaikea uskoa että mies löytäisi uuden, lapsettoman piian tekemään nämä akkojen hommat kun oma akka perskeles otti ja jätti? 

Vierailija kirjoitti:

Meidän parisuhteessa on alusta asti ollut kaksi kotitöihin liittyvää sääntöä. Ensimmäinen on, että sängystä viimeisenä noussut petaa sen. Toinen sääntö on, että se joka istuu valmiiseen pöytään hoitaa tiskit. Minä hoidan meillä ruokaostokset ja kokkailut, mutta en siivoa jälkiä, täytä tai tyhjää tiskikonetta. Suosittelen.

Kiva kun teillä toimii tuo :) Olen joskus yrittänyt samaa, mutta kumpikaan meistä ei todellakaan halunnut olla se kaiken schaissen siivoaja keittiössä :) Etenkin mieheni kokkaa aika sotkuisesti, siinä on kaapinovet, roskakaapit ja kaikki paikat ties missä soosissa ja perunankuoria lattiat täynnä... Eli teemme niin että kaupassa käy kumpikin/yhdessä, ja kokkailua tekee molemmat. Kokki myös siivoaa kaikki jälkensä, mukaanlukien palaneet maitokattilat. Mä teen meillä vähän useammin ruokaa eikä se ole ongelma - toisaalta saan sitten mieleistä useammin. 

Jos mieheni ei osaisi kokata (ikää 40 + ) , hän ei olisi minun mieheni. En lähtisi eineslinjalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa monilla se muutos alkaa kerralla ja vielä omasta aloitteesta. Muistatteko? Se on se hetki, kun jäädään ensimmäiselle äitiyslomalle ja viikkoja on 35, vointi on suht hyvä, kotona on tylsää ja sitä ihmettelee, miten mulle maksetaan tästä että vaan odotan.

Siinä kohtaa moni ajattelee, että minun tehtäväni on hoitaa ihan yksin kaikki kotityöt, kun tässä on tätä aikaa. Mies sitten päättelee, että isäksi tuleminen tarkoittaa vapautusta kotitöistä ja omaksuu iloisesti uuden roolin The Perheenpäänä, joka saapuu ah niin raskaan työpäivän jälkeen siistiin kotiin ja valmiiseen pöytään, jonka jälkeen vetäytyy lepäilemään tai harrastuksiin.

Jatkan vielä... Tuossa kohtaa naisen mielestä käsillä on huvittava larppaus 50-luvulle, eikä tule pieneen mieleenkään, että kyse olisi pysyvästä kotitöiden uusjaosta vain itselle. Mutta töihin palatessa tuosta kaikesta on jo niin kauan, ettei mies muistakaan enää nuorenmiehen päiviään, jolloin hänkin tiskasi kattiloita ja pyyhki pöytiä joka ilta töiden jälkeen. Miehen mielessä aikuisen perheenisän elämään kuuluu The Työpäivä ja sitten palautumista sohvalla.

Meillä ainakin mies kotiäiti (hoitovapaa) vuosien jälkeen sanoi, että ei voi tehdä oikein mitään kotitöitä, koska ei tiedä missä mikin on, lasten mieltymyksistä ja tavoista yms.

Tämä näkyi konkreettisesti silloin, kun olin synnyttämässä kuopusta. Mies ei löytänyt esikoiselle vaatteita, koska ei tiennyt, missä tämän vaatekaappi on (olen tämän ennenkin kertonut). Vaatteet olin siis "piilottanut" esikoisen huoneessa olevaan korkeaan, valkoiseen kaappiin. Siis tavalliseen perusvaatekaappiin.

Meillä mies etsi likapyykkikorista puhdasta vaatetta, kun kuopus oli oksentanut päälleensä.

"Eiks niitä siellä säilytetä?"

Mä uskon tän koska ei kukaan olisi keksinyt noin mielikuvituksellista juttua. Mutta haloo, miten se on mahdollista, onko äijällä joku todella paha kehityksen viivästymä tai nep sy diagnoosi? Missään muussa tapauksessa ei tuota voi käsittää.  Miten joku äijä voi olla niin ulkona ettei tajua että perheessä on vaatekaapit? En käsitä, mutta uskon kyllä! Millasta apua tollasesta on lapsiperheessä, hyvänen aika sentään, mä olen järkyttynyt. 

