Lue keskustelun säännöt.
Nuorilla on nyt tosi ankeaa
17.01.2021 |
Mulla on abi ja ysiluokkalainen. Käytännössä kaikki kiva on peruuntunut. Harrastukset jäissä, ei penkkareita, ei kesätöitä, unelmien tet-paikka peruuntui.
Abi on etänä. Yksin huoneessaan.
Ysiluokkalaisella opetus on sitä että opettaja maski päässä paasaa. Ei ole ryhmätöitä, ei labratöitä.
Pää särkee jatkuvasti maskin käytöstä.
Ankeaa. Ankeaa. Ankeaa.
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on nyt tosi ankeaa
T. yksin asuva keski-ikäinen
Meillä keski-ikäisillä yksi vuosi sinne tai tänne ei elämää niin hirveästi hetkauta. Mutta nuorille tuo on tosi pitkä aika ja tietyt kerran elämässä -kokemukset menevät nyt ohi, esim.juuri penkkarit, fuksiaiset tai vaihto-opiskelu.
No joskus on näin. Joillakin menee nuoruus ohi syövän kanssa kamppaillessa, jotkut sattuvat olemaan kukkeimmillaan 18-vuotiaana kun syttyy sota. Monen nuoren elämä päättyi aikanaan espanjantautiin.
Nuorten onneksi nykypäivänä on kuitenkin liuta teknologisia apuvälineitä poikkeustilannetta helpottamaan, ja Suomessa ollaan onnekkaita, kun ulkona saa liikkua ihan vapaasti. Yhtä lailla se yksi vuosi sinne tänne on jokaisen elämästä pois, ja kyllä ne nuoruuden biletykset pystyy hoitamaan vaikka vuonna 2022 tai 2023, jos sikseen tulee.
Sanopa abille että voit viettää penkkarisi kahden vuoden päästä tai tokaluokkalaiselle että tanssit vanhat sitten ensi vuonna pahimman yo-stressin keskellä.
No tässä auttaisi paljon se peräänkuulutettu mielikuvitus. Ei ole kyse yksittäisestä nuoresta, jolta jää vanhojentanssit väliin äidin syöpähoitojen takia. Vaan tässä on nyt kokonainen ikäluokka samassa veneessä. Miten olisi vaikkapa entistä upeammat tanssiaiset päättäjäistanssiaisten muodossa?
Mutta ei, tuollainen vaatisi vähän aloitekykyä, jota ei tietysti voi odottaa nuorilta eikä näiden vanhemmiltakaan.
Nuoret tai vanhemmat ei pysty mitään tapahtumia järjestämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on nyt tosi ankeaa
T. yksin asuva keski-ikäinen
Meillä keski-ikäisillä yksi vuosi sinne tai tänne ei elämää niin hirveästi hetkauta. Mutta nuorille tuo on tosi pitkä aika ja tietyt kerran elämässä -kokemukset menevät nyt ohi, esim.juuri penkkarit, fuksiaiset tai vaihto-opiskelu.
No joskus on näin. Joillakin menee nuoruus ohi syövän kanssa kamppaillessa, jotkut sattuvat olemaan kukkeimmillaan 18-vuotiaana kun syttyy sota. Monen nuoren elämä päättyi aikanaan espanjantautiin.
Nuorten onneksi nykypäivänä on kuitenkin liuta teknologisia apuvälineitä poikkeustilannetta helpottamaan, ja Suomessa ollaan onnekkaita, kun ulkona saa liikkua ihan vapaasti. Yhtä lailla se yksi vuosi sinne tänne on jokaisen elämästä pois, ja kyllä ne nuoruuden biletykset pystyy hoitamaan vaikka vuonna 2022 tai 2023, jos sikseen tulee.
Sanopa abille että voit viettää penkkarisi kahden vuoden päästä tai tokaluokkalaiselle että tanssit vanhat sitten ensi vuonna pahimman yo-stressin keskellä.
No tässä auttaisi paljon se peräänkuulutettu mielikuvitus. Ei ole kyse yksittäisestä nuoresta, jolta jää vanhojentanssit väliin äidin syöpähoitojen takia. Vaan tässä on nyt kokonainen ikäluokka samassa veneessä. Miten olisi vaikkapa entistä upeammat tanssiaiset päättäjäistanssiaisten muodossa?
Mutta ei, tuollainen vaatisi vähän aloitekykyä, jota ei tietysti voi odottaa nuorilta eikä näiden vanhemmiltakaan.
