Ystävän tytär Romaniaan opiskelemaan lääketiedettä
Ystäväni tytär lähti Romaniaan lääketiedettä opiskelemaan ja nyt naurattaa kun ystävä ylpeänä kertoo asiasta. En halua tietää millaisia lääkäreitä sieltä valmistuu enkä ymmärrä asialla ylpeilyä. Jos ei Suomeen päässyt niin ei kai riittänyt aivot.
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vai oikein Helsingin yliopiston käynyt 🤣
Eikös se ollut helsingin yliopisto :) Oikeinkirjoitusta eivät näytä ap:lle opettaneen.
jskdflsjfls kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en ymmärrä, että suomesta lähdetään muualle lääkäriopintoihin, mutta samalla TK:t täynnä kielitaidottomia lääkäreitä. Pitäisikö jotakin tehdä, lääkäriliitto?
Fiksu tytär kun ei jää tänne kyykytettäväksi.Näitä kielitaidottomia lekureita kutsutaan halpatyövoimaksi. Näitä nyt tämän vihervassari hallituksen aikana tulee ovista ja ikkunoista polkemaan suomalaisten rakennusmiesten, telakkatyöläisten, puutarha- ja vihannesalan, maantalouden yms. palkkoja. Kaiken lisäksi me työssäkäyvät veronmaksajat joudumme kustantamaan osan elinkustannuksia sosiaaliturvan merkeissä, täällä kalliissa Suomessa. Ääni keväällä Perussuomalaisille!
Juu, varmaan maksetaan ulkomaalaisille lekureille asumistukia🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai oikein Helsingin yliopiston käynyt 🤣
Eikös se ollut helsingin yliopisto :) Oikeinkirjoitusta eivät näytä ap:lle opettaneen.
Pikkumaisuuden naurettavin muoto on narista oikeinkirjoituksesta netissä aikana kun suurin osa käyttää puhelinta varmaan näiden viestien kirjoitteluun. En ole ap, mutta en todellakaan jaksa välissä puhelimella alkaa laittaa isoja kirjaimia koska suurimman osan korjaa autocorrect. Jos kirjoitan esimerkiksi itä-Helsinki niin autocorrect korjaa Helsingin mutta ei itää. Joten en nyt menisi mitään suurempia päätelmiä tekemään kenenkään oikeinkirjoituksesta vauvapalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai oikein Helsingin yliopiston käynyt 🤣
Eikös se ollut helsingin yliopisto :) Oikeinkirjoitusta eivät näytä ap:lle opettaneen.
Pikkumaisuuden naurettavin muoto on narista oikeinkirjoituksesta netissä aikana kun suurin osa käyttää puhelinta varmaan näiden viestien kirjoitteluun. En ole ap, mutta en todellakaan jaksa välissä puhelimella alkaa laittaa isoja kirjaimia koska suurimman osan korjaa autocorrect. Jos kirjoitan esimerkiksi itä-Helsinki niin autocorrect korjaa Helsingin mutta ei itää. Joten en nyt menisi mitään suurempia päätelmiä tekemään kenenkään oikeinkirjoituksesta vauvapalstalla.
Se, että ei korjaa oikeinkirjoitustaan silkkaa laiskuuttaan kyllä kertoo ihmisestä todella paljon. Esimerkiksi muiden ihmisten kunnioituksesta. Oikeastaan itsekunnioituksestakin, jos päästää silkkaa laiskuuttaan kirjoitusvirheitä eetteriin?
Ota se autocorrect pois. Viestin kirjoittaminen on kännykälläkin paljon nopeampaa, kun ihan vaan kirjoitat mitä aiot eikä autocorrect yritä sitkeästi korjata väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai me suomalaiset ollaan niin jämähdetty tänne pussinperälle, ettei ymmärretä, että elämää on muuallakin. Kiva, että nuoret uskaltaa lähteä ulkomaille!
