Miksi kaikki haluaa muuttaa Helsinkiin?

Työ, opiskelu, tapahtumat, menopaikat.

Se kun on ainoa oikea kaupunki suomessa, tottakai houkuttelee.

Kaikki eivät halua elää skutsissa leikkien loppuelämänsä käpylehmillä.

Eihän halua! Esimerkiksi minä.

En halua, käyn vain jos on aivan pakko, muussa tapauksessa vältän menemästä. 

Ai, tilastojen mukaan putosi listalta muuttoliikkeen kärjestä.

Muuttotappioinen kaupunki nykyään, enkä ihmettele.

Nettomaksajat muuttaa pois Hgistä kehyskuntiin (wait flait)

Ei halua. Virta on juurikin poispäin, kun tarkastellaan veronmaksajia. ja tämä virta on jo naapurikunnissakin kääntynyt ulospäin.

Hesoissa on kivaa.

T: Pasi Pasila

Asun Espoossa enkä yleensä käy kuin kerran tai kaksi vuodessa. Maalaistutut aina kyselee, mitäs sinne Helsinkiin. Olen alkanut rehellisesti vastaamaan etten tiedä. Kukaan ei tajua, tuijottavat vaan hämmentyneinä.

Ihan kiva kaupunki mutta en halua asua siellä, sillä minulla ei olisi varaa hankkia Helsingin keskusta-alueelta vastaavan tasoista asuntoa, mikä minulla on nyt.

En halunnut, mutta töiden vuoksi piti. Pienempi paha kuin työttömyys tai alanvaihtoa jollekin työllistävälle alalle, joka ei kiinnosta pätkääkään.

En minä halua. Helsinkiläisten töykeyden vuoksi.

Pikkukunnissa kyttäillään, juorutaan, puututaan muiden asioihin ja ollaan sisäänpäin kääntyviä.

Pääkaupunkiseudulla sulautuu massaan ja saa olla rauhassa.

Asun helsingissä (olosuhteiden pakosta, opiskelut täällä) ja ennen tänne muuttoa haaveilinkin helsinkiin muutosta. Nyt täällä muutaman vuoden asuttuani en malta odottaa että pääsen muuttamaan pois, enkä ymmärrä miksi kaikki tänne haikailee. 

Kai täällä on kivaa ihmisillä ketkä haluaa jatkuvasti syödä ulkona, shoppailla, käydä tapahtumissa jne. Mutta ihmisille kuka ei noita kaipaa viikoittain, vaan haluaaa mielummin luontoa ja rauhaa ei helsingissä asumisessa ole mitään järkeä. 

Nyt kun ikää on 30 haluan pois Helsingistä. Ei enää tarvetta yökerhoille ja menomestoille. Nyt haluaisin muuttaa pienempään kaupunkiin tai ihan maaseudulle. Mieluiten omakotitalo (asuin lapsuuteni sellaisessa, tiedän minkä verran hommaa) ja iso piha. Pääsee pilkkomaan puut takkaan ja tekemään lumityöt ja laittamaan grillikodan pihalle.

Kaikki itseni ikäiset naiset tuntuu haluavan muuttaa pk-seudulle. Ihan sama onko siellä tuttuja, sukulaisia tai töitä. Kukaan ei ole osannut sanoa miksi juuri pk-seudulle muuta kuin sanomalla: Nokun se on ainoa isompi paikka Suomessa. Miksi pitää olla isompi paikka? Suurin osa näistä naisista ei edes käy viihteellä ulkona tms, ulkoiluttavat koiriaan sitten betonilähiössä.

Itse muutin Espooseen töiden vuoksi (emännän ja omien), mutta kokoajan selaan töitä ja asuntoja maaseudulta.

Kuka järkevä 30v tai vanhempi haluaa/jaksaa olla kokoajan kaupungin vilskeessä?

Itse ainakin haluan talon isolla pihalla ja luonnon läheltä missä on kiva itse liikkua ja ulkoiluttaa koiria.

