Lue keskustelun säännöt.
Koiranpennun hankinta ja kasvattajan tapaaminen nyt korona-aikana
07.01.2021 |
Ollaan tavattu jo kasvattaja ulkona, pennut tällä hetkellä pari viikkosi.
Kasvattaja ei tässä vaiheessa vielä ole lupaillut pentuja kenellekään, lupasi myöhemmin ilmoitella kun tavannut kaikki halukkaat, joita yli 30 kpl ja pentuja ainoastaan viisi. Oli tarkoitus mennä katsomaan myös pentuja, kun ne vähän isompia, mutta mies ei koronan takia sisälle suostu menemään. Jos olisit kasvattaja, jättäisitkö suoraan myymättä pentua tälläiselle perheelle? Kasvattaja siis tapasi myös miehen aiemmin. Eikä siis ehdottomasti pyytänyt käymään uudelleen, sanoi että ilmoittelee ja jos haluatte, voitte käydä katsomassa pentuja. Halutaan koko perhe ehdottomasti koira, mutta kaatuukohan se nyt tähän, ettemme mene tapaamaan pentuja ennen kasvattajan päätöstä:(
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miten hyvä olet. Minä sain koiran vaikkei kasvattaja nähnyt miestäni ollenkaan enkä käynyt katsomassa pentuja. Kävin kyllä muuten paikalla näyttäytymässä ja olinkin enemmän kiinnostunut vanhemmista kuin pennuista, luotin että kasvattaja osaa valita oikein.
Ainiin! Saatoin rehellisyyspäissäni antaa ymmärtää, ettei mies edes halua tuollaista koiraa. Muistakaa olla rehellisiä niin saatte koiran.
Miehen mielikin muuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon hakenut koiran aina yksin kasvattajalta, en ottanut perhettä mukaan. Kai olin sitten tarpeeksi vakuuttava yksinkin ettei tarvinnut muita tuoda näytille. Vähän maalaisjärkeä peliin, sitä tarvitaan myös koiran kanssa! Mies voi vaikka odottaa autossa ja sanot että hän pelkää koronaa. Mene yksin sisälle.
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Kyllä minä kasvattajana oletan, että ihmiset käyvät sisällä pentuja katsomassa ja eroon tutustumassa. En oikein voisi edes kuvitella muuta! Mene sinä ilman miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ostimme pennun myyjältä, joka ei päästänyt meitä eteistä pidemmälle. Syyksi hän sanoi koronan, mitä tietysti kunnioitimme. Sähköpostissa myyjä vaikutti ihan järkevältä ihmiseltä, mutta ne pari kertaa kun tapasimme, jäi aina vähän outo kuva tyypistä. Tuulikaapissa kökötimme, myyjä toi pennun syliimme, emme nähneet sisälle emmekä nähneet myöskään emoa kuin sattumalta ikkunasta ohi kulkiessamme. Hiukkasen hämärää... pentu on kuitenkin ollut ihana, nyt jo vuoden ikäinen mussukkamme.
Mitä ihmettä, talon esittelykierrostako kaipasitte? :D
En, mutta minusta olisi asiallista nähdä emo ja pennut ja niiden oleskelutila tai aitaus ja toiminta yhdessä. Se kertoo paljon, miten pentu toimii sisaruskatraassaan. Näimme kyllä pari valokuvaa pentueesta etukäteen. On ihan eri asia, kun pentu tuodaan erikseen yksinään ja lykätään vieraan ihmisen syliin, mahdollisesti ensimmäisen kerran erossa perheestään. Silloin oli vielä talvi, joten pentu ei ollut käynyt vielä kertaakaan edes ulkona, ensimmäinen kerta oli se kun haimme pennun omaan kotiin. Ymmärrän kyllä, että emo saattaa olla äreä ja vartioida pentujaan, mutta sen olisi voinut tuoda vaikka erikseen näytille sinne eteiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Joopajoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ostimme pennun myyjältä, joka ei päästänyt meitä eteistä pidemmälle. Syyksi hän sanoi koronan, mitä tietysti kunnioitimme. Sähköpostissa myyjä vaikutti ihan järkevältä ihmiseltä, mutta ne pari kertaa kun tapasimme, jäi aina vähän outo kuva tyypistä. Tuulikaapissa kökötimme, myyjä toi pennun syliimme, emme nähneet sisälle emmekä nähneet myöskään emoa kuin sattumalta ikkunasta ohi kulkiessamme. Hiukkasen hämärää... pentu on kuitenkin ollut ihana, nyt jo vuoden ikäinen mussukkamme.
