Koirien pitäminen lemmikkieläiminä pitää kieltää

Vierailija kirjoitti:

Mihis mä tuon koiran päästäisin, kun sen on läheisriippuvainen, eikä se osaa ruokkia itseään ja kylmäkin on? En taida kannattaa ajatustasi.

Ei tietenkään pidä hylätä jo ihmisen arvoilla olevia eläimiä. Olet siitä vastuussa. Pitää katsoa mitä valintoja tekee esimerkiksi lemmikkejä ruokkiessa, ja huolehtia kaverista loppuun saakka.

Uusia ei enää oteta, eikä anneta lemmikkien lisääntyä.

Koira lemmikkinä ok. Mutta entä vauva lemmikkinä, ostetaan siemeniä tai vuokrataan kohtu. Minulla on koira enkä sitäkään pysty yksin hoitamaan. Miten joku voi kuvitella lapsen yksin hoitavansa.

Vierailija kirjoitti:

Mihis mä tuon koiran päästäisin, kun sen on läheisriippuvainen, eikä se osaa ruokkia itseään ja kylmäkin on? En taida kannattaa ajatustasi.

Et tietenkään kannata, koska koira on sinulle tärkeä ja täyttää tarpeitasi. Jos lemmikkejä ei otettaisi, niitä ei myöskään tehtailtaisi ja täten aiheutettaisi kärsimystä miljoonille luontokappaleille, ja vielä täysin turhaan. Edes muut eläimet eivät saa ravintoa lemmikistä, joten ainoa hyötyjä on itsekäs sinä. Eri

Koira on domestikoitunut eläin, jolle sitä "lajinmukaista" elämää on elämä ihmisen hoivissa. Ja se on varmasti aivan hyvää elämää, kun koiran tarpeet ymmärretään ja niistä huolehditaan. Totta, kärsiviä lemmikkejä on liikaa. Mutta eipä moni osaa tai välitä huolehtia lapsistaankaan. Pitäisikö suvunjatkaminen kieltää sen takia kaikilta?

Vierailija kirjoitti:

 Ne otetaan omia tarpeita tyydyttämään. Onko eläimen elämä arvokasta ja lajinmukaista siellä pienessä yksiössä yksin ikkunassa istuessa, ihmisen pehmoleluina silloin kuin se heille sopii.

Ap:n esimerkki on koira, joten vastaan koiran osalta. Koiran onni ei ole asunnon koosta kiinni. Vaikka koira ei ole susi ja koiran alkuperästä on monta teoriaa, niin suden pesäluola on kuitenkin kohtuullisen pieni. Koiralle on tärkeintä, että sillä on koirien hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja. Esim. minä asuessani yksiössä kävelin yli 20 kilometriä päivässä koirieni kanssa. Sen päälle harrastukset. Olin silloin työttömänä ja aikaa oli yllin kyllin peuhata koirien kanssa. Toinen aiemmin tullut koirani matkusti myös linja-autossa ja junassa (harrastuksiin). Yksiössä asuneet koirani pääsivät pidemmille lenkeille ja kävivät useammissa harrastuksissa kuin yksikään omakotitalotuttuni koira.

Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni vain omistajan aktiivisuudesta. Voi olla niin, että koira ei tykkää käydä pitkillä lenkeillä tai harrastuksissa. Silloin omistajan on sopeuduttava lyhyempiin lenkkeihin ja koiranehtoisiin leikkeihin ja vaikka lähimetsäagilityyn. Pääasia on, että tehdään sitä mikä koiran mielestä on hauskaa ja mistä koira nauttii. Nykyinen koirani on tuollainen laiskanpötkeä kotikoira. Käytin sitä pienenä harrastuksissa, mutta se eei tykännyt niistä, joten mitä tuota pakottamaan. Se ei lähde kummoiselle kävelylle kun on liian lämmintä sen mielestä, liian kylmää tai sataa vettä. Sitten leikitään kotona ja tehdään mikä sitä huvittaa. Leluja on erilaisia ja leikkiminen esim. dummyllä ja jalkapallolla on sen suosikkihommaa. Tässähän minä olen luopunut pitämistäni asioista koiran hyväksi ja palvelen koiraani sellaisilla asioilla joista hän pitää. En asu yksiössäkään enää, mutta ei ttuota oikealle pitkälle lenkille saa. Ei siitä tutkimuksissa ole löytynyt mitään perutavaa laatua olevaa vikaakaan, se vain on sellainen. Jos haluan pidemmän lenkin itse, niin vien koiran kotiin kun se haluaa kääntyä ja lähden itse toiselle lenkille :D