Tämä on jännä että kuitenkaan nämä samat ihmiset ei tää varmaan lähtisi lomalle tai muuttaisi näihin maihin, opiskelemaan mennään itäblokkiin eikä koskaan länteen tai kehittyneisiin maihin. Romaniahan on aivan kehitysmaa, siis talous ihan kuralla ja meidän pitäisi sinne esimerkiksi luovuttaa rokotteita kun valtiolla ei ole varaa ostaa niitä itse. Sitten joku suomalainen lähtee sinne opiskelemaan. En voi itse ymmärtää kun vaihtoehtona olisi vaikka muut Pohjoismaat jos ei kerta kiinnosta opiskella Suomessa.
Kuitenkin Romaniaan on mennyt lääketieteen Nobel ja maassa on keksitty mm. diabeteksen insuliinihoito, joka Suomessakin pelastaa joka päivä ihmishenkiä. Missään muualla ei kuitenkaan osata mitään kuin Suomessa.
Ja? Siksi että joku solubiologi (ei siis lääkäri) voitti yhdessä muiden kanssa Nobelin vuonna 1974 on Romania hyvä paikka opiskella? Insuliinihoidon on kylläkin keksinyt Kanadalainen lääkärit, joten mistä ihmeestä puhut?
70-luvulla tapahtuneet asiat eivät muuta sitä että Romania on köyhä kehitysmaa, joten ihmetyttää miksi jollakin olisi erityistä halua muuttaa sinne ihan vain kohteen vuoksi.
Romania ei ole kehitysmaa!
Ei varmaan virallisilla kriteereillä jos mietitään vaikka Afrikkaa, mutta ei missään tapauksessa eurooppalaisella tasolla oleva maa. Itse asuisin mieluummin Afrikassa kuin Romaniassa. Ja olen asunut miehen työn vuoksi 8kk Romaniassa 2016-2017. Puistattaa ajatuskin että asuisi tuolla pysyvästi.
Miksi puistattaa? En ole kokenut Romaniaa kamalana maana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän muillakaan aloilla lähdetä siksi ulkomaille opiskelemaan, koska ei päästö alalle Suomessa. Jos en pääse teknilliseen tai oikikseen Suomessa, niin enhän mä Viroon tai Romaniaan lähde. Yritän ehkä uudelleen ja jos en pääse, niin hyväksyn, ettei ole mulla riittäviä avuja alalle ja suosiolla etsin itselleni ja omille kyvyilleni soveltuvaa muilta aloilta.
Miksi lääkiksen suhteen näin? Kun ei Suomeen pääse, niin haetaanpa tutkinto ulkomailta.
Lääkiksessähän koulutuksen taso on elämän ja kuoleman kysymys.
Varmaan ihan siksi koska teknilliseen pääsy sattuu nyt olemaan lastenleikkiä lääkikseen verrattuna ja ulkomailla oikeustiedettä lukenut ei taida saada pätevyyttä Suomessa. Ulkomaalaisella tutkinnolla pystyy taas toimimaan Suomessa lääkärinä ja täällä lääketieteellisiin otetaan vähän porukkaa vaikka tarve olisi suurempi. Jos rahaa lukukausimaksuihin riittää niin on järkevää hakea ulkomaille jos Suomeen ei pääse (tai tietty jos välttämättä haluaa juuri ulkomaille)
Suomesta lähtee joka vuosi tuhansia nuoria opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin.
Suurin osa ei opiskele ulkomailla lääketiedettä vaan ihan muita aloja: yhteiskuntatieteitä, kauppatieteitä, taidealoja, arkkitehtuuria ja vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ei taida olla lapsia? Jos on, millä alalla ovat?
Toinen opiskelee psykologiaa ja toinen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa, kiitos kysymästä.
T ap
Täysin riippumatta siitä, onko jälkikasvusi oikeasti päässyt opiskelemaan johonkin sellaiseen paikkaan, jota sinäkin arvostaisit, on kommentointisi lapsellista ja typerää. Toivottavasti mahdollinen jälkikasvusi on fiksumpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on pula lääkäreistä. Todellakin missä tahansa maassa lääkärin paperit saanut saa töitä.
