Miten toimisitte ystävän kanssa, jolla on jotain hampaankolossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys oli lähinnä, että miten toimia? Poistanko kaikki yhteystiedot, jotta saan hänet myös pois mielestä.

Epäreilua käytöstä on jatkunut tarpeeksi pitkään.

Mistä tiedät ettei ole masennusta? Moni osaa sen piilottaa hyvin. Olen sitä mieltä, että jos ihmisellä ei ole selkärankaa puhua ystävälle, että joku hiertää välejä, muttei tiedä oikein mistä tämä voisi johtua, niin sitten ette ikinä ole olleetkaan mitään ystäviä. Olisi rakentavampaa kertoa ajatuksistasi tälle ns. ystävällesi. Raukkamaisinta mitä voi tehdä, niin ghostata.

Ehkäpä voi myös olla niin, että tämä ystävä ei koe sinua samalla tavalla hyvänä ystävänä ja vain toivoo kaiken loppua etääntymällä hiljalleen.

Jos joku tässä on ghostannut, se on ollut hän. En koskaan kuule hänestä mitään. Jos minä nyt tästä johtuen poistan vihdoin ystävistäni, niin ei se ole ghostaamista. Eikä tällaisesta asiasta halua enää puhua, sen jälkeen kun on kohdeltu kurjasti.

Sinähän tunnut tietävän mitä tehdä, joten mitä vielä täällä vingut? Kuulostat itse todella itsepäiseltä minä tyypiltä, jonka mielipiteet ovat ainoat ja oikeat. En jaksaisi tuollaista hetkeäkään.

:D

Kuulostaa pettyneeltä siitä, ettei halua olla ystävä. Ketään ei voi ystävyyteen pakottaa ja velvoittaa.

Mikä tää poltetun sillan taktiikka on? Jos ystävyys hiipuu, niin poistetaan feispookista, jotain voimaantumista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän pitää sinua tuttavana eikä ystävänä ja tämä ilmeisesti loukkaa narsismiasi. 

Siinä tapauksessa molemmille hyvä, että ystävyys loppuu.

Mitään ystävyyttä ei välttämättä ole ollutkaan eli on pitänyt tuttavana vain ja vastaillut jotain kohteliaisuudesta. Itselleni on käynyt joskus noin, että joku tuttava on kovasti halunnut minusta enemmän, mutta tilanne on vähän hankala, kun ihan ok tyyppi, josta kuitenkaan en halua varsinaista ystävää. Joten vastailen sitten jotakin kohteliaisuudesta. 

Poista vain ap ystävistäsi tämä tuttava, jos et kestä sitä, ettei toinen halua tuttavuutta enempää.

Tuo on ikävintä mitä tiedän, että vastailee kohteliaisuudesta. Nössöä suorastaan. Eikö olisi reilumpaa olla vastaamatta, niin toinen ei kuvittele mitään turhia? Kasvata selkäranka.

Poista kaikki epämiellyttävät ihmiset elämästäsi. Huomat, kuinka olosi kevenee ja sinulla on helpompi hengittää. Valitse kaveripiirisi huolella!

Kuulostaa siltä, että hän on kohtelias, muttei ole kiinnostunut oikeasti viettämään aikaa kanssasi.

Mitä väliä, roikkuuko joku FB-kaverilistalla vai ei? Vaikuttaa siltä, että kehittelet väkisin ongelman jostain, mikä ei ole.

Olisiko kuitenkin niin, että itselläsi on hampaankolossa jotain...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys oli lähinnä, että miten toimia? Poistanko kaikki yhteystiedot, jotta saan hänet myös pois mielestä.

Epäreilua käytöstä on jatkunut tarpeeksi pitkään.

Mistä tiedät ettei ole masennusta? Moni osaa sen piilottaa hyvin. Olen sitä mieltä, että jos ihmisellä ei ole selkärankaa puhua ystävälle, että joku hiertää välejä, muttei tiedä oikein mistä tämä voisi johtua, niin sitten ette ikinä ole olleetkaan mitään ystäviä. Olisi rakentavampaa kertoa ajatuksistasi tälle ns. ystävällesi. Raukkamaisinta mitä voi tehdä, niin ghostata.

Ehkäpä voi myös olla niin, että tämä ystävä ei koe sinua samalla tavalla hyvänä ystävänä ja vain toivoo kaiken loppua etääntymällä hiljalleen.

Jos joku tässä on ghostannut, se on ollut hän. En koskaan kuule hänestä mitään. Jos minä nyt tästä johtuen poistan vihdoin ystävistäni, niin ei se ole ghostaamista. Eikä tällaisesta asiasta halua enää puhua, sen jälkeen kun on kohdeltu kurjasti.

