Lue keskustelun säännöt.
Mikä lapsen ikävuosi on rankin?
10.01.2021 |
Vauvavuosi takana! Napero on ihana mutta olihan tässä vuodessa monenlaista.
Te kokeneemmat - mikä mielestänne on ollut rankin lapsen ikävuosista? Ajatellen nyt yksittäistä muksua, ei sitä rankkuutta mikä tulee vaikka taaperosta ja vauvasta yhtä aikaa. Toisaalta ehkä myöskään teini-ikä ei mun ajatuksissa ole aivan vertailukelpoinen; joillain voi olla TOSI rankkaa ja rajuja juttuja, mutta se on tosi yksilöllistä ja varmaan pääosin jo vanhempien arjessa helpompaa.
Kommentit (30)
Minustakin tuo noin 2v on rankin ikä, lapsi osaa jo liikkua, ja tahtoakin löytyy. Järkeä ei vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaan saman kuin joku tuossa yllä, eli lapsesta riippuen vähän eri vuosi.
Esikoisella ehkä vaikeinta oli 7-10 vuotiaana. Lapsi kipuili kovasti kouluun menoa, ja näin jälkikäteen sanon että tarkkaavaisuushäiriötä on ollut koko ajan ja on yhä. Ei olisi jaksanut olla koulussa, oli tosi ahdistunut, inhosi opettajaa, kaverisuhteissa oli kaikenlaista haastetta ja draamaa jne. ADHD/ADD testeihin ei päästy, koska tyttönä oireili "epätyypillisesti". Homma kuitenkin pikkuhiljaa keriytyi auki, kun lapsi kasvoi ja oppi paremmin tunnistamaan omia tunteitaan ja puhumaan murheistaan. Isoin asia oli erikoisluokalle vaihtaminen, samalla vaihtui koulu ja ope ja lapsi muuttui ihan erilaiseksi, aurinkoiseksi versioksi itsestään.
Keskimmäisellä oli paha uhma. Todella paha. Ei tartte ehkä muuta sanoa, ok?
Nuorimmaisella taas murrosikä oli osin tosi vaikeaa. Ehkä noin 13-15 vuotiaana. Välillä mietin, että selvitäänkö kaikki tästä hengissä ja järjissään. Mutta niin vaan sekin meni ohi :)
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin oli kovia liikkumaan, mutta päässä ei ollut järkeä yhtään. Kun katseen käänsi hetkeksi, niin lapsi oli jo lähtenyt pois näkyvistä.
Pätee myös teini-ikään!
Ekalla lapsella vaikein oli vauvavuosi. Kauheasti allergioita ja refluksi, eli vauva huusi lähes koko ajan. Olin itse puolikuollut väsymyksestä.
Toisella lapsella oli helppo vauvavuosi, mutta järkyttävä uhmaikä 3 vuotiaana. Silloin oli hänen vuoronsa huutaa ja itkeä. Nukkuminenkin oli vaikeaa, kun valvoi pitkälti yli puolenyön, kun nukkui päikyssä parin tunnin päikkärit. Aamulla sitten väsytti ja kiukutti. Molempia, häntä ja minua.
Lapset ovat nyt teinejä. Tosi kivoja ja helppoja.
Vauva-ikä ja 15-17 v. Rankkoja aikoja, mutta ihan eri tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahden lapsen (18 ja 15v.) kokemuksella vastaan 13.
Meilläkin kahden lapsen kokemuksella 14-15v. Tosiaan hyvin samanlainen ikä kuin tuo 2v. Järkeä ei päässä yhtään, mutta meno on hirveää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
0-19v on se pahin haarukka. Sen jälkeen helpottaa.
Murkkuiästä siihen asti, että pääsevät opiskelemaan mieleistään alaa ja muuttavat tyytyväisenä kotoa omaan kotiinsa. Silloin meitä vanhempia helpottaa, saa vihdoin nukkua yönsä vailla isompia huolia.
16-18v, jatkuvaa huolta