Vierailija kirjoitti:

Koira on domestikoitunut eläin, jolle sitä "lajinmukaista" elämää on elämä ihmisen hoivissa. Ja se on varmasti aivan hyvää elämää, kun koiran tarpeet ymmärretään ja niistä huolehditaan. Totta, kärsiviä lemmikkejä on liikaa. Mutta eipä moni osaa tai välitä huolehtia lapsistaankaan. Pitäisikö suvunjatkaminen kieltää sen takia kaikilta?

Vertaat lemmikin ottamista ja oman lajin lisääntymistä keskenään, etkä näe tässä mitään väärää? Ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Ne otetaan omia tarpeita tyydyttämään. Onko eläimen elämä arvokasta ja lajinmukaista siellä pienessä yksiössä yksin ikkunassa istuessa, ihmisen pehmoleluina silloin kuin se heille sopii.

Ap:n esimerkki on koira, joten vastaan koiran osalta. Koiran onni ei ole asunnon koosta kiinni. Vaikka koira ei ole susi ja koiran alkuperästä on monta teoriaa, niin suden pesäluola on kuitenkin kohtuullisen pieni. Koiralle on tärkeintä, että sillä on koirien hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja. Esim. minä asuessani yksiössä kävelin yli 20 kilometriä päivässä koirieni kanssa. Sen päälle harrastukset. Olin silloin työttömänä ja aikaa oli yllin kyllin peuhata koirien kanssa. Toinen aiemmin tullut koirani matkusti myös linja-autossa ja junassa (harrastuksiin). Yksiössä asuneet koirani pääsivät pidemmille lenkeille ja kävivät useammissa harrastuksissa kuin yksikään omakotitalotuttuni koira.

Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni vain omistajan aktiivisuudesta. Voi olla niin, että koira ei tykkää käydä pitkillä lenkeillä tai harrastuksissa. Silloin omistajan on sopeuduttava lyhyempiin lenkkeihin ja koiranehtoisiin leikkeihin ja vaikka lähimetsäagilityyn. Pääasia on, että tehdään sitä mikä koiran mielestä on hauskaa ja mistä koira nauttii. Nykyinen koirani on tuollainen laiskanpötkeä kotikoira. Käytin sitä pienenä harrastuksissa, mutta se eei tykännyt niistä, joten mitä tuota pakottamaan. Se ei lähde kummoiselle kävelylle kun on liian lämmintä sen mielestä, liian kylmää tai sataa vettä. Sitten leikitään kotona ja tehdään mikä sitä huvittaa. Leluja on erilaisia ja leikkiminen esim. dummyllä ja jalkapallolla on sen suosikkihommaa. Tässähän minä olen luopunut pitämistäni asioista koiran hyväksi ja palvelen koiraani sellaisilla asioilla joista hän pitää. En asu yksiössäkään enää, mutta ei ttuota oikealle pitkälle lenkille saa. Ei siitä tutkimuksissa ole löytynyt mitään perutavaa laatua olevaa vikaakaan, se vain on sellainen. Jos haluan pidemmän lenkin itse, niin vien koiran kotiin kun se haluaa kääntyä ja lähden itse toiselle lenkille :D

Niin kauan kun on lemmikkieläimiä, on myös niiden tehtailua ja eläimet kärsivät. Sinä et ole luopunut, vaan koirasta saamasi hyöty on ollut suurempi, mitä luopumillasi asioilla. Tuo että asetat itsesi jopa uhrin asemaan kertoo kaiken oleellisen.

