Miksi ihmeessä teidän lapsilla on lyhyt ikäero?

SUOMENKIELESSÄ EI SANOTA LYHYT IKÄERO. sANOTAAN PIENI IKÄERO. ALOITTAJA ON TÄYSIN METSÄSSÄ SUOMENSA KANSSA

Minulla on vajaa 2kk vauva ja ollaan kyllä miehen kanssa puhuttu, että tehdään toinen lapsi lyhyellä ikäerolla, jos vain mahdollista. Ihan vielä en ole valmis raskaaksi tai seksiin, mutta kun seksielämä taas vireytetään, eipä niitä kondomeja välttämättä tarvita. Meinasin imettää ainakin vuoden, toivon mukaan puolitoista, että en odota raskautuvani ihan heti tässäkään tapauksessa, mutta jos niin kävisi, niin ei haittaisi. Samalla "vaivalla" menisi se toinenkin, vaikka neuvolassahan ne nykyään suosittelee odottamaan ainakin vuoden ennen uuden yrityksen aloittamista, että ehtii toipua kunnolla synnytyksestä.

Voi olla, että en tosiaankaan haaveilisi toisesta lapsesta, jos esikoinen olisi huono nukkuja tai koliikkivauva, mutta tähän saakka on pärjätty paremmin kuin hyvin. Kyllä, minulla on toisinaan omaa aikaakin istua vaikka koneella ja vauvapalstailla, pelata tai katsoa ohjelmia. Tiedän, että tämä tulee muuttumaan vauvan kasvaessa, mutta kotona viihtyvänä introverttinä pärjään hyvin. Saa nähdä miten käy 4kk hulinoiden kanssa, koska tilannehan voi muuttua hyvinkin paljon ja siinä samalla mielipide toisen lapsen hankinta-ajankohdasta.

Eikä se esikoinen tosiaan huomiotta jää, vauvalla on nimittäin isäkin, joka osallistuu lapsenhoitoon ihan samalla lailla kuin äitikin. Ainoa asia, mitä isä ei voi tehdä, on imettää, mutta on tarjoutunut tarvittaessa antamaan lypsettyä maitoa pullosta, jotta äiti saa levätä, mutta koska en halua sabotoida vähän kuoppaisesti alkanutta imetystaivalta, niin en ole tähän tarjoukseen tarttunut. Ainoastaan, jos olen itse poissa kotoa, mies syöttää pullosta, jos vauva ei jaksa odottaa äitiä kotiin.

ei vauvat ja pikkulapset edes ole raskaita hoitaa. siksi.

Minun ja siskoni ikäero on 6 vuotta ja 11 kuukautta. Muita lapsi ei ole ja vanhemmat olivat sen ajan ikäkäsityksen mukaan iäkkäitä jo minun syntyessä. Olin kyllä ilmeisen hankala lapsi, ilmeisesti jos olisin ollut lapsi 2010-2020-luvulla olisin ilmeisesti ollut "erityislapsi". En sitten tiedä syytä suuren ikäeroon, mutta kyllähän se aina välillä ihmetyttää.

Ensimmäisen jälkeen lääkäri sanoi että en saa enää lapsia. Onneksi hän oli väärässä jo toinen syntyi kun ensimmäinen oli 1v 10kk. Sitten ei tullut lisää lapsia.

No en ryhtynyt synnytyksessä pidättelemäänkään. Ikäeroa 5 minuuttia.

