Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa muoskan, minä en
06.01.2021 |
Joskus siis näinkin päin. Mutta miten saan tuon kinuamisen loppumaan? En vaan innostu tähän tilanteeseen...
Kommentit (54)
Kannattaa myös varmistaa, että ymmärrätte toisianne. Puhuuko myös mies meänkieltä? Entä jos hän ääntää ärrän vain hieman pehmeästi ja oikeasti haluaa antaa tai saada piiskaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moska on turhan painava tavalliseen nakutteluun, semmoinen tavallinen 450g kirvesmiehen vasara on paljon kätevämpi
Raja-Karjalassa nämä ovat puoskia.
Vierailija kirjoitti:
muoska on meänkieltä ja tarkoittaa lasta
Mikäs se kläppi, kläpi tms. on...eikö sekin ole se muoska
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. passiivissa: sanothaan, tulthaan
2. nominien illatiivissa: talhoin, puohjiin, punasheen, rumhaan
3. verbien MA-infinitiivin illatiivissa : kalasthaan, hakkaamhaan
4. nominatiivissa -s:ään loppuvien nominien obliikvisijoissa: kirves : kirvheen
5. e-loppuisten sanojen genetiivissä: lae : latheen, sae : satheen
6. kaikissa monikon perfektin ja pluskvamperfektin muodoissa: net on ostanheet, met olima myyhneet
Äännettä h voidaan myös käyttää esimerkkejä epäsäännöllisemmin.lähde?[13]
1. meänkielessä v-äänteen sijaan on monessa tapauksessa tullut f
färi ’väri’
fankila ’vankila’
fati ’vati’
fiuletti ’violetti’
fuori ’vuori’[14]
2. meänkielen astevaihtelussa on joitakin eroja yleissuomeen, mutta monet näistä tavataan suomen itämurteista. Esimerkiksi:
maito : maion
käsi : käen
sota : soan[15]
3. o-äännettä vastaa usein u:
puliisi ’poliisi’
nuin 'noin'
muterni ’moderni’
pulitikki ’politiikka’
pulitiikkeri ’poliitikko’
vukaali ’vokaali’
pusitiivinen ’positiivinen’[16]
4. kuten suomen itämurteissa, d-äänteen sijaan esiintyy kato tai t:
tehä ’tehdä’
tynamiitti ’dynamiitti’
syyä ’syödä’
meän ’meidän’
heän ’heidän’
teän ’teidän’
5. määräympäristöissä esiintyy yleissuomesta poiketen geminaatta:
ts-yhtymien vastineena on tt (kuten suomen länsimurteissa): mettä ’metsä’, kattoa ’katsoa’
tietyt konsonanttiyhtymät ovat assimiloituneet geminaataksi: jokka ’jotka’ (kuten suomen länsimurteissa)
Meänkielessä on monesti 'vv' yhdistelmä: savvu ’savu’, avvain 'avain'[17].[18]
6. Verbien taivutuspäätteet -mma ~ -mmä, -tta ~ -ttä, -pi
menemmä ’menemme’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
tuletta ’tulette’ (kuten suomen pohjalaismurteissa)
ostaapi ’ostaa’ (kuten suomen itämurteissa; -pi-päätetettä käytetään vain lyhyissä verbeissä)
syövä ’syövät’ (ei esiinny kaikissa meänkielen murteissa; esiintyy myös joissain suomen murteissa)
7. NUT-partisiippi
Suomen syönyt-muotoa vastaa meänkielessä syönny (Ei esiinny kaikissa murteissa)[19]
8 Meänkielessä on tietyissä lainasanoissa ruotsin vaikutuksesta äänne y, kun suomessa käytetään äännettä u
kyltyyri = kulttuuri
mysiikki = musiikki
resyrssi = resurssi
9 "olla" sana on yhdistetty monesti persoona pronomiiniin
Molen = minä olen
Solet = sinä olet
Son = se on, hän on
Sole = se ei ole
Molema = me olemme
Toletta = te olette
Non/Noova/Hoova = he ovat[20][21]
Meänkielen sanoja, joita ei (enää) käytetä suomen yleiskielessä Muokkaa
följy ’seura, mukana olo’
hantuuki ’pyyhe’
kahveli ’haarukka’
kartano ’piha’
kietku ’ruuantähde, erit. liha’
kläppi ’lapsi’
knapsu ’naisellinen mies’
källi ’hassu (tarkoittaa myös ulostetta)’
pranttu ’kasvimaa’
saikata ’värkätä’
tyär ’tytär; tyttö’
porista ’puhua’
äpyli ’omena’
muuruutti ’porkkana’
potati ’peruna’
ko ’kun; kuin’
sturaani ’tosi ruma olento’
sole mikhään ’hällä väliä’
fiskaaminen ’kalastaminen’
klaarata ’pärjätä’
son ’se on’
sole ’se ei ole’
kobbo ’kukkula’'
Esimerkki meänkielen saamelaislainoista Muokkaa
kobbo ’kukkula’
kiena ’rinne’
veiki ’pimeä aika’
suohka ’puuro’
roina ’laiha’
muijula ’hymyillä’
kaanij ’kummitus’
jutu ’tie’
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikohan se liian vaikeaa kirjoittaa aloitukset tänne ihan suomenkielellä? Olen henkilökohtaisesti valmis joustamaan aivan tarkasta kirjoitusasusta, mutta jos edes yritettäisi kirjoittaa yleisesti ymmärrettävää tekstiä? Sitä murrevääntelyä voi sitten harrastaa siellä oman paikkakuntanne paikallisessa kanavassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
muoska on meänkieltä ja tarkoittaa lasta
Nyt tunnen itseni tyhmäksi. Olisihan tuo pitänyt tietää.
Miksi koko avaus ei ollut meää, vain 1 sana?
Moni naihnen ottaisi tuollaisen miehen.
Onko se Mäe itsenäinen valtio kun sillä on oma kielikin.
Vierailija kirjoitti:
Onko se Mäe itsenäinen valtio kun sillä on oma kielikin.
Ei kun siis Meä.
Te tarvitsette nyt aikaa, ap.