Monilla on ihme mielikuva että vain Suomessa olisi laadukasta sairaanhoitoa ja ammattitaitoiset lääkärit.
Kun tämä korona joskus ohi niin kannattaa matkustella ja nähdä vähän maailmaa.Ei ainakaan USAssa, monet joutuvat opiskelemaan kaiken melkein alusta ennenkuin hyvaksytaan.
Taalla on taksikuskeja jotka ovat omassa maassaan olleet laakareita.
USA onkin aivan sairas maa.
Koita vahan maaritella miten? Ei taalla kaikenmaailman puoskarit paase hoitamaan potilaita, vrt. suomalaiset valelaakarit.
Miksi USA:ssa menee hurjan suuri osa bkt:stä terveydenhuoltoon, joka ei silti ole keskimäärin paremmalla tolalla kuin muissa kehittyneissä maissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö heidänkään aivosolut riittäneet helsingin yliopistoon?
Helsingin yliopisto kirjoitetaan isolla hoolla.
Possessiivisuffiksi puuttuu: "heidänkään aivosolunsa"
Verbi väärin, pitäisi olla monikko: Eivätkö heidänkään aivosolunsa jne
Hei äidinkielen maikka. Löysää nyt vähä nutturaas.
Kielioppipoliisina toiminen on yleensä naurettavaa, mutta fiksumpaa toki sekin kuin tuo ap:n vinkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viron Tarton yliopisto on perustettu 1600 luvulla. Lääketieteellisessa sairaalassa kävivät 1700 luvulla mm suomalaiset hoidossa Turusta meriteitse pitkin, hoidatettiin mm suomalaisten suuhallioleikkauksia jm. Sinä typerä ap joka täällä huutelet että muualta saa ostamalla lääkispaperit. Niin joku suomalainen on venäjältä ostanutkin- mutta se ei tarkoita että venäjällä ei olisi laadukasta lääkäriopiskelutasoa venäläisille.
Mutta mikä todist ostaminen ei pätee kyllä vanhan Tarton yliopistoon ja lääketieteelliseen- joka on vanhempi kuin Helsingin yliopisto. Jo nevost ajoista muistan että yksi mun kavereistani pyrkii sinne hammaslääketieteelliseen 4 v peräkkäin ja kyllä- siellä lukiolaiset kultamitalistit vaan pääsivät ja pääsevät helpommin sisään. Koska ne olivat päntänneet matikkaa, kemiaa, biologiaa, äidinkieltä jm jo ennakkoon tosi- tosi ahkerasti. Vuosikymmeniä on virolaiset tietänyt, että Tarton lääkikseen on vaikeinta päästä koko maassa. . Ne ahkerimmat näkevät todella kovasti vaivaa ja lukevat hullunlailla vuosia pääsykokeita varteen. Joo, se englanninkielinen maksullinen ulkomaalaisille- kyllä siinäkin niitä ensiksi tentataan ja katsotaan lukiotodistusta- ja tiedän että viro antaa potkuja myös maksukykyisille mutta ei menestyneille opiskelijoille. Rahaa ei ratkaise, koska oven takaa on jonoa.....ja vielä Ap tiedoksi että Viro on Europan Pisa 1. Eli ylläripylläri-muuallakin kuin Suomessa on hyvä koulutustaso!! Yleisesti ottaen sanon, että JOKA maassa halutaan lääkäreitä kouluttaa hyvin- koska ne tulee hoitamaan OMAN maan sairaita, vaikeasti sairaita jnp. Ja niin myös Romaniassa, Riiassa, Venäjällä jnp.