Järkevä ihminen ei kyllä ota pentua jos ei saa edes emoa nähdä.
Kun on kaksi vuotta ollut jonossa kenneleihin ja soittanut joka ainoaan rotukoira- ja sekarotukoirailmoitukseen parin minuutin viiveellä vain kuullakseen, että kaikki pennut ovat jo menneet, niin kyllä sitä sitten tarttuu siihen pentuun, johon saa näppinsä kiinni.
Just tälläisten takia pentutehtaat rehottaa valtoimenaan. Mut kun piti nyt vaan saada sen pentu.
Minulla on ollut kaksi koiraa aiemmin. Nykyistä koiraa harkittiin 10 vuotta, mutta emme halunneet ottaa sitä siinä vaiheessa, kun omat lapsemme olivat vielä vauvoja. Halusimme pystyä panostamaan koiraan ja sen hoitoon ja koulutukseen kunnolla. Kaksi vuotta etsimme täysipainoisesti koiraa. Emme halunneet metsästys- tai paimenrotua tai muuta sellaista, jolla olisi vahva vietti johonkin tiettyyn toimintaan, vaan etsimme seurakoiraa, jonka kanssa voisi harrastaa omaan tahtiin kivoja asioita ja joka olisi tyytyväinen arkipuuhiin osallistuessa ja tavallisilla metsälenkeillä jne. Kaksi vuotta tosiaan otimme yhteyttä ympäri maata kaikkiin sellaisiin pentuilmoituksiin, jotka olivat meille mahdollisesti sopivia rotuja. Ihan sama, olisiko kyse rotukoirasta vai sekarotuisesta.
Emme edes harkinneet mitään Tallinnan-tuonteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Tämä vaikuttaa ihan kivalta "tutustumisleikiltä" kasvattajan kanssa, mutta kyllä tulee mieleen että millaisille idiooteille se myy koiria. Pitää olla luottamus niin että kasvattaja on kyllä puhelimen päässä, jos pennun ostaja on epävarma, mutta tällainen kädestä pitäen kaiken näyttäminen on jo vähän huvittavaa 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ostimme pennun myyjältä, joka ei päästänyt meitä eteistä pidemmälle. Syyksi hän sanoi koronan, mitä tietysti kunnioitimme. Sähköpostissa myyjä vaikutti ihan järkevältä ihmiseltä, mutta ne pari kertaa kun tapasimme, jäi aina vähän outo kuva tyypistä. Tuulikaapissa kökötimme, myyjä toi pennun syliimme, emme nähneet sisälle emmekä nähneet myöskään emoa kuin sattumalta ikkunasta ohi kulkiessamme. Hiukkasen hämärää... pentu on kuitenkin ollut ihana, nyt jo vuoden ikäinen mussukkamme.
Järkevä ihminen ei kyllä ota pentua jos ei saa edes emoa nähdä.
Kun on kaksi vuotta ollut jonossa kenneleihin ja soittanut joka ainoaan rotukoira- ja sekarotukoirailmoitukseen parin minuutin viiveellä vain kuullakseen, että kaikki pennut ovat jo menneet, niin kyllä sitä sitten tarttuu siihen pentuun, johon saa näppinsä kiinni.
Just tälläisten takia pentutehtaat rehottaa valtoimenaan. Mut kun piti nyt vaan saada sen pentu.
Minulla on ollut kaksi koiraa aiemmin. Nykyistä koiraa harkittiin 10 vuotta, mutta emme halunneet ottaa sitä siinä vaiheessa, kun omat lapsemme olivat vielä vauvoja. Halusimme pystyä panostamaan koiraan ja sen hoitoon ja koulutukseen kunnolla. Kaksi vuotta etsimme täysipainoisesti koiraa. Emme halunneet metsästys- tai paimenrotua tai muuta sellaista, jolla olisi vahva vietti johonkin tiettyyn toimintaan, vaan etsimme seurakoiraa, jonka kanssa voisi harrastaa omaan tahtiin kivoja asioita ja joka olisi tyytyväinen arkipuuhiin osallistuessa ja tavallisilla metsälenkeillä jne. Kaksi vuotta tosiaan otimme yhteyttä ympäri maata kaikkiin sellaisiin pentuilmoituksiin, jotka olivat meille mahdollisesti sopivia rotuja. Ihan sama, olisiko kyse rotukoirasta vai sekarotuisesta.
Emme edes harkinneet mitään Tallinnan-tuonteja.