Teen ihan rehellisesti sanottuna 30-40% kotitöistä, joihin lasken tässä ruoanlaitto, kaupassa käynti, siivous, roskat, pyykit, tiskaus ja lapsenhoito.

Puolisoni valittaa tästä epätasajaosta. Hän ei kuitenkaan näe, että teen 90-100 % hänen puolestaan:

- kaiken autoon liittyvän huollot

- kaikki sisäremontit, kodinkoneisiin ja muihin sähkölaitteisiin liittyvät korjaukset, huollot ja uusien hankkimiset

- asuntolainan maksu

- kaikki hänen työhakemukset, työpaikkailmoitusten etsinnät ja piilotyöpaikkojen mietinnät

- kelan hakemukset, kuten vanhempainraha, lapsilisä jne.

- työttömyyskassan hakemukset ja niihin liittyvät työsopimusten kuvaamiset ja digitalisoinnit

- hänen verokorttiasiat ja veroilmoitukset

- hänen puhelimen päivitykset ja valokuvien varmuuskopioinnit

- hänen laskujen maksamiset

- kaikki muutkin pankkiasiat pois lukien kortilla maksaminen kaupassa, mm. uusien tilien luomiset, e-laskuasiat, säästö- ja sijoitusasiat

- kaikki vakuutusasiat

- kaikki sähköiset ajanvaraukset esim. lääkäriin

- tärkeiden paperien järjestelyt ja säilytys

Samalla käyn kokopäivätyössä, kun taas puoliso on välillä pätkätöissä ja välillä työttömänä.

ja toki kaikki lapsen vastaavat asiat hoidan myös, mt nyt hänelle tarvitsee tehdä.

Teen kuulemma liian vähän perheen eteen, koska teen alle puolet kotitöistä, jotka alussa mainitsin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

..... Ihan chillinä vaan vedät esim. sinä aamuna, kun lapsella pitäisi kouluun olla luistimet, mutta ei oo. Kukaan, ei edes lapsi, ei siihen kuole ja ehkä menee viesti perille. Toinen vaihtoehto, jota käytän on ilmottaa vaan että lapsi tarttee luistimet ensi viikolla, hommaa. Sen jälkeen antaa asian olla. Toki vaatii tämä toinen vaihtoehto sen, että itse vähän ottaa vastuuta ja selvittää, että ne luistimet tarvitaan. 

..... 

Mies menee ja ostaa ylikalliit juuri pieneksi käyvät luistimet, mitä on sovitettu siten, että lapsella on ollut ihan ohut sukka. Nippa nappa mahtuvat päälle silloin ensi viikolla kun koulussa luistellaan.

Nainen etsii edullisesti nettikirpparilta reilun kokoiset luistimet. Ja tähän menee sitä aikaa enemmän luonnollisesti. Ja tulee edullisemmaksi. Ja lapsella on samat luistimet ehkä vielä ensi talvellakin.

t. miesvihanainen :) 

Sitten lapsi hajoittaa nilkkansa ja joutuu kävelemään kepeillä puoli vuotta

Vierailija kirjoitti:

Teen ihan rehellisesti sanottuna 30-40% kotitöistä, joihin lasken tässä ruoanlaitto, kaupassa käynti, siivous, roskat, pyykit, tiskaus ja lapsenhoito.

Puolisoni valittaa tästä epätasajaosta. Hän ei kuitenkaan näe, että teen 90-100 % hänen puolestaan:

- kaiken autoon liittyvän huollot

- kaikki sisäremontit, kodinkoneisiin ja muihin sähkölaitteisiin liittyvät korjaukset, huollot ja uusien hankkimiset

- asuntolainan maksu

- kaikki hänen työhakemukset, työpaikkailmoitusten etsinnät ja piilotyöpaikkojen mietinnät

- kelan hakemukset, kuten vanhempainraha, lapsilisä jne.

