Lue keskustelun säännöt.
Minulle on pienestä pitäen opetettu, että aikuinen perheellinen ihminen asuu omakotitalossa
10.01.2021 |
Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni pienellä paikkakunnalla, jossa jokaisella edes hieman töitä tekevällä oli varaa ostaa ja asua omakotitalossa. Jo duunarin palkalla oli mahdollista rakentaa oma talo taajamaan. Kaikki lapsuudenystäväni asuivat omakotitaloissa, joissa oli isot pihat ja lapsilla omat huoneet.
Muutin opiskelujen vuoksi Helsinkiin, menin naimisiin ja saimme lapsia. Ex-miehen vanhemmat jankuttivat talon ostosta niin kauan kunnes ex taipui siihen ja puhui minuakin asiassa. Ostimme yhdessä talon, jota remontoimme ensimmäiset vuodet. Sitten tuli ero ja siitä lähtien olen asunut lasten kanssa pienessä kolmiossa vuokralla. Mies kieltäytyi osituksesta, joten minulla ei ollut lainkaan pesämunaa asunnon ostamiseen. Eikä minulla muutenkaan olisi varaa ostaa asuntoa täältä. Eroon liittyi paljon epäonnistumisen ja pettymyksen tunteita ja tämä on yksi niistä monista. Lasten ydinperhe rikkoutui eikä heillä ole enää mahdollisuutta edes omiin huoneisiin. Jossain takaraivossa edelleen jyskyttää, että pitäisi olla omakotitalo tai ainakin omistaa asunto, vaikka se ei missään nimessä ole mahdollista täällä näillä tuloilla. Miten pääsisin näistä ajatuksista eroon? Olen pohtinut jonnekin halvemmalle paikkakunnalle muuttamista, mutta en halua viedä lapsia pois tutuista ympyröistä.
Kommentit (29)
Minullekin on lapsesta asti tuputettu kaikenlaisia mielipiteitä ja arvoja ainoina oikeina, mutta ihan itse olen sitten valinnut mistä pidän, ja mitä haluan.
Siihen pikkukaupunkiin, josta lähdin, en muuten muuttaisi takaisin missään tapauksessa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, kyllä täällä päin on ihan sama (Etelä-Pohjanmaa). Kunnolliset työtätekevät, perheelliset ihmiset asuvat aina omakotitalossa, oltava myös kaksi autoa. Kerrostaloissa asuu opiskelijoita, vanhuksia, työttömiä, yksinhuoltajia. Kerrostaloalueet ovat halveksittuja ja kartettuja ghettoja, etenkin alueet, joilla on kaupungin vuokrataloja. Rivareissa asuu nuoria pariskuntia ja ekan lapsen saaneita sillä aikaa kun rakentavat omaa taloa, kunnan vuokrarivareissa taas samaa sakkia kuin edellä.
Nyt toki grynderit yrittävät muuttaa kerrotaloasumisen imagoa rakentamalla keskustan täyteen uusia hienoja kerrotaloja, joissa lapsiperheet ja rikkaammat ihmisetkin voivat asua kalliisti ja tyylikkäästi cityimagolla, kaikkien palveluiden äärellä, ilman omaa autoa jne. Kuitenkin kaikki palvelut keskustasta on siirtyneet pois peltomarkettien ja Ideaparkin yhteyteen, keskusta on kesälläkin aivan kuollut. Ihmiset tarvitsevat joka tapauksessa autoa, kun työpaikalle ei pääsekään bussilla ja se pyöräily ei olekaan kivaa enää loka-marraskuussa, lapset pitää raijata päiväkotiin ja koululaiset kuskata harrastuksiin, keskustan lähikaupasta ei löydykään gluteenitonta leipää, vain kahta jugurttilaatua ja ylikypsiä banaaneja ja täytyy lähteä ainakin pari kertaa viikossa Cittariin tai Prismaan. Kerrostalokämpässä on kesällä kuin saunassa ja omakotitalon myynnin jälkeen otettu lisälaina ketuttaa. Edes kesämökkiin ei ole nyt varaa. Lapset vinkuu trampoliinia ja koiraa.
Ja ajattele, kuinka monella lapsella maailmassa ei ole edes sitä päivittäistä ruokaa välttämättä, puhumattakaan nyt jostain harrastuksesta tai hoitopaikasta, kun päivä menee töitä tehden.
Mulla ei ole ketään sukulaista, joka olisi koskaan asunut omakotitalossa. Olemme useamman sukupolven helsinkiläisiä. Olen alkanut miettiä sellaiseen muuttamista 5 vuoden sisällä, mutten tiedä teknisistä asioista mitään. Omakotitalot ympäryskunnissa ovat älyttömän halpoja verrattuna kerrostaloasuntoihin täällä, joten jos myisin tämän kerrostaloasunnon, niin voisin ostaa aikuistuvalle lapselle oman asunnon ja muuttaa itse sinne omakotitaloon. Tämä on vähän suunnitelmani.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo asujat ovat alemman tason kansalaisia.
Eipäs olla, vaan toiseksi ylimmän tason kansalaisia. Ollaan oltu myös ylimmän tason kansalaisia, mutta nykyinenkin taso riittää. Huoltoyhtiö huolehtii lumitöistä ja pienistä korjauksista ja asuntojen arvo tällä alueella näyttää edelleen nousseen. Ihan mukava maksella lainaa takaisin, kun asunto-osakkeiden arvo nousee.
