Lue keskustelun säännöt.
Voimavarat loppu, mutta huolehdin vain muista
10.01.2021 |
Diagnoosi: masennus ja ahdistus. Yksi terapiakäynti takana, toinen tulossa 10 päivän päästä.
Meiltä kuoli juuri rakas sukulainen ja eilen äiti haettiin ambulanssilla ja jäi osastolle. Ei mitään hengenvaaraa, mutta kovat kivut. Ilmeisesti liittyy siihen, että hän istui päiväkausia paikallaan tämän sukulaisen kuolinvuoteella.
Mun pitäisi huolehtia itseni kuntoon, mutta mulla ei vaan ole yksinkertaisesti aikaa siihen. Tuntuu, että pitäisi nyt vaan olla vahvana ja pitää asiat järjestyksessä, vaikka todellisuudessa murenen päivä päivältä.
Anteeksi, piti päästä vain sanomaan, koska mulla ei ole ketään, kenelle purkaa todellisia tuntoja.
Kommentit (5)
Mitäpä niin kauheaa lopulta tapahtuisi, vaikka vetäisitkin vähän henkeä välillä itsekin, ap?
Et voi auttaa muita jos et ole itse toimintakykyinen. Anna vähän armoa itsellesi. Kyl se siit, mammat ovat puolellasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lentokoneessa auttamisjärjestys: ensin happimaski itselle... auta sitten muita.
Jos oot kuollut ekas, et voi auttaa tokaks.
Että auta nyt rakas ihminen ittees.
Hyvä, että olet terapiassa.
Tuo sama tapa toimia on monella muullakin j siitä seuraa ahdistus uupumus ja niistä masennus.
Hienoa, että autat ja annat auttaa itseäsi.
Olet arvokas.
Katso Areenasta sarja Sisäilmaa. Kolme jaksoa yht 3 tuntia. Lopeta kesken jos alkaa ahdistaa.
Se on raskasta. Minua auttoi vastaavassa tilanteessa, kun varasin pienen hetken päivästä vain itselleni. Oli kesä ja se mun hetkeni oli iltauinti. Kun tulin sairaalasta tai muuta velvollisuutta hoitamasta, pakkasin koiran autoon ja menimme uimaan. Kelluin ja uin vedessä, hengittelin. Tuon joka iltaisen hetken voimalla jaksoin. Tsemppiä!
Yritä ajatella jotakin muuta nyt? Vaikkapa tuo tuossa:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4007899/miamilainen-laakari-kuoli-koron…