- työttömyyskassan hakemukset ja niihin liittyvät työsopimusten kuvaamiset ja digitalisoinnit

- hänen verokorttiasiat ja veroilmoitukset

- hänen puhelimen päivitykset ja valokuvien varmuuskopioinnit

- hänen laskujen maksamiset

- kaikki muutkin pankkiasiat pois lukien kortilla maksaminen kaupassa, mm. uusien tilien luomiset, e-laskuasiat, säästö- ja sijoitusasiat

- kaikki vakuutusasiat

- kaikki sähköiset ajanvaraukset esim. lääkäriin

- tärkeiden paperien järjestelyt ja säilytys

Samalla käyn kokopäivätyössä, kun taas puoliso on välillä pätkätöissä ja välillä työttömänä.

ja toki kaikki lapsen vastaavat asiat hoidan myös, mt nyt hänelle tarvitsee tehdä.

Teen kuulemma liian vähän perheen eteen, koska teen alle puolet kotitöistä, jotka alussa mainitsin.

Sinä olet just näitä turhan työn selostajia. Keksimällä keksittyjä "töitä" ja ilmiselvästi itse haluat, että puoliso käy pätkätöissä, niin olet ottanut vastuun myös niistä aiheutuvista harmeista oikeutetusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen ihan rehellisesti sanottuna 30-40% kotitöistä, joihin lasken tässä ruoanlaitto, kaupassa käynti, siivous, roskat, pyykit, tiskaus ja lapsenhoito.

Puolisoni valittaa tästä epätasajaosta. Hän ei kuitenkaan näe, että teen 90-100 % hänen puolestaan:

- kaiken autoon liittyvän huollot

- kaikki sisäremontit, kodinkoneisiin ja muihin sähkölaitteisiin liittyvät korjaukset, huollot ja uusien hankkimiset

- asuntolainan maksu

- kaikki hänen työhakemukset, työpaikkailmoitusten etsinnät ja piilotyöpaikkojen mietinnät

- kelan hakemukset, kuten vanhempainraha, lapsilisä jne.

- työttömyyskassan hakemukset ja niihin liittyvät työsopimusten kuvaamiset ja digitalisoinnit

- hänen verokorttiasiat ja veroilmoitukset

- hänen puhelimen päivitykset ja valokuvien varmuuskopioinnit

- hänen laskujen maksamiset

- kaikki muutkin pankkiasiat pois lukien kortilla maksaminen kaupassa, mm. uusien tilien luomiset, e-laskuasiat, säästö- ja sijoitusasiat

- kaikki vakuutusasiat

- kaikki sähköiset ajanvaraukset esim. lääkäriin

- tärkeiden paperien järjestelyt ja säilytys

Samalla käyn kokopäivätyössä, kun taas puoliso on välillä pätkätöissä ja välillä työttömänä.

ja toki kaikki lapsen vastaavat asiat hoidan myös, mt nyt hänelle tarvitsee tehdä.

Teen kuulemma liian vähän perheen eteen, koska teen alle puolet kotitöistä, jotka alussa mainitsin.

Sinä olet just näitä turhan työn selostajia. Keksimällä keksittyjä "töitä" ja ilmiselvästi itse haluat, että puoliso käy pätkätöissä, niin olet ottanut vastuun myös niistä aiheutuvista harmeista oikeutetusti.

No kyllähän lähes jokaisessa vastaavassqa ketjussa naiset listaavat erilaisia "kausitöitä" kutn kausivaatteiden säilytykseen laittoja ikäänkuin ne olisivat jatkuvasti työllistäviä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Teen ihan rehellisesti sanottuna 30-40% kotitöistä, joihin lasken tässä ruoanlaitto, kaupassa käynti, siivous, roskat, pyykit, tiskaus ja lapsenhoito.

Puolisoni valittaa tästä epätasajaosta. Hän ei kuitenkaan näe, että teen 90-100 % hänen puolestaan:

- kaiken autoon liittyvän huollot

- kaikki sisäremontit, kodinkoneisiin ja muihin sähkölaitteisiin liittyvät korjaukset, huollot ja uusien hankkimiset

- asuntolainan maksu

- kaikki hänen työhakemukset, työpaikkailmoitusten etsinnät ja piilotyöpaikkojen mietinnät

- kelan hakemukset, kuten vanhempainraha, lapsilisä jne.