Varmaan siksi, että äitini (s. 1955) perheessä oli 4 lasta noin 2v ikäerolla eli kun kuopus syntyi, oli vanhin juuri täyttänyt 7v. Omassa lapsuudenkodissa ikäeroa meillä kolmella oli 3v ja 1v 8kk, joten ei sitä edes osannut ajatella, että jos tekee lapsia 6v välein, niin saisi 16 vuoden ajan vapaata töistä sillä verukkeella, että lapsi on sairas.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vajaa 2kk vauva ja ollaan kyllä miehen kanssa puhuttu, että tehdään toinen lapsi lyhyellä ikäerolla, jos vain mahdollista. Ihan vielä en ole valmis raskaaksi tai seksiin, mutta kun seksielämä taas vireytetään, eipä niitä kondomeja välttämättä tarvita. Meinasin imettää ainakin vuoden, toivon mukaan puolitoista, että en odota raskautuvani ihan heti tässäkään tapauksessa, mutta jos niin kävisi, niin ei haittaisi. Samalla "vaivalla" menisi se toinenkin, vaikka neuvolassahan ne nykyään suosittelee odottamaan ainakin vuoden ennen uuden yrityksen aloittamista, että ehtii toipua kunnolla synnytyksestä.

Voi olla, että en tosiaankaan haaveilisi toisesta lapsesta, jos esikoinen olisi huono nukkuja tai koliikkivauva, mutta tähän saakka on pärjätty paremmin kuin hyvin. Kyllä, minulla on toisinaan omaa aikaakin istua vaikka koneella ja vauvapalstailla, pelata tai katsoa ohjelmia. Tiedän, että tämä tulee muuttumaan vauvan kasvaessa, mutta kotona viihtyvänä introverttinä pärjään hyvin. Saa nähdä miten käy 4kk hulinoiden kanssa, koska tilannehan voi muuttua hyvinkin paljon ja siinä samalla mielipide toisen lapsen hankinta-ajankohdasta.

Eikä se esikoinen tosiaan huomiotta jää, vauvalla on nimittäin isäkin, joka osallistuu lapsenhoitoon ihan samalla lailla kuin äitikin. Ainoa asia, mitä isä ei voi tehdä, on imettää, mutta on tarjoutunut tarvittaessa antamaan lypsettyä maitoa pullosta, jotta äiti saa levätä, mutta koska en halua sabotoida vähän kuoppaisesti alkanutta imetystaivalta, niin en ole tähän tarjoukseen tarttunut. Ainoastaan, jos olen itse poissa kotoa, mies syöttää pullosta, jos vauva ei jaksa odottaa äitiä kotiin.

En kysy tätä nyt v*ttuillakseni vaan ihan tosissani. Sanot että esikoinen ei jää huomiotta, koska lapsella on isäkin. Eikö isä käy töissä? Mielestäni haaste on siinä että ison osan lasten hereilläoloajasta heidän kanssaan viettää vaan toinen vanhempi. Varmasti ongelma on ohimenevä, kun lapset kasvaa. Mutta miten pienen ikäeron vanhemmat huolehtii että sekä pieni esikoinen että vastasyntynyt vauva saa tarpeeksi huomiota? Enkä tarkoita että lapset menee pilalle tai muuta soopaa, en vaan ehkä ymmärrä miten pystyy olemaan täysipainoinen vanhempi samanaikaisesti kahdelle ihan pienelle. En itse olisi osannut. Kaikki kunnia heille, jotka hoitavat tämän yhtälön. Toki sitä varmasti sopeutuu tarpeen vaatiessa tilanteeseen, mutta onhan se nyt huomattavasti helpompaa kun on vaan yksi syötettävä ja vaipatettava kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Näin yli 20 vuotta myöhemmin asiaa katselee hieman eri silmin ;)

Ai? No en kyllä katsele. Esikoisen ja keskimmäisen väli on se 3v ja se oli hyvä silloin ja hyvä nyt, Keskimmäisen ja kuopuksen väli on 2v, ihan yhtä p*****aa oli silloin ja sama jatkuu nyt teineinä. Esikoinen on siis sen 20v nyt..

Mietin itse tätä asiaa tällä hetkellä todella paljon. Meidän resurssit vanhempina ei riittäisi kahden pienen kanssa. Meillä on nyt yksi 2.5v, ja tunne on molemmilla että vielä ei ole toisen lapsen aika. Hankala kysymys on, milloin sitten olisi toisen lapsen aika, vai onko koskaan. Tuleeko meille vielä erimielisyyttä lapsiluvusta, tai tuleeko ikä vastaan, kun sitä nyt jo on 33v. mittarissa. Elämän kokonaispaletti vaikuttaa niin paljon: ikä, hedelmällisyyden haasteet, parisuhdetilanne, työtilanteet, tukiverkot, prioriteetit, resurssit. Todella vaikeita ja yksilöllisiä kysymyksiä, en lähtisi kevyesti tuomitsemaan toisten valintoja. 