Sinähän tunnut tietävän mitä tehdä, joten mitä vielä täällä vingut? Kuulostat itse todella itsepäiseltä minä tyypiltä, jonka mielipiteet ovat ainoat ja oikeat. En jaksaisi tuollaista hetkeäkään.

:D

Kuulostaa pettyneeltä siitä, ettei halua olla ystävä. Ketään ei voi ystävyyteen pakottaa ja velvoittaa.

Onhan se ikävää, että joku esittää vuosikausia olevansa ystävä. Mutta oikeasti ei olekaan kiinnostunut ystävyydestä. Jotain outoa tässä käytöksessä on. Etkö itse olisi loukkaantunut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen olet itse ystävänä? Kysytkö kuulumisia? Pyydätkö kahville? Tiedätkö onko ystäväsi masentunut?

Itsestä kerron sen verran etten osaa toimia sellaisena ystävänä kuin haluaisin, koska ei ole kertakaikkiaan voimia nyt. En pyytänyt sairastua pahaan masennukseen, mutta tässä sitä ollaan. Moni ihminen ajelehtii synkillä vesillä tällä hetkellä. Työttömyyttä, mielenterveysongelmia, uusi maailmanjärjestys jne.

Tuo on kyllä sikäli totta että joutavalla on aikaa tutustua ja herätä siihen mitä tämä maailma on, ketkä sitä oikeasti vie ja mihin se on meit viemässä. Jos on älykkyyttä ja osaa seuloa tietoa ja jos näkee että päättäjät itse sen sanovat niin mitä helvettiä tässä vielä pitäs teille lampaille todistaa? Teidänkin ja lapsienne takia tässä yritetty varoittaa tulevasta. Vai onko se niin kiva tulevaisuus siellä vihreissä kaupungeissa, lapset valtiolla, mitään et omista, maaseutu eliitin. Hehän jatkavat porsasteluaan niin kuin ennenkin. Hajoo siihen sitten ettet mitään edes yrittänyt vaan vänkäsit täällä.

Opettele kirjoittamaan. Mitään et minusta tiedä ja masennuksen syytä, niin turhaa kätiset jotain siansaksaa tänne palstalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän pitää sinua tuttavana eikä ystävänä ja tämä ilmeisesti loukkaa narsismiasi. 

Siinä tapauksessa molemmille hyvä, että ystävyys loppuu.

Mitään ystävyyttä ei välttämättä ole ollutkaan eli on pitänyt tuttavana vain ja vastaillut jotain kohteliaisuudesta. Itselleni on käynyt joskus noin, että joku tuttava on kovasti halunnut minusta enemmän, mutta tilanne on vähän hankala, kun ihan ok tyyppi, josta kuitenkaan en halua varsinaista ystävää. Joten vastailen sitten jotakin kohteliaisuudesta. 

Poista vain ap ystävistäsi tämä tuttava, jos et kestä sitä, ettei toinen halua tuttavuutta enempää.

Tuo on ikävintä mitä tiedän, että vastailee kohteliaisuudesta. Nössöä suorastaan. Eikö olisi reilumpaa olla vastaamatta, niin toinen ei kuvittele mitään turhia? Kasvata selkäranka.

Se on KOHTELIASTA. Käytöstavat omaavat ihmiset toimivat niin. Olisi epäkohteliasta vain ignoorata. Käytöstavat ovat siis ikävintä mitä tiedät? Oma on ongelmasi, jos ylitulkitset kohteliaat eleet jotenkin väärin.

Ihmissuhteita on muutenkin elämässä ainakin itselläni paljon, toiset ovat läheisempiä, toiset vähemmän, ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Ensin voi olla kohteliaisuus-tuttava, joka muuttuukin ystäväksi. Mikä tarve teillä on määritellä ihmissuhteita noin tarkasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän pitää sinua tuttavana eikä ystävänä ja tämä ilmeisesti loukkaa narsismiasi. 

Siinä tapauksessa molemmille hyvä, että ystävyys loppuu.

Mitään ystävyyttä ei välttämättä ole ollutkaan eli on pitänyt tuttavana vain ja vastaillut jotain kohteliaisuudesta. Itselleni on käynyt joskus noin, että joku tuttava on kovasti halunnut minusta enemmän, mutta tilanne on vähän hankala, kun ihan ok tyyppi, josta kuitenkaan en halua varsinaista ystävää. Joten vastailen sitten jotakin kohteliaisuudesta. 