Jos nyt alkuun ruåtsalaismallinen eläinsuojelulaki joka määrää että eläimiä ei saa jättää sisätiloihin yksin eikä keskenään kuin max. 4-6 tunniksi.

Pitäisikö ap nyt sinusta kaikkien päästää omat turrensa luontoon vapauteen? Ja ne olis onnellisia siellä nälkäisinä? Eivät selviäisi edes viikkoa mutta kuolisivat onnellisina kun ovat vapaita?

Lemmikin omistaminen on itsekästä.

Pahimpia ovat naiset, jotka hankkivat koiran miehen korvikkeeksi. Kuulin oikeasti vähän aikaa sitten naisen selittävän, että jos ei löydy miestä, "niin sitten hankkii koiran ja rakastaa sitä." Ihan sairasta. Eläimen tehtävä on siis korvata elämästä puuttuva ihminen ja sitten sitä ei edes kasvateta kunnolla vaan sille puhutaan kuin ihmiselle ja lässytetään kimeästi. Todella sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö ap nyt sinusta kaikkien päästää omat turrensa luontoon vapauteen? Ja ne olis onnellisia siellä nälkäisinä? Eivät selviäisi edes viikkoa mutta kuolisivat onnellisina kun ovat vapaita?

En ole ap, mutta vastaan silti. Lähtökohtaisesti turren tulisi elää toisten kanssa vapaana, joten joku suuri aidattu tontti, pitäisi olla, mikäli oman lemmikin hyvinvointi kiinnostaa. Uusia lemmikkejä ei missään tapauksessa kun vanhasta aika jättää. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Tästähän voisi laittaa kansalaisaloitteen. Nopeasti keräisi 50000 kannattajaa todellisten eläinystävien joukoista. Hyvä alku olisi vapauttaa koirat kaupunkiolosuhteista.

Minne? Minne ne vapautetaan? Kaikki tuonne pakkaseen? Sitä moni eläintenystävä jo tekeekin ja ne himskatin eläinsuojelukeskukset niitä sieltä pois hakee, vapaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Lemmikin omistaminen on itsekästä.

Pahimpia ovat naiset, jotka hankkivat koiran miehen korvikkeeksi. Kuulin oikeasti vähän aikaa sitten naisen selittävän, että jos ei löydy miestä, "niin sitten hankkii koiran ja rakastaa sitä." Ihan sairasta. Eläimen tehtävä on siis korvata elämästä puuttuva ihminen ja sitten sitä ei edes kasvateta kunnolla vaan sille puhutaan kuin ihmiselle ja lässytetään kimeästi. Todella sairasta.

Tuossahan se totuus tulikin. Lemmikki otetaan itsekkäistä syistä ja verhotaan se joksikin muuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Ne otetaan omia tarpeita tyydyttämään. Onko eläimen elämä arvokasta ja lajinmukaista siellä pienessä yksiössä yksin ikkunassa istuessa, ihmisen pehmoleluina silloin kuin se heille sopii.

Ap:n esimerkki on koira, joten vastaan koiran osalta. Koiran onni ei ole asunnon koosta kiinni. Vaikka koira ei ole susi ja koiran alkuperästä on monta teoriaa, niin suden pesäluola on kuitenkin kohtuullisen pieni. Koiralle on tärkeintä, että sillä on koirien hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja. Esim. minä asuessani yksiössä kävelin yli 20 kilometriä päivässä koirieni kanssa. Sen päälle harrastukset. Olin silloin työttömänä ja aikaa oli yllin kyllin peuhata koirien kanssa. Toinen aiemmin tullut koirani matkusti myös linja-autossa ja junassa (harrastuksiin). Yksiössä asuneet koirani pääsivät pidemmille lenkeille ja kävivät useammissa harrastuksissa kuin yksikään omakotitalotuttuni koira.

Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni vain omistajan aktiivisuudesta. Voi olla niin, että koira ei tykkää käydä pitkillä lenkeillä tai harrastuksissa. Silloin omistajan on sopeuduttava lyhyempiin lenkkeihin ja koiranehtoisiin leikkeihin ja vaikka lähimetsäagilityyn. Pääasia on, että tehdään sitä mikä koiran mielestä on hauskaa ja mistä koira nauttii. Nykyinen koirani on tuollainen laiskanpötkeä kotikoira. Käytin sitä pienenä harrastuksissa, mutta se eei tykännyt niistä, joten mitä tuota pakottamaan. Se ei lähde kummoiselle kävelylle kun on liian lämmintä sen mielestä, liian kylmää tai sataa vettä. Sitten leikitään kotona ja tehdään mikä sitä huvittaa. Leluja on erilaisia ja leikkiminen esim. dummyllä ja jalkapallolla on sen suosikkihommaa. Tässähän minä olen luopunut pitämistäni asioista koiran hyväksi ja palvelen koiraani sellaisilla asioilla joista hän pitää. En asu yksiössäkään enää, mutta ei ttuota oikealle pitkälle lenkille saa. Ei siitä tutkimuksissa ole löytynyt mitään perutavaa laatua olevaa vikaakaan, se vain on sellainen. Jos haluan pidemmän lenkin itse, niin vien koiran kotiin kun se haluaa kääntyä ja lähden itse toiselle lenkille :D

Niin kauan kun on lemmikkieläimiä, on myös niiden tehtailua ja eläimet kärsivät. Sinä et ole luopunut, vaan koirasta saamasi hyöty on ollut suurempi, mitä luopumillasi asioilla. Tuo että asetat itsesi jopa uhrin asemaan kertoo kaiken oleellisen.

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Ne otetaan omia tarpeita tyydyttämään. Onko eläimen elämä arvokasta ja lajinmukaista siellä pienessä yksiössä yksin ikkunassa istuessa, ihmisen pehmoleluina silloin kuin se heille sopii.

Ap:n esimerkki on koira, joten vastaan koiran osalta. Koiran onni ei ole asunnon koosta kiinni. Vaikka koira ei ole susi ja koiran alkuperästä on monta teoriaa, niin suden pesäluola on kuitenkin kohtuullisen pieni. Koiralle on tärkeintä, että sillä on koirien hyvinvoinnista kiinnostunut omistaja. Esim. minä asuessani yksiössä kävelin yli 20 kilometriä päivässä koirieni kanssa. Sen päälle harrastukset. Olin silloin työttömänä ja aikaa oli yllin kyllin peuhata koirien kanssa. Toinen aiemmin tullut koirani matkusti myös linja-autossa ja junassa (harrastuksiin). Yksiössä asuneet koirani pääsivät pidemmille lenkeille ja kävivät useammissa harrastuksissa kuin yksikään omakotitalotuttuni koira.

Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni vain omistajan aktiivisuudesta. Voi olla niin, että koira ei tykkää käydä pitkillä lenkeillä tai harrastuksissa. Silloin omistajan on sopeuduttava lyhyempiin lenkkeihin ja koiranehtoisiin leikkeihin ja vaikka lähimetsäagilityyn. Pääasia on, että tehdään sitä mikä koiran mielestä on hauskaa ja mistä koira nauttii. Nykyinen koirani on tuollainen laiskanpötkeä kotikoira. Käytin sitä pienenä harrastuksissa, mutta se eei tykännyt niistä, joten mitä tuota pakottamaan. Se ei lähde kummoiselle kävelylle kun on liian lämmintä sen mielestä, liian kylmää tai sataa vettä. Sitten leikitään kotona ja tehdään mikä sitä huvittaa. Leluja on erilaisia ja leikkiminen esim. dummyllä ja jalkapallolla on sen suosikkihommaa. Tässähän minä olen luopunut pitämistäni asioista koiran hyväksi ja palvelen koiraani sellaisilla asioilla joista hän pitää. En asu yksiössäkään enää, mutta ei ttuota oikealle pitkälle lenkille saa. Ei siitä tutkimuksissa ole löytynyt mitään perutavaa laatua olevaa vikaakaan, se vain on sellainen. Jos haluan pidemmän lenkin itse, niin vien koiran kotiin kun se haluaa kääntyä ja lähden itse toiselle lenkille :D

Niin kauan kun on lemmikkieläimiä, on myös niiden tehtailua ja eläimet kärsivät. Sinä et ole luopunut, vaan koirasta saamasi hyöty on ollut suurempi, mitä luopumillasi asioilla. Tuo että asetat itsesi jopa uhrin asemaan kertoo kaiken oleellisen.

😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Eläinten kärsimyksestä hupia, sitähän se lopulta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu ja kaikki lehmät, hevoset ja lampaatkin pitää ehdottomasti päästää irti vapauteen!

Ovatko nämä lemmikkieläimiä? Eivät. Ne ovat tuotantoeläimiä. Mutta jos tähän lähdetään, niin ei se hevonenkaan valitsisi elämää vaikkapa ratsastuskoulun pollena. Eivät ne nauti kiertäessään kehää taitamattomat ihmiset selässä hytkymässä ja kyllähän ratsastuskoulujenhepat ovat aika elämäänsä kyllästyneitä kehäraakkeja uransa ehtoopuolella. Ratsastuskoulutoiminnan voisi myös kieltää. Ihminen voi keksiä muitakin liikuntamuotoja kuin kiusata hevosta huvikseen.[/quote

Oletko tyhmä? Luuletko, että se tuotantoeläin haluaa enemmän päätyä tapetuksi ja syödyksi kuin lemmikki lemmikiksi? Siinä olet kyllä oikeassa, että ihmisen henki ei ole arvokkaampi kuin sen eläimenkään. Enemmän tuhoa maapallolle se ihminen aiheuttaa, ennen ihmistä ei maapallo kärsinyt. Ihminen on siis paljon vaarallisempi kuin eläin.

Vierailija kirjoitti:

Lemmikin omistaminen on itsekästä.

Pahimpia ovat naiset, jotka hankkivat koiran miehen korvikkeeksi. Kuulin oikeasti vähän aikaa sitten naisen selittävän, että jos ei löydy miestä, "niin sitten hankkii koiran ja rakastaa sitä." Ihan sairasta. Eläimen tehtävä on siis korvata elämästä puuttuva ihminen ja sitten sitä ei edes kasvateta kunnolla vaan sille puhutaan kuin ihmiselle ja lässytetään kimeästi. Todella sairasta.

Ei ole. Koira korvaa huonon miehen oikein hyvin, paremminkin. Koira on luotettava kaveri, mies ei.

Vierailija kirjoitti:

Minunkin mielestä koirien ja kissojen pito pitäisi kieltää, mutta lähinnä sen takia, että ihmiset kohtelevat niitä huonosti. En ymmärrä, miten joku voi nauttia myöskään siitä, että kastoo eläintä häkissä, akvaariossa ym.

Mielestäsi ihan kaikki kissojen ja koirien omistajat kohtelevat lemmikkejään huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä koskee kaikkia lemmikkieläimiä. Kanit, hamsterit, marsut häkeissään. Millä oikeudella ihminen sulkee niitä häkkiin "eläinrakkaudessaan"? "Olen niin eläinrakas" ja asunnossa on häkkiin teljettyjä eläimiä. Ei kani valitsisi elämää häkissä jos saisi valita.

Mun kani oli kyllä aina vapaana asunnossa. Jos olin pois kotoa, niin laitoin pupun yhteen huoneeseen, koska mulla oli myös koira, enkä halunnut ottaa turhia riskejä jättämällä niitä "leikkimään" keskenään. Pupulla oli hiekkalaatikko, jossa se osasi käydä. Joskus tietty pari papanaa meni ohi, mutta koira imuroi ne aika tehokkaasti :D

Vierailija kirjoitti:

Koira on domestikoitunut eläin, jolle sitä "lajinmukaista" elämää on elämä ihmisen hoivissa. Ja se on varmasti aivan hyvää elämää, kun koiran tarpeet ymmärretään ja niistä huolehditaan. Totta, kärsiviä lemmikkejä on liikaa. Mutta eipä moni osaa tai välitä huolehtia lapsistaankaan. Pitäisikö suvunjatkaminen kieltää sen takia kaikilta?

Ihminen on jalostanut nykyiset koirat omiin tarpeisiinsa.