Oisko kuitenkin niin päin, että syy-seuraus-suhde erojen ja lasten pienen ikäeron välillä toimii toiseen suuntaan? Helppo kuvitella, että jos suhde on lähtöjään huono ja sitä on kerran yritetty pelastaa hankkimalla ankkurilapsi, tehdään se toinenkin sitten heti perään, ajatuksella, että ehkä tämä toinen sitten tekee meistä kokonaisen perheen ja kaikki on hyvin. 

Sinä jolla on 2kk ikäinen vauva: näkemyksesi voi muuttua vielä moneen kertaan siitä, milloin jaksaisit toisen lapsen, sillä hormonit ja uutuudenviehätys tekevät nyt sinulla vahvasti omaa työtään, ja introvertti luonteesi ei haittaa koska vauvan sosiaaliset tarpeet ovat niin vähäiset verrattuna 1-3-vuotiaaseen. En sano tätä pahalla, tottakai omakin näkemykseni varmasti elää ja kaikki ovat yksilöitä. :) Terv. edellinen, 2.5v:n äiti.

Siksi, kun haluttiin pienet ikäerot. Lapsilla on seuraa toisistaan ja hyvä tehdä kerralla ne  muksut eikä ripotellen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vajaa 2kk vauva ja ollaan kyllä miehen kanssa puhuttu, että tehdään toinen lapsi lyhyellä ikäerolla, jos vain mahdollista. Ihan vielä en ole valmis raskaaksi tai seksiin, mutta kun seksielämä taas vireytetään, eipä niitä kondomeja välttämättä tarvita. Meinasin imettää ainakin vuoden, toivon mukaan puolitoista, että en odota raskautuvani ihan heti tässäkään tapauksessa, mutta jos niin kävisi, niin ei haittaisi. Samalla "vaivalla" menisi se toinenkin, vaikka neuvolassahan ne nykyään suosittelee odottamaan ainakin vuoden ennen uuden yrityksen aloittamista, että ehtii toipua kunnolla synnytyksestä.

Voi olla, että en tosiaankaan haaveilisi toisesta lapsesta, jos esikoinen olisi huono nukkuja tai koliikkivauva, mutta tähän saakka on pärjätty paremmin kuin hyvin. Kyllä, minulla on toisinaan omaa aikaakin istua vaikka koneella ja vauvapalstailla, pelata tai katsoa ohjelmia. Tiedän, että tämä tulee muuttumaan vauvan kasvaessa, mutta kotona viihtyvänä introverttinä pärjään hyvin. Saa nähdä miten käy 4kk hulinoiden kanssa, koska tilannehan voi muuttua hyvinkin paljon ja siinä samalla mielipide toisen lapsen hankinta-ajankohdasta.

Eikä se esikoinen tosiaan huomiotta jää, vauvalla on nimittäin isäkin, joka osallistuu lapsenhoitoon ihan samalla lailla kuin äitikin. Ainoa asia, mitä isä ei voi tehdä, on imettää, mutta on tarjoutunut tarvittaessa antamaan lypsettyä maitoa pullosta, jotta äiti saa levätä, mutta koska en halua sabotoida vähän kuoppaisesti alkanutta imetystaivalta, niin en ole tähän tarjoukseen tarttunut. Ainoastaan, jos olen itse poissa kotoa, mies syöttää pullosta, jos vauva ei jaksa odottaa äitiä kotiin.

