Voinko saada omaishoitajan korvausta väliaikaisesti, jos menen auttamaan äitiäni tekonivelleikkauksen jälkeen?

Minun äitini oli hieman samantapaisessa tilanteessa, tosin ei tekonivelleikkauksen, vaan polvilumpion murtuman takia. Lisäksi hänellä on muistisairaus, jonka takia oli juuri aloitettu kotihoidon arviointijakso. Sairaalassa päädyttiin siihen ratkaisuun, että äitiäni ei kotiutettu leikkauksen jälkeen, vaan hän vietti 2 kuukautta vuodeosastolla, koska ei olisi pärjännyt kotona kotihoidonkaan avulla.

Voithan kysyä äidiltäsi korvausta, jos et hyvää hyvyyttäsi tahdo äitiäsi auttaa.

Ei väliaikaisesta läheisen hoidosta kukaan mitään maksa.

Paitsi tietenkin äitisi itse voi maksaa sinulle, jos pystyy.

Omaishoitaja on hoitaja, joka hoitaaa pysyvästi sairasta omaistaan kotihoidossa, yötä päivää.

Hänelle maksetaan siitä siksi, ettei hoidettavaa tarvitse ottaa laitoshoitoon, joka tuhat kertaa kallimpaa yhteiskunnalle, kuin maksaa se pieni omaishoidon korvaus.

Minulla on käynyt itse maksamani avustaja kotona leikkauksen jälkeen.

Hän oli vain ensihädän apu, käytti pesulla, kävi kaupassa, imuroi, pesi astiat, ja katsoi että kaikki on kunnossa.

Toivuttani leikkauksesta olen pärjännyt taas hyvin kotonani.

Noita yksityisiä hoiva-apu palveluja on runsaasti tarjolla nykyisin, joka kaupungissa ja varmaan niitä saa maaseuduillakin.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä rakastava lapsi, voisit auttaa äitiäsi, mutta vain rahalla.

Onneksi oma lapseni on toista masta, kun tarvitsin apua vastaavassa tilanteessa, hän tuli 2 kertaa viikossa 5 t matkan päästä, junalla ja bussilla. Maksoin toki matkakulut, hän oli silloin opiskelija. Olen niin onnellinen lapsestani.

Tai ottaa luokseen asumaan joksikin aikaa. Mun äidillä laitettiin polveen tekonivel ja tosi nopeaan parani ja pystyi käymään mm. kaupassa, kun oli pyörällinen kauppakassi. Vaikeampaa sillä oli ennen leikkausta.

Anoppini vietti sairaalajakson jälkeen reilun kuukauden vanhainkodissa toipumassa kun oli saanut vakavan kuumetaudin ja koti oli vastaavanlainen kuin kuvailemasi eli puulämmitys yms. Kannattaa nyt sanoa siellä mitkä olosuhteet ovat, että kotiin ei voi yksin mennä. Anopilla oli siis ihan toimivat jalat, mutta silti pääsi vanhainkotiin toipumaan, kun kunto oli heikko.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä rakastava lapsi, voisit auttaa äitiäsi, mutta vain rahalla.

Onneksi oma lapseni on toista masta, kun tarvitsin apua vastaavassa tilanteessa, hän tuli 2 kertaa viikossa 5 t matkan päästä, junalla ja bussilla. Maksoin toki matkakulut, hän oli silloin opiskelija. Olen niin onnellinen lapsestani.

Totta kai autan minkä voin, mutta toimeenkin pitäisi sinä aikana tulla. En katsos ole opiskelija.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini vietti sairaalajakson jälkeen reilun kuukauden vanhainkodissa toipumassa kun oli saanut vakavan kuumetaudin ja koti oli vastaavanlainen kuin kuvailemasi eli puulämmitys yms. Kannattaa nyt sanoa siellä mitkä olosuhteet ovat, että kotiin ei voi yksin mennä. Anopilla oli siis ihan toimivat jalat, mutta silti pääsi vanhainkotiin toipumaan, kun kunto oli heikko.