Ainoa, joka tarvitsee nyt sitä aloitekykyä on pääkaupunkiseudun koronakordinaatioryhmä jonka pitäisi perua typerät päätöksensä ja sallia wanhojen tanssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Se porukka on hajaantunut kolmen vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Joo, sultakin voidaan perua kaikki. Käytät sitten sitä mielikuvitustasi ja viihdytät itseäsi siivoamalla kaappeja ja ulkoilemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin päätös järjestää penkkarit virtuaalisesti on pelkkää v*ttuilua nuoria kohtaan. Ne järjestetään siis niin että nuorten pitäisi kuvata itsestään videoita ja esitellä niitä Teamsissa toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Joo, sultakin voidaan perua kaikki. Käytät sitten sitä mielikuvitustasi ja viihdytät itseäsi siivoamalla kaappeja ja ulkoilemalla.
No totta kai minulta on peruttu kaikki. Luuletko, että korona vaikeuttaa vain nuorison elämää? Olen kai onnekas kun minun ei tarvitse siivota kaappeja, vaan "viihdytän itseäni" yrittämällä kuumeisesti keksiä vaihtoehtoisia keinoja tienata rahaa freelancerina, jotta pysyy katto pään päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Se porukka on hajaantunut kolmen vuoden päästä.
Ei kai tässä nyt kolmea vuotta ole tarkoitus olla putkeen neljän seinän sisällä. Voisihan ne juhlat järjestää vaikka kesällä ulkoilmassa.
Mutta ei, tiedän jo ennalta, että EI. KÄY.
Olen itsekin abi ja haluaisin kertoa asiaan oman näkökulmani. On totta, että on ikävää ettei viimeisiä normiviikkoja lukiossa voikaan viettää normaalisti ja esim. penkkarit on peruttu. Olen myös samaa mieltä, että osittainen etäkoulu asettaa eri maakuntien abit eriarvoiseen asemaan.
Kuitenkin asiassa on myös toinen puoli. Etäkoulu sopii itseni mukaan lukien monelle lukiolaiselle. Vaikka tulevaisuus tuntuukin hatarammalta, on ihanaa että koulussa ei tavitse istua kahdeksasta neljään. Normiarki pitkine koulupäivineen ja harrastuksineen on täynnä suorittamista. Uskon, että kaikki meistä abeista haluaisivat elää normaalia lukioelämää, mutta kaikkien on valitettavasti tehtävä nyt uhrauksia, ja löytyy etäkoulusta niitä hyviäkin puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
No on se nyt vähän outoa esim juhlia täysi-ikäistymistä 21-vuotiaana.
Mitä outoa tuossa on? 21-vuotias vasta onkin oikeasti täysi-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin abi ja haluaisin kertoa asiaan oman näkökulmani. On totta, että on ikävää ettei viimeisiä normiviikkoja lukiossa voikaan viettää normaalisti ja esim. penkkarit on peruttu. Olen myös samaa mieltä, että osittainen etäkoulu asettaa eri maakuntien abit eriarvoiseen asemaan.
Kuitenkin asiassa on myös toinen puoli. Etäkoulu sopii itseni mukaan lukien monelle lukiolaiselle. Vaikka tulevaisuus tuntuukin hatarammalta, on ihanaa että koulussa ei tavitse istua kahdeksasta neljään. Normiarki pitkine koulupäivineen ja harrastuksineen on täynnä suorittamista. Uskon, että kaikki meistä abeista haluaisivat elää normaalia lukioelämää, mutta kaikkien on valitettavasti tehtävä nyt uhrauksia, ja löytyy etäkoulusta niitä hyviäkin puolia.
Mun teinit opiskelee paremmin etänä.
Mutta kyllä tää sosiaalisen puolen puuttuminen ja kaikkien kohokohtien menetys syö.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Se porukka on hajaantunut kolmen vuoden päästä.
Ei kai tässä nyt kolmea vuotta ole tarkoitus olla putkeen neljän seinän sisällä. Voisihan ne juhlat järjestää vaikka kesällä ulkoilmassa.
Mutta ei, tiedän jo ennalta, että EI. KÄY.
21 miinus 18 on kolme vuotta.
Maski on liian kauan päällä tuon perusteella ja koulupäivä liian pitkä – kertakäyttömaskin sivusta saa ilmaa, kankaisesta ei. Silloin etänä parempi. Kotoa saa edelleen lähteä vaikka kävelylle ym ja kotona voi tehdä kivojakin asioita, riippuen mitä välineitä tai kirjoja on. Myös muutama vakikaveri voi olla, jos eivät tapaa miljoonaa muuta ihmistä. Talven kylmyys on hankalampi, mutta osa nuorista voi olla onnellisia kun ei revitä sinne ja tänne aikuisten mielihalujen mukaan. Nuoret ovat erilaisia, ei vain yhtä lajia toiveineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin päätös järjestää penkkarit virtuaalisesti on pelkkää v*ttuilua nuoria kohtaan. Ne järjestetään siis niin että nuorten pitäisi kuvata itsestään videoita ja esitellä niitä Teamsissa toisilleen.