Ehkä off topiccina, mutta onko kukaan miettinyt korrelaatiota nuorten naisten (alle 30v) järkyttävästi lisääntyneen masentuneisuuden ja kaupungistumisen välillä..?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki itseni ikäiset naiset tuntuu haluavan muuttaa pk-seudulle. Ihan sama onko siellä tuttuja, sukulaisia tai töitä. Kukaan ei ole osannut sanoa miksi juuri pk-seudulle muuta kuin sanomalla: Nokun se on ainoa isompi paikka Suomessa. Miksi pitää olla isompi paikka? Suurin osa näistä naisista ei edes käy viihteellä ulkona tms, ulkoiluttavat koiriaan sitten betonilähiössä.

Itse muutin Espooseen töiden vuoksi (emännän ja omien), mutta kokoajan selaan töitä ja asuntoja maaseudulta.

Kuka järkevä 30v tai vanhempi haluaa/jaksaa olla kokoajan kaupungin vilskeessä?

Itse ainakin haluan talon isolla pihalla ja luonnon läheltä missä on kiva itse liikkua ja ulkoiluttaa koiria.

Ehkä off topiccina, mutta onko kukaan miettinyt korrelaatiota nuorten naisten (alle 30v) järkyttävästi lisääntyneen masentuneisuuden ja kaupungistumisen välillä..?

Maalla naisille on vähemmän mielekästä tekemistä. Ne viihtyy, jotka tykkää tehdä perinteisiä miesten juttuja.

Parhaat luontopolut. Maalla joutuis kulkemaan arjen kävelylenkit tien poskessa pimeässä. Ei houkuta semmoinen. Nytkin vain viikonloppuisin ehtisi sinne pimeään poluttomaan skutsiin ja silloinkin jos jalkasi katkot keskellä ns ei mitään niin voi voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki itseni ikäiset naiset tuntuu haluavan muuttaa pk-seudulle. Ihan sama onko siellä tuttuja, sukulaisia tai töitä. Kukaan ei ole osannut sanoa miksi juuri pk-seudulle muuta kuin sanomalla: Nokun se on ainoa isompi paikka Suomessa. Miksi pitää olla isompi paikka? Suurin osa näistä naisista ei edes käy viihteellä ulkona tms, ulkoiluttavat koiriaan sitten betonilähiössä.

Itse muutin Espooseen töiden vuoksi (emännän ja omien), mutta kokoajan selaan töitä ja asuntoja maaseudulta.

Kuka järkevä 30v tai vanhempi haluaa/jaksaa olla kokoajan kaupungin vilskeessä?

Itse ainakin haluan talon isolla pihalla ja luonnon läheltä missä on kiva itse liikkua ja ulkoiluttaa koiria.

Ehkä off topiccina, mutta onko kukaan miettinyt korrelaatiota nuorten naisten (alle 30v) järkyttävästi lisääntyneen masentuneisuuden ja kaupungistumisen välillä..?

Maalla naisille on vähemmän mielekästä tekemistä. Ne viihtyy, jotka tykkää tehdä perinteisiä miesten juttuja.

Joo, varmasti osa muuttajista on näitä ns.kahvila/shoppailija naisia, mutta useat eivät ole. He harrastavat kaupungissa sitä mitä pystyisi pienemmässä paikassa maalla harrastamaan paremmin, masentuvat kaupungissa - "mutta kun kaupunkiin on päästävä!", Mutta miksi? Sitä he eivät itsekään tiedä.

Tää muotivillitys alkoi jo lukiossa monilla tytöillä, sitten leuhkittiin pitkin Facebookia kuinka he ovat nyt stadilaisia.... Myöhemmin pitkät paasaukset masennuksestaan etc. Sitten puretaan se faceen et pelastus tuli kun muutti takaisin maalle vaille 30vuotiaana.....

Mikä siinä on?

Pienemmissä paikoissa on yhden totuuden kulttuuri. On yksi harrastusmahdollisuus ja sitä suojellaan viimeiseen asti muilta vaikutteilta, yksi sallittu ajattelutapa jne. Helsingissä voi olla juuri sellainen kuin haluaa ja harrastuksia, aktiviteetteja on kaikkeen makuun. Pienemmät paikat ampuvat itseään jalkaan olemalla liian yksipuolisia. Kukaan nykynuori ei sellaista halua.