Poista vain ap ystävistäsi tämä tuttava, jos et kestä sitä, ettei toinen halua tuttavuutta enempää.

Tuo on ikävintä mitä tiedän, että vastailee kohteliaisuudesta. Nössöä suorastaan. Eikö olisi reilumpaa olla vastaamatta, niin toinen ei kuvittele mitään turhia? Kasvata selkäranka.

Se on KOHTELIASTA. Käytöstavat omaavat ihmiset toimivat niin. Olisi epäkohteliasta vain ignoorata. Käytöstavat ovat siis ikävintä mitä tiedät? Oma on ongelmasi, jos ylitulkitset kohteliaat eleet jotenkin väärin.

Ihmissuhteita on muutenkin elämässä ainakin itselläni paljon, toiset ovat läheisempiä, toiset vähemmän, ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Ensin voi olla kohteliaisuus-tuttava, joka muuttuukin ystäväksi. Mikä tarve teillä on määritellä ihmissuhteita noin tarkasti?

Menetkö itse tapaamaan ihmisiä KOHTELIAISUUDESTA, vaikka et haluaisi etkä yhtään tykkää ihmisestä? Älä nyt viitsi. Kyllä jokainen osaa laittaa rajan siihen, että mihin suostuu. Ei kai kukaan nyt kohteliaisuudesta esitä ystävää.

Hiukan samaa. Tämä ei soita koskaan,paitsi jos tarvitsee apua.

Nyt minä tarvitsisin apua, mutta en viitsi rasittaa.

Arvon rouva haluaa olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että olet riippuvaisempi ystävästäsi kuin hän on sinusta. Joko paineettomasti kehität suhdettanne paremmaksi tai etsit uusia ystäviä. Monet ystävät kuitenkin ajan saatossa unohtuu, puoliso olisi ikuinen ystävä.

Olen riippuvainen jos vaadin ystävyydeltä tasavertaisuutta? Miten se siihen liittyy? Eikö jokainen halua vastavuoroisuutta ystävyydessä?

Ei hän ole ainoa ystäväni, joten ei ole tarvetta mennä etsimään uusia tilalle. Kyse oli siitä, miten toimia tässä tilanteessa hänen kanssaan.

Oikea ystävyys on harvinaista. Siihen kun ei liity mitään velvoitetta tai pakkoa vastavuoroisuutta. Ystävyys syntyy siitä, että molemmilla on halu pitää toinen lähellä.

Joskus ystävyys kestää, vaikka toinen ei niin usein yhteyttä otakaan. Silloin molemmat tuntee jo toisensa ja tietää mikä syynä ja asioista voi puhua eikä mitään oleteta.

Olen 41v ja minulla on yksi ystävä ollut 12 vuoden iästä lähtien. Välillä elämämme ovat poikenneet hurjasti, mutta silti olemme ainakin puolen vuoden välein olleet yhteydessä. Minä olen se aktiivisempi. Ystäväni, kun on vähän erakkoluonne. Nykyisin olemme tekemisissä useamman kerran vuodessa kyläillen, soitoin, viestein.

Ap on ihan kukkuu! Jos sulla on muita ystäviä elämässäsi, kuten olet täällä huutanut, niin mene jo elämässäsi eteenpäin. Annat täällä vain itsestäsi kuvan, että olet ystävästäsi väkisin kiinni pitävä valittaja.

Vierailija kirjoitti:

itselläni oli rakas ystävä, mutta jossain vaiheessa tajusin ettei hän vastaa puheluihini enää, eikä kovin usein laita edes viestiä. Lopetin kokonaan kaiken aloitteellisuuden ja annoin  "ystävyyden" jatkua vain ja ainoastaan hänen aloitteella, vastasin vain jos hän kysyi jotain. No, viime vuonna otti yhteytä kaksi kertaa, lähes vuosi siinä välissä. Tämä on ainoa tapa jolla jatkan enää tätä ystävyyttä. Hän ottakoon sen aloitteen tai ei ollenkaan.

No mutta eikö sinun pitäisi ottaa vastavuoroisesti yhteyttä? Nyt hän ajattelee, että yhteydenpitäminen on yksipuolista. Hän kuitenkin ottaa sinuun yhteyttä.

Minulla kävi vastaavasti, että kaveri ei vastannut puheluihini ja viesteihini kuin satunnaisesti, usein lupasi soittaa seuraavana päivänä paremmalla ajalla eikä soittanut, tapaamiset peruuntuivat lähes järjestäen. Ajattelin, ei sitten, olen aina aloitteentekijä. Ottakoon hän seuraavaksi yhteyttä vuorostaan kun hänelle sopii. Hän ei ikinä ottanut yhteyttä. Tästä on viisi vuotta.