P.S Ja mitä Antti Heikkilä sanoikaan blogissa hiljattain suomalaisesta lääketieteestä?Epäilemättä Tarton yliopistossa saa hyvän lääkärin koulutuksen. Mutta tuosta pääsemisen vaikeudesta vironkieliseen koulutukseen: Olin vuosia sitten vierailulla Tartossa virolaisessa perheessa, jonka isä oli ko. yliopiston professori ja äitikin lääkäri. Perheen tytär oli juuri pyrkimässä Tartoon opiskelemaan lääketiedettä. Äiti päivitteli minulle, kuinka vaikeaa sisäänpääsy on: "Jokaista paikkaa kohti on kaksi hakijaa."
Tarttoon menee ne, jotka ei Suomen lääkiksiin pääse. Tiedättekö jonkun, joka meni Tarttoon vaikka olisi päässyt myös Suomen lääkikseen?
Eiköhän moni haluaa opiskelemaan ulkomaille täysin riippumatta siitä, mitä heidän mahdollisuutensa päästä opiskelemaan Suomessa olisivat? Ainakin itselleni oli jo teininä selvä, että haluan opiskella ja asua ulkomailla, ja muutin jo nuorena USA:han tämän takia. Ison työn takana se oli, ja velkaakin tuli melko paljon, mutta halusin ulkomaille palavasti ja niin tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei suomeen päässyt niin ei koko ihmisen pitäisi olla lääkäri jos on niin vähän aivosoluja. En mä tätä ystävälle päin naamaa voi sanoa, suuttuu. Mutta siinä minun mielipide.
T. apEi ole kysymys aivosolujen puutteesta jos Suomen lääkiksen ovi ei aukea. Täällä ala on niin äärimmäisen suosittu, ja kaikista vaikeinta koko lääkiksessä onkin juuri tuo pääsykoe ja sisäänpääsy. Itse opiskelu on sitten jo aivan inhimillistä eikä vaadi mitään superälyä. Hyvä että on vaihtoehtoisia väyliä saada pätevyys ja päästä työelämään Suomeen: siellä sitten opitaan oikeasti ja erikoistumisvaiheessa myös.
Ihmiset myös oppivat eri tavoilla, ja kova pääsykoepänttääjä ei ole automaattisesti se lopulta työssään parempi lääkäri, vaan tähän vaikuttaa moni muu asia, mm. mitä he tekevät ja oppivat niiden varsinaisten opiskeluvuosiensa aikana. Suoraan helpommalla tavalla ulkomaille päässyt voi olla paljon "nälkäisempi" oppimaan alan hyvin kuin kova pääsykoepänttääjä. Toki voi olla myös toisin päin, mutta se pääsykoehan on aivan minimaalinen osa kokonaisuutta. Voi olla huippusopiva lääkäriksi, mutta pääsykoepänttääminen ei kiinnosta, ja päinvastoin, kova statusta jahtaava mutta lääkäriksi vähemmän sopiva voi läpäistä vaikeankin kirjallisen kokeen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Tartto, Riika, Romania, Venäjä, Ukraina?
Miksi ei Tukholma, Göteborg, Lund, Oslo? Naapurimaita ja samanlainen yhteiskuntarakenne, eikä kukaan varmasti epäile pohjoismaisen koulutuksen tasoa ja laatua. Ja Pohjoismaissa myös ilmainen koulutus- toisin kuin itäblokissa?
Vastaus on tiedossa. Pohjoismaissa tasalaatuinen koulutus ja yhtäläiset vaatimukset ja opiskelijoiden karsinta ja valintamenettely jossain vaiheessa opintopolkua - Suomessa ennen opintojen aloitusta. Valitaan opiskelijoiksi ne, jotka lahjakkaimpia ja joilla parhaimmat edellytyksen opintoihin ja lääketieteen aloilla toimimiseen.
Itäblokkiin menevät ne, joilla näin ei ole ja joilla lisäksi maksukykyä erittäin suuriin lukukausimaksuihin
Eikös lääkiksen koe ole kirjallinen pääsykoekirjoihin perustuva koe eikä mikään lahjakkuutta mittaava koe? Kuitenkin puhut lahjakkaimmista? Lääkiksessä opiskeleva sukulaistyttöni kyllä on varmasti lahjakaskin, mutta eikö lääkikseen voi päästä kova pänttääjä ilman sen kummempaa lahjakkuutta lääkärin tehtäviin?