Helsinki ja ehkä joku Turku on ihan eri asia kuin muu Suomi. Muualla Suomessa ykkössakki asuu omakotitaloissa ja kakkos-kolmossakki kerrostaloissa. Helsingissä taas toisinpäin. Espoossa ykkössakkia asuu molemmissa. Vantaalla taas asuu vain kakkos- ja kolmossakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetettu ? Sulla on oudot vanhemmat ap.
Eikö teidän avioero opettanut sinulle, vanhemmillesi ja ex-appivanhemmillesi, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin asumismuoto? Mutta totta se on, että maalla (=koko muu Suomi lukuunottamatta pääkaupunkiseutua), arvostetaan erilaista asumista kuin Helsingissä. Mutta sehän on täysin itsestäänselvää! Jos haluaa elää maalaisena, kannattaa muuttaa maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse taas olen lapsuuteni asunut kerrostalossa. Äidille se omakotitalo oli aina se asumisen multihuipentuma. Se siintää joskus tulevaisuudessa.
Mieheni on taas elänyt omakotitalo lapsuuden. Meidän yhteinen eka kämppä oli omakotitalo. Ok kuntoinen, pientä pintaremonttia se vaati. Oli kiva piha ja paljon kaikkea "touhuttavaa". Vaan kun en ole puutarhatyyppiä. Anoppi, tyttärineen kävi siellä möyhimässä. Äitini teki oman penkkinsä. - ei haitannut ollenkaan. Lumitöitä mä tein mielelläni. Maalasin, tapetoin, sahasin, porasin jne. Mitä nyt talo vaati.
Jatkuvasti piti säästää johonkin seuraavan kesän juttuun, että saa seinät maalattua, tulee lämmityslaskua, katto remppaa, pihakalusteiden öljyämistä... Ainiin ja se lämmin vesi oli aina loppu! Ei vi**u! Mulle yksinkertaisesti riitti. Vaikka puolisukua hallinnoi pihaa ja pitää sen kunnossa, niin saakeli, että riittääpä "ihan OK-kuntoisessa" talossakin töitä! Siihen pitäis vielä lapsiakin... juu, ei kiitos. Tää on nyt tässä.
Kuusi vuotta omakotitaloa asuttiin. Mies suostui muuttoon yhdellä ehdolla, siinä pitää päästä yksin ulos olemaan. Eli terassia tai isoa parveketta oli vailla. Löydettiin rivaripätkä 5h+k+s jne. Ihan on metsän vieressä pkseudulla, viimeinen katu, viimeinen yhtiö... Remonttia pitää välillä tehdä, muttei joka kuukausi. Pääsee reissuunkin välillä, kun ei tarvii koko ajan jumalattomia summia säästää ensi vuoden kattoa varten.
Saa kölliä asukaspihalla omassa rauhassa, jopa omat kukkapenkkini jaksan nyt sukia ja puskat leikata. Naapurit on kivoja ja muutenkin kaikki on ok. 18 vuotta tässä nyt oltu.
Tulipa pitkä rimpsu, mutta halusin kertoa oman tarinani, että miten erilaisia me ollaan.
ps. yksi miehen siskoista osti sen meidän omakotitalon. Asuu perheineen siellä yhä ja viihtyy.
Juu, kyllä täällä päin on ihan sama (Etelä-Pohjanmaa). Kunnolliset työtätekevät, perheelliset ihmiset asuvat aina omakotitalossa, oltava myös kaksi autoa. Kerrostaloissa asuu opiskelijoita, vanhuksia, työttömiä, yksinhuoltajia. Kerrostaloalueet ovat halveksittuja ja kartettuja ghettoja, etenkin alueet, joilla on kaupungin vuokrataloja. Rivareissa asuu nuoria pariskuntia ja ekan lapsen saaneita sillä aikaa kun rakentavat omaa taloa, kunnan vuokrarivareissa taas samaa sakkia kuin edellä.
Nyt toki grynderit yrittävät muuttaa kerrotaloasumisen imagoa rakentamalla keskustan täyteen uusia hienoja kerrotaloja, joissa lapsiperheet ja rikkaammat ihmisetkin voivat asua kalliisti ja tyylikkäästi cityimagolla, kaikkien palveluiden äärellä, ilman omaa autoa jne. Kuitenkin kaikki palvelut keskustasta on siirtyneet pois peltomarkettien ja Ideaparkin yhteyteen, keskusta on kesälläkin aivan kuollut. Ihmiset tarvitsevat joka tapauksessa autoa, kun työpaikalle ei pääsekään bussilla ja se pyöräily ei olekaan kivaa enää loka-marraskuussa, lapset pitää raijata päiväkotiin ja koululaiset kuskata harrastuksiin, keskustan lähikaupasta ei löydykään gluteenitonta leipää, vain kahta jugurttilaatua ja ylikypsiä banaaneja ja täytyy lähteä ainakin pari kertaa viikossa Cittariin tai Prismaan. Kerrostalokämpässä on kesällä kuin saunassa ja omakotitalon myynnin jälkeen otettu lisälaina ketuttaa. Edes kesämökkiin ei ole nyt varaa. Lapset vinkuu trampoliinia ja koiraa.