- työttömyyskassan hakemukset ja niihin liittyvät työsopimusten kuvaamiset ja digitalisoinnit

- hänen verokorttiasiat ja veroilmoitukset

- hänen puhelimen päivitykset ja valokuvien varmuuskopioinnit

- hänen laskujen maksamiset

- kaikki muutkin pankkiasiat pois lukien kortilla maksaminen kaupassa, mm. uusien tilien luomiset, e-laskuasiat, säästö- ja sijoitusasiat

- kaikki vakuutusasiat

- kaikki sähköiset ajanvaraukset esim. lääkäriin

- tärkeiden paperien järjestelyt ja säilytys

Samalla käyn kokopäivätyössä, kun taas puoliso on välillä pätkätöissä ja välillä työttömänä.

ja toki kaikki lapsen vastaavat asiat hoidan myös, mt nyt hänelle tarvitsee tehdä.

Teen kuulemma liian vähän perheen eteen, koska teen alle puolet kotitöistä, jotka alussa mainitsin.

Ei nämä ole mitään "kotitöitä".

- auton huolto kerran vuodessa tunti-puolitoista

- kodinkoneita ja sähkölaitteita ei korjata tai uusita edes joka vuosi

- asuntolainan maksu menee tililtä automaattisesti, kerran kuussa

- työttömyyskassan hakemuksia ei tarvita kuin silloin kun on työtön, ja nekin tehdään kerran kuussa. Sopimuksia ja todistuksia ei tarvitse skannata moneen kertaan, yksi riittää.

- veroilmoitus: kerran vuodessa ja sekin hoituu netissä parilla klikkauksella

- puhelin päivittää itse itsensä kun klikkaa kysyttäessä OK

- laskut menee automaattisesti tililtä e-laskuina eräpäivänä

- kuinka usein teillä avataan uusia pankkitilejä?

- vakuutusmaksut menee niin ikään eräpäivänä automaattisesti tililtä, vakuutuskirja tulee kerran vuodessa

- lääkärissä tuskin ravataan päivittäin, ja ajanvaraus hoituu parilla klikkauksella

- ja niitä tärkeitä papereita tuskin tarvitsee siirrellä paikasta toiseen vähän väliä. Eikös ne vakuutus-, pankki- ja sijoitusasiat mainittu jo tuolla aiemmin.

Siis ihan oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Teen ihan rehellisesti sanottuna 30-40% kotitöistä, joihin lasken tässä ruoanlaitto, kaupassa käynti, siivous, roskat, pyykit, tiskaus ja lapsenhoito.

Puolisoni valittaa tästä epätasajaosta. Hän ei kuitenkaan näe, että teen 90-100 % hänen puolestaan:

- kaiken autoon liittyvän huollot

- kaikki sisäremontit, kodinkoneisiin ja muihin sähkölaitteisiin liittyvät korjaukset, huollot ja uusien hankkimiset

- asuntolainan maksu

- kaikki hänen työhakemukset, työpaikkailmoitusten etsinnät ja piilotyöpaikkojen mietinnät

- kelan hakemukset, kuten vanhempainraha, lapsilisä jne.

- työttömyyskassan hakemukset ja niihin liittyvät työsopimusten kuvaamiset ja digitalisoinnit

- hänen verokorttiasiat ja veroilmoitukset

- hänen puhelimen päivitykset ja valokuvien varmuuskopioinnit

- hänen laskujen maksamiset

- kaikki muutkin pankkiasiat pois lukien kortilla maksaminen kaupassa, mm. uusien tilien luomiset, e-laskuasiat, säästö- ja sijoitusasiat

- kaikki vakuutusasiat

- kaikki sähköiset ajanvaraukset esim. lääkäriin

- tärkeiden paperien järjestelyt ja säilytys

Samalla käyn kokopäivätyössä, kun taas puoliso on välillä pätkätöissä ja välillä työttömänä.

ja toki kaikki lapsen vastaavat asiat hoidan myös, mt nyt hänelle tarvitsee tehdä.

Teen kuulemma liian vähän perheen eteen, koska teen alle puolet kotitöistä, jotka alussa mainitsin.

Olet sitten ottanut vaimoksi kehitysvammaisen, joka käy jossain päivätoiminnassa pussittamassa ruuveja. Osaako hän mennä ihan itse oikeaan bussiin vai tarvitseeko hän saattajan? Tai sitten vaimosi on yli 60-vuotias eikä hän ole ikinä käyttänyt tietokonetta edes koulussa.