Vierailija kirjoitti:

No millainen olet itse ystävänä? Kysytkö kuulumisia? Pyydätkö kahville? Tiedätkö onko ystäväsi masentunut?

Itsestä kerron sen verran etten osaa toimia sellaisena ystävänä kuin haluaisin, koska ei ole kertakaikkiaan voimia nyt. En pyytänyt sairastua pahaan masennukseen, mutta tässä sitä ollaan. Moni ihminen ajelehtii synkillä vesillä tällä hetkellä. Työttömyyttä, mielenterveysongelmia, uusi maailmanjärjestys jne.

Uusi maailmanjärjestys?? Ei sellaista ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen olet itse ystävänä? Kysytkö kuulumisia? Pyydätkö kahville? Tiedätkö onko ystäväsi masentunut?

Itsestä kerron sen verran etten osaa toimia sellaisena ystävänä kuin haluaisin, koska ei ole kertakaikkiaan voimia nyt. En pyytänyt sairastua pahaan masennukseen, mutta tässä sitä ollaan. Moni ihminen ajelehtii synkillä vesillä tällä hetkellä. Työttömyyttä, mielenterveysongelmia, uusi maailmanjärjestys jne.

Uusi maailmanjärjestys?? Ei sellaista ole. 

Oletko tosissasi? Etkö huomaa mitä sontaa tämä ”korona” aika on tuonut maapallolle? Googlaa the great reset jos osaat, vai luotatko vain siihen, mitä Iltalehti sinulle syöttää?

Kaipaisin nyt valtavasti ystävääni mutta tämä ei nyt sitten kutsukaan käymään kuten yleensä.

Päällä syvä kriisi.

Parantuisin jo hyvin paljon kohtaamisesta.

Tuntuu ettei ole vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen olet itse ystävänä? Kysytkö kuulumisia? Pyydätkö kahville? Tiedätkö onko ystäväsi masentunut?

Itsestä kerron sen verran etten osaa toimia sellaisena ystävänä kuin haluaisin, koska ei ole kertakaikkiaan voimia nyt. En pyytänyt sairastua pahaan masennukseen, mutta tässä sitä ollaan. Moni ihminen ajelehtii synkillä vesillä tällä hetkellä. Työttömyyttä, mielenterveysongelmia, uusi maailmanjärjestys jne.

Uusi maailmanjärjestys?? Ei sellaista ole. 

On se tulossa, lammas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No millainen olet itse ystävänä? Kysytkö kuulumisia? Pyydätkö kahville? Tiedätkö onko ystäväsi masentunut?

Itsestä kerron sen verran etten osaa toimia sellaisena ystävänä kuin haluaisin, koska ei ole kertakaikkiaan voimia nyt. En pyytänyt sairastua pahaan masennukseen, mutta tässä sitä ollaan. Moni ihminen ajelehtii synkillä vesillä tällä hetkellä. Työttömyyttä, mielenterveysongelmia, uusi maailmanjärjestys jne.

Uusi maailmanjärjestys?? Ei sellaista ole. 

On se tulossa, lammas.

Lammas? Haluatko jatkaa asiasta keskustelua toisessa ketjussa?

Täällä on ollut lammaskeskusteluita, etsi.

Itse odotin pari vuotta ottaako kaveri yhteyttä, ei ottanut joten poistoon vaan kaikki. Siis tietenkään en mitenkään aktiivisesti odottanut mutta huomasin vaan ettei ole mitään kuulunut. Joten aika lailla ilman omantunnontuskia pystyi poistamaan ja todeta että häntä ei kiinnosta. Oltiin kavereita lapsuudesta saakka mutta oli alkanut tuntumaan että hänellä on jotain hampaankolossa tai muuten vaan ei ole kiinnostunut enää seurastani. Syytä en tiedä.. ja se harmittaa vieläkin. Se olin jonkun aikaa lähinnä minä joka ehdotin tapaamisia ja kyselin kuulumisia. Hänestä ei samaan tyyliin kuulunut ja jossain vaiheessa kommunikaatio muuttui aika tylyn oloiseksikin. Mutta neuvoni on että poistoon vaan jos siltä tuntuu. Intuitioon kannattaa mun mielestä luottaa. Eikä sun tarvitse odottaa niin kauan kuin minä. Jos törmäät kadulla voit päättää itse ootko ystävällinen ihan kuin kaukaiselle tutulle, vai ignoraatko vaan.