Mä yritän nyt ymmärtää, että olet ollut vanhempi vasta kaksi kuukautta, mutta silti on pakko kysyä: missä olet käynyt koulusi, et ainakaan Suomessa, kun sun käsitys ihmisen biologiasta on noin huono? Imetys EI OLE minkäänmuotoinen ehkäisykeino, eli voit hyvin raskautua ihan teidän ekasta seksikerrasta. Vai ajattelitko, että ette harrasta seksiä kuin vasta 1-1,5v päästä? Ja kun se nakki napsahtaa, esikoisen imettäminen loppuu siihen. Sitten seuraava juttu: 2kk vanha nukkuu jonkusen verran enemmän kuin sanotaanko nyt vaikka 1v. Eli kyllähän se ison osan päiväänsä siinä sittense esikoinen seisoo odottelemassa, että äiti on syöttänyt, vaihtanut ja nukuttanut vauvan, että josko saisi vaikka leikkiseuraa. Tai syöttäjää, tai pukijaa tai ihan vaan p*skavaipan vaihtajaa. Koska tosiaan, tuskin se isä siinä hollilla on 24/7/365? Vai ootteko työkyvyttömiä kumpikin? Ja ne ei mene "samalla vaivalla" kyllä se vaiva on ihan kaksinkertainen. Kysy keneltä tahansa monikkoperheen äidiltä. Mä en edes tajua, mistä toi sanonta on kotoisin, kun vaihtaa yhden vaipan, ei se toinen vaippa siinä samalla vaihdu, tai syöttää tai pukee tai riisuu tai ihan mitä vaan tekee.

Minun lapsenlapsillani (3 kpl) on reilun vuoden ikäero.

Aika hurjaa oli, kun olivat pieniä.

Parasta, mitä olen kuullut, kun olivat 3,4 ja5 v, niin tuo 4 v sanoi kerran leikkien keskellä:" Me ei tarvita ketään, kun meillä on toisemme."

Ihan tippa tuli silmään😍

Minulla on kokemusta 1v2kk ikäerosta sekä 3v6kk ikäerosta ja mielestäni ensimmäinen oli vanhemmuuden kannalta ehdottomasti helpompi. Lapset olivat pienestä pitäen niin samalla aaltopituudella, että leikit sujuivat tosi hyvin. Vanhempi sai vähän hengähtää, kun lapsilla oli seuraa toisistaan. 

Nuorimmainen taas kaipasi enemmän viihdykettä kun vanhemmat sisarukset viihtyivät jo omissa leikeissään. Häneen on kyllä nykyisin aivan erityinen suhde, kun on viettänyt niin paljon hänen kanssaan. Tosin hän oli huomattavasti haastavampi (lue itkuisampi) kuin isommat sisaruksensa. Jos hän olisi ollut ensimmäinen, ei varmasti olisi näin lyhyttä ikäeroa. 

Puolensa varmasti molemmilla, mutta meidän kokemuksesta myös lyhyt ikäero oli varsin toimiva. 

Olen esikoinen jolle syntynyt nuorimmat sisarukset pienillä ikäeroilla. No nyt on äitini jo mummo ja lastelapsia riittää. Äiti ei itse taida huomata, että aina kun puhutaan johonkin vauva- tai pikkulapsiaikaan liittyvästä, alkaa äiti muistella vastaavaa asiaa tai aikaa nuorimman lapsensa kohdalla. Hän ei taida muistaa mitään meidän vanhempien lapsiensa osalta. Sellaista se on tainnut olla.

Jätin lasten hankkimisen suhteellisen myöhäiseksi. Halusin kaksi lasta ja olin jo 36 esikoisen synnyttyä. Ei siinä oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa toisenkin tulla heti kun oli tullakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vajaa 2kk vauva ja ollaan kyllä miehen kanssa puhuttu, että tehdään toinen lapsi lyhyellä ikäerolla, jos vain mahdollista. Ihan vielä en ole valmis raskaaksi tai seksiin, mutta kun seksielämä taas vireytetään, eipä niitä kondomeja välttämättä tarvita. Meinasin imettää ainakin vuoden, toivon mukaan puolitoista, että en odota raskautuvani ihan heti tässäkään tapauksessa, mutta jos niin kävisi, niin ei haittaisi. Samalla "vaivalla" menisi se toinenkin, vaikka neuvolassahan ne nykyään suosittelee odottamaan ainakin vuoden ennen uuden yrityksen aloittamista, että ehtii toipua kunnolla synnytyksestä.