Yksi ulkomaalainen kesäkandimme oli näitä Romaniassa opiskelevia. En nyt enää muista tarkkaan lukuja, mutta vuosikurssilla oli useampi sata opiskelijaa. Puolet heistä opiskeli romaniaksi, neljäsosa jollain muulla kielellä, olikohan unkari, ja neljäsosa englanniksi. Varsinki ruotsalaisia on paljon siellä. Kandivaiheen jälkeen he tulevat usein kotimaahan harjoitteluihin. Ihan kelpo lääkäreitä heistä tulee ja osa opinnoista tosiaan muualla kuin Romaniassa. Suomessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai oikein Helsingin yliopiston käynyt 🤣
Eikös se ollut helsingin yliopisto :) Oikeinkirjoitusta eivät näytä ap:lle opettaneen.
Pikkumaisuuden naurettavin muoto on narista oikeinkirjoituksesta netissä aikana kun suurin osa käyttää puhelinta varmaan näiden viestien kirjoitteluun. En ole ap, mutta en todellakaan jaksa välissä puhelimella alkaa laittaa isoja kirjaimia koska suurimman osan korjaa autocorrect. Jos kirjoitan esimerkiksi itä-Helsinki niin autocorrect korjaa Helsingin mutta ei itää. Joten en nyt menisi mitään suurempia päätelmiä tekemään kenenkään oikeinkirjoituksesta vauvapalstalla.
Se, että ei korjaa oikeinkirjoitustaan silkkaa laiskuuttaan kyllä kertoo ihmisestä todella paljon. Esimerkiksi muiden ihmisten kunnioituksesta. Oikeastaan itsekunnioituksestakin, jos päästää silkkaa laiskuuttaan kirjoitusvirheitä eetteriin?
Ota se autocorrect pois. Viestin kirjoittaminen on kännykälläkin paljon nopeampaa, kun ihan vaan kirjoitat mitä aiot eikä autocorrect yritä sitkeästi korjata väärin.
https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisis…
”Tiedeuutissivusto ScienceAlertin otsikoihin nostama, Yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston viime vuonna julkaisema tutkimus väittää, että ihmiset, joita netin kielioppivirheet vaivaavat eniten, ovat myös luonteeltaan ”vähemmän miellyttäviä” kuin ne, jotka antavat kielioppiasioiden olla.”
Pääsykoe ei todellakaan testaa pätevyyttä vaan nippelitietoa ja fysiikan ja kemian taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi Tartto, Riika, Romania, Venäjä, Ukraina?
Miksi ei Tukholma, Göteborg, Lund, Oslo? Naapurimaita ja samanlainen yhteiskuntarakenne, eikä kukaan varmasti epäile pohjoismaisen koulutuksen tasoa ja laatua. Ja Pohjoismaissa myös ilmainen koulutus- toisin kuin itäblokissa?
Vastaus on tiedossa. Pohjoismaissa tasalaatuinen koulutus ja yhtäläiset vaatimukset ja opiskelijoiden karsinta ja valintamenettely jossain vaiheessa opintopolkua - Suomessa ennen opintojen aloitusta. Valitaan opiskelijoiksi ne, jotka lahjakkaimpia ja joilla parhaimmat edellytyksen opintoihin ja lääketieteen aloilla toimimiseen.
Itäblokkiin menevät ne, joilla näin ei ole ja joilla lisäksi maksukykyä erittäin suuriin lukukausimaksuihin
Eikös lääkiksen koe ole kirjallinen pääsykoekirjoihin perustuva koe eikä mikään lahjakkuutta mittaava koe? Kuitenkin puhut lahjakkaimmista? Lääkiksessä opiskeleva sukulaistyttöni kyllä on varmasti lahjakaskin, mutta eikö lääkikseen voi päästä kova pänttääjä ilman sen kummempaa lahjakkuutta lääkärin tehtäviin?