Eipä sekään kuulosta kovin vastuulliselta. Hyvän kasvattajan ei tarvitse edes mihinkään toriin laittaa ilmoituksia pennuista, sillä ne kaikki on varattu jo ennen syntymää. Ilmeisesti ette kovin tarkkaan katsoneet millainen kasvattaja ja millaiset pennun vanhemmat ovat. Ei kuulosta siltäkään, että olisitte olleet kovin kiinnostuneita, onko vanhempien terveyttä tutkittu yhtään mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Mitä ihmettä, onpa arveluttavaa toimintaa kasvattajalta. Ensinnäkin lääkkeet, niiden käyttötarkoituksen ja annostuksen määrää eläinlääkäri. Ja että vieras ihminen laitetaan leikkaamaan koiran kynsiä? No hyvä ettei sattunut mitään, mutta harvalle koiralle kynsien leikkuu varsinkaan vieraan toimesta on miellyttävää - en olisi edes yllättynyt vaikka koira olisi puolustautunut hampain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ostimme pennun myyjältä, joka ei päästänyt meitä eteistä pidemmälle. Syyksi hän sanoi koronan, mitä tietysti kunnioitimme. Sähköpostissa myyjä vaikutti ihan järkevältä ihmiseltä, mutta ne pari kertaa kun tapasimme, jäi aina vähän outo kuva tyypistä. Tuulikaapissa kökötimme, myyjä toi pennun syliimme, emme nähneet sisälle emmekä nähneet myöskään emoa kuin sattumalta ikkunasta ohi kulkiessamme. Hiukkasen hämärää... pentu on kuitenkin ollut ihana, nyt jo vuoden ikäinen mussukkamme.
Järkevä ihminen ei kyllä ota pentua jos ei saa edes emoa nähdä.
Kun on kaksi vuotta ollut jonossa kenneleihin ja soittanut joka ainoaan rotukoira- ja sekarotukoirailmoitukseen parin minuutin viiveellä vain kuullakseen, että kaikki pennut ovat jo menneet, niin kyllä sitä sitten tarttuu siihen pentuun, johon saa näppinsä kiinni.
Just tälläisten takia pentutehtaat rehottaa valtoimenaan. Mut kun piti nyt vaan saada sen pentu.
Minulla on ollut kaksi koiraa aiemmin. Nykyistä koiraa harkittiin 10 vuotta, mutta emme halunneet ottaa sitä siinä vaiheessa, kun omat lapsemme olivat vielä vauvoja. Halusimme pystyä panostamaan koiraan ja sen hoitoon ja koulutukseen kunnolla. Kaksi vuotta etsimme täysipainoisesti koiraa. Emme halunneet metsästys- tai paimenrotua tai muuta sellaista, jolla olisi vahva vietti johonkin tiettyyn toimintaan, vaan etsimme seurakoiraa, jonka kanssa voisi harrastaa omaan tahtiin kivoja asioita ja joka olisi tyytyväinen arkipuuhiin osallistuessa ja tavallisilla metsälenkeillä jne. Kaksi vuotta tosiaan otimme yhteyttä ympäri maata kaikkiin sellaisiin pentuilmoituksiin, jotka olivat meille mahdollisesti sopivia rotuja. Ihan sama, olisiko kyse rotukoirasta vai sekarotuisesta.
Emme edes harkinneet mitään Tallinnan-tuonteja.
Eipä sekään kuulosta kovin vastuulliselta. Hyvän kasvattajan ei tarvitse edes mihinkään toriin laittaa ilmoituksia pennuista, sillä ne kaikki on varattu jo ennen syntymää. Ilmeisesti ette kovin tarkkaan katsoneet millainen kasvattaja ja millaiset pennun vanhemmat ovat. Ei kuulosta siltäkään, että olisitte olleet kovin kiinnostuneita, onko vanhempien terveyttä tutkittu yhtään mitenkään.
Vanhempien terveys ei takaa pentujen terveyttä. Tämä pentu, jonka saimme, oli ilmoituksen mukaan tarkastetuista ja terveiksi todetuista vanhemmista. Tallinnan-tuonneiltahan ei todellakaan voi odottaa terveyttä, vaikka ilmoituksissa lukisi mitä.
Ilmoituksiin vastaamisen lisäksi jonotimme hyvien kasvattajien ja ns. kennelien pentuja kaksi vuotta, ja jonot olivat niin pitkiä, että emme edes sen kahden vuoden aikana saaneet näistä pentuja. Sitä paitsi ei sekään ole hyvän kasvattajan tai kennelin merkki, että pentuja teetetään vuosittain, koska ostajia piisaa.
