Miksi nykyvanhemmat eivät halua viettää aikaa lastensa kanssa?

Curlingvanhemmat uuvuttavat itsensä valittajalastensa kanssa. Ehkä ovat saaneet itse samanlaisen kasvatuksen?

Vanhemmat eivät ole koskaan ennen ihmiskunnan historiassa viettäneet niin paljon aikaa lastensa kanssa kuin mitä nykypäivänä tehdään. Tämä on suuri kuva.

TUTKIMUSTEN MUKAAN nykyvanhemmat ovat lastensa kanssa ajallisesti ja sisällöllisesti enemmän kuin  yksikään vanhempien sukupolvi ennen heitä.

Kyllä kai yleensä aikuiset haluavat viettää aikuisten kanssa, ja lapset viettävät sitten aikaa muiden lasten sekä lastenhoitajan kanssa, jos sellaiseen on mahdollisuus.

Eivät kaikki tee lapsia saadakseen seuraa.

Lapset on kasvatettu huonosti. Annetaan huutaa, riekkua ja levitettä lelunsa joka nurkkaan kotona. Ihan kaaosta monissa lapsiperheissä ja kaikki pitää tehdä lapsen tahtiin ja niitä kuunnellaan ja ymmärretään loputtomiin. Kun joku aikuinen tulee kylään, ei voida edes jutella aikuisten kesken vaan kaikki tuijottaa niiden lasten temppuilua. Joskus muinoin oli niin, että perheen aikuiset elivät sitä omaa elämäänsä ja lapset tulivat siinä mukana, sopeutuivat eivätkä vaatineet kaikkea huomiota itseensä. Ei niin että vanhemmat palvelee ja palvoo sitä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on kasvatettu huonosti. Annetaan huutaa, riekkua ja levitettä lelunsa joka nurkkaan kotona. Ihan kaaosta monissa lapsiperheissä ja kaikki pitää tehdä lapsen tahtiin ja niitä kuunnellaan ja ymmärretään loputtomiin. Kun joku aikuinen tulee kylään, ei voida edes jutella aikuisten kesken vaan kaikki tuijottaa niiden lasten temppuilua. Joskus muinoin oli niin, että perheen aikuiset elivät sitä omaa elämäänsä ja lapset tulivat siinä mukana, sopeutuivat eivätkä vaatineet kaikkea huomiota itseensä. Ei niin että vanhemmat palvelee ja palvoo sitä lasta.

Mahtava ketju.

Ensin haukutaan koska ei olla ja sitten viides puheenvuoro haukkuu koska ollaan.

Koettakaa nyt edes päättää mistä länkytätte.

Ei vanhemmat varsinaisesti viettäneet aikaa lasten kanssa 60 luvun alussa tai leikkineet. Sisarukset oli sitä varten .

Riippuu vanhemmasta. Pikkulapsi tarvitsee vanhempaa. Jos vanhempi on itse kuin lapsi kiukuttelee. manipuloi, on vaativa, on parempi että lapsi voi leikkiä, lukea ja ulkoilla itsenäisesti eli pysyä lapsivanhemmasta vähän kauempana. Sen sijaan kiva tasapainoinen aikuinen saattaa tuoda jotain positiivista lapselle, sen ajan kun ollaan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

TUTKIMUSTEN MUKAAN nykyvanhemmat ovat lastensa kanssa ajallisesti ja sisällöllisesti enemmän kuin  yksikään vanhempien sukupolvi ennen heitä.

Ennen synnytettiin ja mentiin saman tien pellolle töihin. Ennen ei ollut pitkiä äitiyslomia vaan lapset laitettiin vauvoina hoitajan vastuulle. Nykyään ollaan vauvassa 24/7 kiinni, koska isovanhemmat käyvät töissä ja he ovat velvollisuutensa hoitaneet jo. On "pakko" käydä muskarissa, kerhoissa, imettää kuin viimeistä päivää jotta olisit hyvä äiti ja lapsesta tulee terve, opiskella sormiruokailun hyödyistä ja vaaroista, elää lapsentahtisesti ja se mitä painotetaan jatkuvasti - olla henkisesti läsnä lapselle ja vastata lapsen tarpeisiin!

Puhelinta ei saa edes vilkaista, hyi joku some ja viestin kirjoittaminen ystävälle, äitien ei kuulu juhlia tai lomailla, raskauskiloista päästävä nopeasti eroon, itsekästä jättää vauva isälle "hoitoon" ja mitä kaikkea näitä nyt on. Miten siinä jää aikaa millekään muulle ajatukselle kuin lasta varten elämiselle?

Ja sitten kun palaa työelämään... Ensin annat töissä itsestäsi 110% ja sen jälkeen pitäisi vielä löytää toiset 100% antaa itsestään lapselleen. Niin ja itsestäänkin pitäisi huolehtia sekä siitä mahdollisesta parisuhteesta ystäviä ja sukulaisia unohtamatta.

Mites vaikka 20 vuotta sitten? Tai 30? Mielestäni vanhemmat viettivät enemmän aikaa lasten kanssa. Ei ollut äideillä jatkuvaa tarvetta harrastaa kaikennäköistä yksin. Lisäksi lapset hoidettiin vanhemmaksi kotona. Nykyään tosi moni laittaa lapset päiväkotiin heti kun äitiysloma loppuu. Edes perhepäivähoito ei ole enää ensisijainen vaihtoehto ihan pienille.

Vierailija kirjoitti:

Mites vaikka 20 vuotta sitten? Tai 30? Mielestäni vanhemmat viettivät enemmän aikaa lasten kanssa. Ei ollut äideillä jatkuvaa tarvetta harrastaa kaikennäköistä yksin. Lisäksi lapset hoidettiin vanhemmaksi kotona. Nykyään tosi moni laittaa lapset päiväkotiin heti kun äitiysloma loppuu. Edes perhepäivähoito ei ole enää ensisijainen vaihtoehto ihan pienille.

Tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on enemmän lastensa kanssa kuin kukaan ennen.

Voin vakuuttaa, että ne keillä ei ole isovanhempia lähellä auttamassa viettävät todella paljon aikaa lastensa kanssa. Tämä korostuu, jos lapsia on vain yksi. Aikaa vietetään yhdessä aina kun ollaan kotona ja se on usein.

Minä synnyin 60-luvulla. Silloin meidät lähetettiin koko kesäksi mummolaan kauas kotoa. Itse olin siellä toista kuukautta putkeen alle kouluikäisenä. Mummola oli maatila, joten siellä tarvittiin kesällä työvoimaa. Kotiin sain jäädä teininä, kun oli kesätöitä. Ihan samaa oli kavereillakin, jos mummot ei asuneet samalla paikkakunnalla.

Mulla on toisenlainen kuva asiasta. Ikää on 50 v. Lapsieni mummot, vaarit syntyneet 40, 50 luvulla.

Mulla on se käsitys että tämän päivän vanhemmat viettävät enemmän aikaa lapsiensa kanssa. Meidän ikäluokka kasvatti itse itsensä ulkona. Kotona ei saanut olla jaloissa pyörimässä. Eipä pahemmin noita varsinkaan 40 luvulla syntyneitä omat lapsenlapset ole koskaan kiinnostanut. Itselläni ei vielä ole lapsenlapsia.

Nykyajan vanhemmat ovat ehkä lapsen lähellä, mutta eivöt läsnä. Vanhemmilla on parempaakin tekemistä kuin lapsen kuuntelu, leikittäminen ja juttelu ja se tekeminen on kännykkä! Tadaa! Kännykkä on päivin öin paras ja tärkein juttu. Sitä selataan, kun kärrytellään, ollaan leikkipuistossa, imetetään, syödään, nukutetaan, vessassa, ihan kaikkialla siis. Välillä joutuu jättämään kännykän pois kädestään ja sekös harmittaa kovasti.

Nykyajan pikkulapset eivät osaa enää edes puhua, kun vanhemmat ovat tuppisuina kännykkä kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Voin vakuuttaa, että ne keillä ei ole isovanhempia lähellä auttamassa viettävät todella paljon aikaa lastensa kanssa. Tämä korostuu, jos lapsia on vain yksi. Aikaa vietetään yhdessä aina kun ollaan kotona ja se on usein.

Vakuuta vain, mutta kukaan ei usko. Puhelin on se tärkein lapsi, omaa lihaa ja verta olevasta lapsesta ei niin välitetä muuten kuin on pakko. Totuus ei pala tulessakaan.

Koska mä en jaksa!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on toisenlainen kuva asiasta. Ikää on 50 v. Lapsieni mummot, vaarit syntyneet 40, 50 luvulla.

Mulla on se käsitys että tämän päivän vanhemmat viettävät enemmän aikaa lapsiensa kanssa. Meidän ikäluokka kasvatti itse itsensä ulkona. Kotona ei saanut olla jaloissa pyörimässä. Eipä pahemmin noita varsinkaan 40 luvulla syntyneitä omat lapsenlapset ole koskaan kiinnostanut. Itselläni ei vielä ole lapsenlapsia.

Olen 46 vuotias ja minulla on paljon hyviä muistoja vanhempieni kanssa olemisesta. Olen vieläkin isän tyttö ja välimme ovat mutkattoman lämpimät. Niin on myös äitini kanssa. Hänenkin kanssa saatamme jutella tunteja.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on kasvatettu huonosti. Annetaan huutaa, riekkua ja levitettä lelunsa joka nurkkaan kotona. Ihan kaaosta monissa lapsiperheissä ja kaikki pitää tehdä lapsen tahtiin ja niitä kuunnellaan ja ymmärretään loputtomiin. Kun joku aikuinen tulee kylään, ei voida edes jutella aikuisten kesken vaan kaikki tuijottaa niiden lasten temppuilua. Joskus muinoin oli niin, että perheen aikuiset elivät sitä omaa elämäänsä ja lapset tulivat siinä mukana, sopeutuivat eivätkä vaatineet kaikkea huomiota itseensä. Ei niin että vanhemmat palvelee ja palvoo sitä lasta.

Tuosta juuri huomaa, että vanhemmat ovat antaneet todella paljon huomiota ja aikaa lapsilleen, kun näillä on pokkaa vaatia huomiota myös silloin kun on vieraita. Tätä jatkuvaa huomiointia nykyään vaaditaan ja myös aika hyvin toteutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan vanhemmat ovat ehkä lapsen lähellä, mutta eivöt läsnä. Vanhemmilla on parempaakin tekemistä kuin lapsen kuuntelu, leikittäminen ja juttelu ja se tekeminen on kännykkä! Tadaa! Kännykkä on päivin öin paras ja tärkein juttu. Sitä selataan, kun kärrytellään, ollaan leikkipuistossa, imetetään, syödään, nukutetaan, vessassa, ihan kaikkialla siis. Välillä joutuu jättämään kännykän pois kädestään ja sekös harmittaa kovasti.

Nykyajan pikkulapset eivät osaa enää edes puhua, kun vanhemmat ovat tuppisuina kännykkä kädessä.

Minä olen viisikymppinen eikä minun lapsuudessa vanhemmat viettäneet aikaa lasten kanssa. Ei luettu, ei leikitty, ei harrastettu, ei mitään. Isä ei edes puhunut meille. Piti ihan nauraa ääneen kuin luin kommenttiasi.