Ilahduttaa varmasti yhtä paljon kuin ilahduttaisi masentunutta se, että hänelle maalataan sormiväreillä iloinen naama, eikä anneta ees peiliä, kusta katsella itseään
Vierailija kirjoitti:
Meillä keski-ikäisillä yksi vuosi sinne tai tänne ei elämää niin hirveästi hetkauta. Mutta nuorille tuo on tosi pitkä aika ja tietyt kerran elämässä -kokemukset menevät nyt ohi, esim.juuri penkkarit, fuksiaiset tai vaihto-opiskelu.
Tämä nimenomaan. 17-vuotiaana vuosi elämästä on "koko elämä". Viimeiset vapaat kesät, vanhojen tanssit, 18-vuotissynttärit. Nuoruus. Ainutkertaisia tapahtumia, jotka menevät nyt ohi. Kyllä minun käy nuoria sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruus on sitä mitä se sattuu kullakin olemaan. Ei ole mitään sellaista, mikä erityisesti "kuuluu" tiettyihin ikävuosiin. Jos nuoruus ajoittuu historiallisesti kehnoon ajankohtaan, sitten se ajoittuu. Missä mielikuvitus? Jos sopeutuminen siihen on näin hankalaa, että kivoja joukkotapahtumia jää vähäksi aikaa pois, niin pelottaa, miten ihmeessä nämä nuoret kestäisivät huonommissa olosuhteissa.
Enkä minä nyt tajua, eihän se nuoruus parissa vuodessa ohi mene. Ei kannata surkutella nuoria liikaa ja kannustaa tällaista ajattelutapaa. Ei ole mitään sellaista, mitä 18-vuotias ei voisi tehdä vaikka 21-vuotiaana.
21-vuotiaana ei enää vietetä yo-juhlia, penkkareita, wanhoja tai juhlita täysi-ikäistymistä.
Kuka kieltää? Jos samat kokemukset jäivät koko porukalta väliin, eikö ne ole helppo juhlia yhdessä myöhemmin?
Jos vain yksi putoaa kelkasta, on huomattavasti vaikeampi kokea näitä asioita myöhemmin. Juna meni jo, ja jäit asemalle. Mutta isolla porukalla rajana on vain mielikuvitus.
Se porukka on hajaantunut kolmen vuoden päästä.
Ei kai tässä nyt kolmea vuotta ole tarkoitus olla putkeen neljän seinän sisällä. Voisihan ne juhlat järjestää vaikka kesällä ulkoilmassa.
Mutta ei, tiedän jo ennalta, että EI. KÄY.
Ei niin, koska pk-seudun koronainkvisiittorit peruivat ne. Kuka uskaltaa suunnitella mitään, kun perumisvaara on voimassa vielä tapahtumapäivänäkin?
Korona rajoitukset ovat pitkälti v......a kansalle!
Vierailija kirjoitti:
Korona rajoitukset ovat pitkälti v......a kansalle!
Kontrolloidaan kansalaisia sen sijaan että kontrolloitaisiin rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen miettinyt. Itselläni samanikäiset lapset. Erityisesti tämän vuoden abit kärsivät tästä. Miten monta kurssia onkaan pitänyt suorittaa etänä. Monelle tämä maksaa varmasti opiskelupaikan.
On tosi kivaa opiskella yksinään pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa, not. Sivusta kun olen seurannut, niin kurjalta näyttää. Opelta ei saa mitään apua. Omakin abi on pärjännyt ihan hyvin ja viime kevätkin meni jotenkuten, vaikka joutuikin yksinään opiskelemaan. Nyt on vaan tullut hänelle joku synkkävireisyys kun kaikki menot on loppuneet. Mahtava nuoruus, kökkiä kotona kaikki päivät. Onneksi edes jokunen kaveri on, jotka eivät ole lähteneet tähän koronapelleilyyn mukaan.
Kevät meni meillä hyvin. Nyt alkaa meidän nuoret selkeästi silmin nähden jotenkin masentua tästä. Opiskelun suhteen ei ole ongelmia, osaamme auttaa heitä kaikissa aineissa.
Mutta tää kun kaikki nuoruuteen kuuluva kiva jää pois.
Ap
No keksikää aina jotain kivaa. Ei sen tarvitse olla aina ulkopuolelta järjestettyä. Montaa asiaa voi tehdä edelleen. Tuskin harjoittelukaan kiellettyä. Ideoita varmasti saa paperille, nuori itsekin.
No on se nyt vähän outoa esim juhlia täysi-ikäistymistä 21-vuotiaana.