Sinä kuulostat varsin riidanhaluiselta ja tahallaan väärin ymmärtävältä ihmiseltä. Olen valitettavasti sinun laisiisi törmännyt koirankoulutuskursseilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Tämä vaikuttaa ihan kivalta "tutustumisleikiltä" kasvattajan kanssa, mutta kyllä tulee mieleen että millaisille idiooteille se myy koiria. Pitää olla luottamus niin että kasvattaja on kyllä puhelimen päässä, jos pennun ostaja on epävarma, mutta tällainen kädestä pitäen kaiken näyttäminen on jo vähän huvittavaa 😁
Mä luulen, että tämä "tutustumisleikki" johtui ihan vaan siitä, että kyseessä oli minun ensikoirani. Sen kerroin rehellisesti kun ensimmäisen kerran otin häneen yhteyttä ja ilmaisin kiinnostukseni pentuun. Tuskin tekee tuota ihan kaikille. Halusi vain olla varma, että tiedän mitä teen ja osaan hoitaa koiraa.
Toinen ostaja ei saanut samaa visaa, mutta olikin kokenut koirien kanssa. Haettiin sattumalta pennut samaan aikaan ja juteltiin hetki. Olikin "julkkis". :D
Mulle se loi luottamusta kasvattajaan koska halusi olla varma, että kykenen huolehtimaan koirasta koska aikaisempaa kokemusta ei tosiaan ollut. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Mitä ihmettä, onpa arveluttavaa toimintaa kasvattajalta. Ensinnäkin lääkkeet, niiden käyttötarkoituksen ja annostuksen määrää eläinlääkäri. Ja että vieras ihminen laitetaan leikkaamaan koiran kynsiä? No hyvä ettei sattunut mitään, mutta harvalle koiralle kynsien leikkuu varsinkaan vieraan toimesta on miellyttävää - en olisi edes yllättynyt vaikka koira olisi puolustautunut hampain.
Ne lääkkeet ei ollut semmoisia mitä eläinlääkäri määrää vaan ihan apteekista ilman reseptiä ostettavia, mutta mitä saattaa tarvita tietyissä tilanteissa. Kaksi kertaa olen yhtä niistä tarvinnut pentuaikana ja olen kiitollinen, että kiitos kasvattajan tiesin sen olemassaolosta ilman hätäisiä googlauksia ja turhia soittoja eläinlääkäriin.
Jos emä olisi pelännyt kynsien leikkuuta niin, että pitää hampaita käyttää niin tuskinpa olisi laittanut minua sitä tekemään. Koira oli tyytyväisenä ja kasvattaja seurasi ja olisi toki sanonut jos olisin aikonut leikata liikaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostajana edes hankkisi pentua kasvattajalta jos en pääse tapaamaan pentuja ja emää. Tulisi olo, että kaikki ei ole kohdillaan.
Ja kuten #7 ja 12 sanoi kasvattajan on tärkeä nähdä miten ollaan pentujen ja emän kanssa. Mut myös kasvattaja laittoi tietovisaan ja hoitamaan emää, se oli hauskaa.
Eli siis ensin toi lootan täynnä lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Näytti yksi kerrallaan ja kysyi mihin tarkoitukseen se on. Hoitaminen tapahtui mm. leikkaamalla emän kynnet ja siistimällä hapsukarvat tassuista. Itseäni vähän jännitti koska se oli ensimmäinen kerta kun leikkasin koiran kynsiä, mutta hyvin meni ja sain pennun.
Tuossa tuo hapsukasa tuhisee vieressä lattialla.
On tosiaan tärkeää, että kasvattaja näkee miten eläinten kanssa ollaan. Kyseessä on pitkä sitoutuminen ja sitä ei pidä heppoisin perustein tehdä.
Mitä ihmettä, onpa arveluttavaa toimintaa kasvattajalta. Ensinnäkin lääkkeet, niiden käyttötarkoituksen ja annostuksen määrää eläinlääkäri. Ja että vieras ihminen laitetaan leikkaamaan koiran kynsiä? No hyvä ettei sattunut mitään, mutta harvalle koiralle kynsien leikkuu varsinkaan vieraan toimesta on miellyttävää - en olisi edes yllättynyt vaikka koira olisi puolustautunut hampain.
Ei kannata uskoa kaikkia juttuja mitä mammapalstalla lukee...
Mitä ihmettä, talon esittelykierrostako kaipasitte? :D