Lahjakkuutta tarvitaan fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Ihan peljkä ulkoluku ei onnistu. Suomessa lääkikseen pääsevät ikäluokkiensa parhaimmat. Muutaman muun alan lisäksi. Huonoilla arvosanoilla ei pääse sisään, vaikka kuinka pänttäisi pääsykokeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä jäänyt mieleen Hannamaria Seppälästä? Tyyppi, joka ei päässyt Suomessa lääkikseen.
Ja itse tätä julkisuuteen oma-aloitteisesti tuonut. Hänellähän on jo aiempi korkeakoulututkinto ja huikea urheilu-ura.
Niin monella alaa voi tehdä hienon uran ha väitellä tohtoriksi, edetä dosentiksi ja professoriksi. Mikä pakkomielle monelle on tuo lääkis.
Tätä ihmettelen. Nainen on jo fysioterapeutti, eikä ole enää mikään nuori opiskelijaksi. Miksi ei hakenut opiskelemaan esim. sairaanhoitajaksi suomalaiseen AMK:hon? Varmasti olisi saanut myös opiskelujen hyväksilukuja.
Turhaan ihmettelet. Jospa hän halusi opiskella lääketiedettä pitemmälle? Äitini oli sairaanhoitaja ja se on hyvä ammatti, mutta jos haluaa opiskella alaa pitemmälle, on lääkärin ammatti hyvä tavoite.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavan Tytär valmistuu Tartosta ja oli viime kesänä ensimmäistä kertaa Suomessa kesälääkärinä keskussairaalassa. Kohtelu oli ikävää. Joka päivä ja koko ajan kaikkien huulilla oli Viro, että on ulkomailla ja Tartossa opiskellut. Kun lounaspöydässä esitteli itsensä muiden alojen kollegoille, niin ykköskysymys oli aina: missä opiskelet? Lääkäreiden lisäksi myös hoitajat ja potilaatkin jauhoivat samaa, että ulkomailla opiskellut. Ja tietty oli ja on ihan ulkopuolinen, kun muilla Suomen lääkiksistä valmistuneilla identtinen koulutus ja opintopolku ja ovat verkostuneet keskenään. On aina ja ikuisesti se, joka ei päässyt lääkikseen silloin kun me muut pääsimme.
Jos juttu on totta, niin kuulostaapa älyttömän typerältä. Oletko varma, ettei tuo kiusaamispaikka ollut joku lastentarha ja kiusaajina ymmärtämättömät lapset? Aivan vain tiedoksi, että suurin osa maailman lääkäreistä on opiskellut muualla kuin Suomessa, ja hyvä hoito ei ole mikään suomalainen erikoisuus, vaikka toki Suomenkin lääkärit ovat hyvää tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylilääkärinä voin sanoa, että eniten ongelmia on Itä- ja Etelä-Euroopasta valmistuneiden kanssa. Tiedot ja taidot vertautuvat Pohjoismaissa opintojaan suorittaviin tuoreisiin kandeihin.
Mitä väliä, itsekään et pärjäisi päivääkään töissä ilman Googlea.
Ainakin tiedän mitä Googletan toisin kuin ne muualta tulleet.
Varmaan ihan siksi koska teknilliseen pääsy sattuu nyt olemaan lastenleikkiä lääkikseen verrattuna ja ulkomailla oikeustiedettä lukenut ei taida saada pätevyyttä Suomessa. Ulkomaalaisella tutkinnolla pystyy taas toimimaan Suomessa lääkärinä ja täällä lääketieteellisiin otetaan vähän porukkaa vaikka tarve olisi suurempi. Jos rahaa lukukausimaksuihin riittää niin on järkevää hakea ulkomaille jos Suomeen ei pääse (tai tietty jos välttämättä haluaa juuri ulkomaille)