Päivä 15 ilman alkoholia. Koska se hyvä olo tulee?

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli hyvä fiilis 3kk kohdalla ! Silloin tuli oikea empatiavyöry itseäni kohtaan ja sellainen uskomaton onni ja liikuttava kiitollisuus, kun olin pystynyt olemaan selvänä niin pitkään. Ja silloin näki ensi kertaa, mitä alkoholi oli tehnyt minulle. Miten niin moni kokemus elämässä oli alkoholin tuhraama. Silloin 3kk jälkeen tuli ensi kertaa ne aidot hyvät tunteet selvänä olosta. Sehän siinä hankalaa onkin.

Hmm, itsellä aika samoja kokemuksia tupakoinnin lopettamisesta. Ehkä jossain 3-6kk alko tosissaan olo normalisoitumaan niin että usein ihan tajus ettei oo aikoihin ajatellut koko touhua

Samaa mietin. En ole mikään suurkuluttaja ollut aikaisemminkaan, mutta kyllä viikonloppuna on tullut nautittua olutta ja siideriä yhteensä ehkä n. 6-7 annosta. Mukava tapa rentoutua eikä koskaan krapulaa. Aina jaksanut harrastaa ja tehdä muita asioita.

Nyt kun ei ole alkoholia elämässä, niin olen koko ajan kiukkuinen enkä rentoudu. Liikunta ei tuo mulle samaa hyvää oloa, vaikka se onkin ollut aina osa elämää.

En tiedä onko väärin juoda ne muutama alkoholiannos/viikko. En nuku sen paremmin alkottomana, en ole pirteämpi eikä ulkonäkö ole sen freesimpi.

En huomaa eroa. Itse asiassa tänään maanantaina väsyttää jopa normaalia enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Eikös niissä dopamiinireseptorien fysiologisissa parantumisissa ylensä mene jotain vuosi tai jotain. Siis mitä voidaan nykysin ihan aivokuvien perusteella nähdä niitä addiktin aivojen muutoksia. Toki monelle tulee tuona aikana elämäänsä kaikkea muuta paskaa tilalle et ei sekää kai mikään automaattinen juttu ole että elämä jotenkin automaattisesti jostain juomisen lopettamisesta paranis.

Hyvin kuvasit kupletin juonen. Riippuvuushan voi kehittyä karkeasti ajateltuna niin, että halutaan pois olemassa olevasta tunnetilasta eli paetaan esimerkiksi tylsyyttä, ahdistusta, masennusta tai stressiä. Tai sitten aluksi niin, että päihteen aiheuttama hyvä fiilis halutaan kokea aina uudelleen, vaikkei elämässä ole mitään huolenaiheita.

Minä olen ollut juojana aluksi tuo jälkimmäinen, mutta minusta tuli jossain vaiheessa tuo ensimmäinen - eli lievääkin riippuvuutta ylläpitävä asia voi myös muuttua. Tietysti perimällä ja ympäristölläkin on vaikutusta, jottei liian yksinkertaiseksi menisi.

Mutta siis sanoisin, että aika harvalla vähänkään enemmän juovalla käy niin, että lopettaminen tuntuu mahtavalta. Ihan kamalaahan se on. Mutta siitä on suunta ylöspäin, vaikkei siltä ensin tunnu.

Oli juomisen lähtökohta mikä tahansa, juomisen lopettaminen tai reilu vähentäminen on tietysti terveydellisesti keholle ihan lottovoitto . Usein se on sitä myös mielenhyvinvoinnille, kun vain jaksaa antaa toipumiselle riittävästi aikaa.

Ihan pieni fakta. Sitä oloa ei tule. Yritetty on monin tavoin.

Tänään olis päivä nro 15 mutta ei tule pitämään tipaton. Tunnen ja tiedän sen, tunsin jo viikolla.

Luin vuoden viini arvosteluja, uutuuksia, selailin reseptejä ja niihin sopivia juomasuosituksua.

Kunhan saan asiat ja kotihommat hoidettua niin kyllä avaan pullon viiniä. Juon varmaankin 2 pulloa ja konjakit päälle.