Voi olla, että en tosiaankaan haaveilisi toisesta lapsesta, jos esikoinen olisi huono nukkuja tai koliikkivauva, mutta tähän saakka on pärjätty paremmin kuin hyvin. Kyllä, minulla on toisinaan omaa aikaakin istua vaikka koneella ja vauvapalstailla, pelata tai katsoa ohjelmia. Tiedän, että tämä tulee muuttumaan vauvan kasvaessa, mutta kotona viihtyvänä introverttinä pärjään hyvin. Saa nähdä miten käy 4kk hulinoiden kanssa, koska tilannehan voi muuttua hyvinkin paljon ja siinä samalla mielipide toisen lapsen hankinta-ajankohdasta.

Eikä se esikoinen tosiaan huomiotta jää, vauvalla on nimittäin isäkin, joka osallistuu lapsenhoitoon ihan samalla lailla kuin äitikin. Ainoa asia, mitä isä ei voi tehdä, on imettää, mutta on tarjoutunut tarvittaessa antamaan lypsettyä maitoa pullosta, jotta äiti saa levätä, mutta koska en halua sabotoida vähän kuoppaisesti alkanutta imetystaivalta, niin en ole tähän tarjoukseen tarttunut. Ainoastaan, jos olen itse poissa kotoa, mies syöttää pullosta, jos vauva ei jaksa odottaa äitiä kotiin.

Mä yritän nyt ymmärtää, että olet ollut vanhempi vasta kaksi kuukautta, mutta silti on pakko kysyä: missä olet käynyt koulusi, et ainakaan Suomessa, kun sun käsitys ihmisen biologiasta on noin huono? Imetys EI OLE minkäänmuotoinen ehkäisykeino, eli voit hyvin raskautua ihan teidän ekasta seksikerrasta. Vai ajattelitko, että ette harrasta seksiä kuin vasta 1-1,5v päästä? Ja kun se nakki napsahtaa, esikoisen imettäminen loppuu siihen. Sitten seuraava juttu: 2kk vanha nukkuu jonkusen verran enemmän kuin sanotaanko nyt vaikka 1v. Eli kyllähän se ison osan päiväänsä siinä sittense esikoinen seisoo odottelemassa, että äiti on syöttänyt, vaihtanut ja nukuttanut vauvan, että josko saisi vaikka leikkiseuraa. Tai syöttäjää, tai pukijaa tai ihan vaan p*skavaipan vaihtajaa. Koska tosiaan, tuskin se isä siinä hollilla on 24/7/365? Vai ootteko työkyvyttömiä kumpikin? Ja ne ei mene "samalla vaivalla" kyllä se vaiva on ihan kaksinkertainen. Kysy keneltä tahansa monikkoperheen äidiltä. Mä en edes tajua, mistä toi sanonta on kotoisin, kun vaihtaa yhden vaipan, ei se toinen vaippa siinä samalla vaihdu, tai syöttää tai pukee tai riisuu tai ihan mitä vaan tekee.

Samaa mieltä. Moni sanoo että jopa kaksoset ollu helpommat kuin kaksi alle 2v erilaisine, samanaikaisine tarpeineen.

Mutta ei imetystä kuitenkaan tarvi lopettaa raskauteen, vaan sitä voi jatkaa ja imettää vieläpä vauvaa ja taaperoa molempia. Itse imettänyt lapsia n 2,5 v asti.

Meillä on hiukan vajaa kahden vuoden ikäero, lapset syntyneet peräkkäisinä vuosina. Ei ollut tarkoitus, mutta esikoisen kohdalla meni aikaa että tulin raskaaksi, joten ihan tarkoituksella sitten jätettiin ehkäisy pois jos taas menee pitkään. No ei mennyt.