Äitini ei takuulla halua vanhainkotiin, sen voin luvata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini vietti sairaalajakson jälkeen reilun kuukauden vanhainkodissa toipumassa kun oli saanut vakavan kuumetaudin ja koti oli vastaavanlainen kuin kuvailemasi eli puulämmitys yms. Kannattaa nyt sanoa siellä mitkä olosuhteet ovat, että kotiin ei voi yksin mennä. Anopilla oli siis ihan toimivat jalat, mutta silti pääsi vanhainkotiin toipumaan, kun kunto oli heikko.

Äitini ei takuulla halua vanhainkotiin, sen voin luvata.

No ei kuule halunnut anoppikaan. Kyllä mieheni eli poikansa joutui kovan sanan sanomaan. Lopulta oli oikein tyytyväinen ja kehui miten hyvää ruokakin oli. Omassa huoneessa sai levätä ja hyvä oli kuulemma palvelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini vietti sairaalajakson jälkeen reilun kuukauden vanhainkodissa toipumassa kun oli saanut vakavan kuumetaudin ja koti oli vastaavanlainen kuin kuvailemasi eli puulämmitys yms. Kannattaa nyt sanoa siellä mitkä olosuhteet ovat, että kotiin ei voi yksin mennä. Anopilla oli siis ihan toimivat jalat, mutta silti pääsi vanhainkotiin toipumaan, kun kunto oli heikko.

Äitini ei takuulla halua vanhainkotiin, sen voin luvata.

Ei kai sinne kovin moni haluakaan, mutta toisinaan ei parempaakaan vaihtoehtoa ole tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini vietti sairaalajakson jälkeen reilun kuukauden vanhainkodissa toipumassa kun oli saanut vakavan kuumetaudin ja koti oli vastaavanlainen kuin kuvailemasi eli puulämmitys yms. Kannattaa nyt sanoa siellä mitkä olosuhteet ovat, että kotiin ei voi yksin mennä. Anopilla oli siis ihan toimivat jalat, mutta silti pääsi vanhainkotiin toipumaan, kun kunto oli heikko.

Äitini ei takuulla halua vanhainkotiin, sen voin luvata.

Erikoissairaanhoidosta (eli missä tekonivelleikkaus tehdään) saatetaan siirtää toiseen sairaalaan kuntoutusosastolle muutamasta päivästä pariin viikkoon, jos kotona pärjääminen ei vielä onnistu. Ja kun on kuntoutunut riittävästi, pääsee kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et saa,

No miten sitten? Kotihoito tulee kantamaan puut ja lämmittämään leivinuunin päivittäin tai joka toinen päivä vai kuinka? Ja hakee ruuat kaupasta ja suorittaa pesut vatien ja pesulappujen avulla koska suihkuun ei pääse?

Ainakaan meidän kunnassa kotihoito ei lämmitä uunia eikä käy kaupassa.

Lukekaa hyvät ihmiset netistä arvailun sijaan! Omaishoidon tukea saa sekä pitkä- että lyhytaikaiseen tarpeeseen, jos se on hoidettavan edun mukaista. Tarvitaan palveluntarpeen arviointi päätöstä varten - tätä varten yhteys kunnan palveluohjaajaan. Nyt alkuvuodesta varoja varmaankin kunnissa on. Kunnalle on varmasti edullisempaa ja hoidettavalle mukavampaa ja kuntouttavampaa, jos saisi olla kotona!

Ei muuten pidä paikkaansa tuo väite, että omaishoitaja hoitaa yötä päivää omaistaan. Omaishoitaja voi käydä vaikka kokopäivätyössä muualla.

Vierailija kirjoitti:

Et saa omaishoitajuutta tuollaisen takia, kun on väliaikainen tilanne. Kotihoidosta tullaan auttamaan tai sitten äitisi on tk:n vuodeosastolla tms paikassa, jos ei yksin pärjää. Sosiaalihoitajaan yhteyttä sairaalassa.

Kyllä mä teen määräaikaisia päätöksiä omaishoidon tuesta. Voi sitä hakea, riippuen kunnan omista kriteereistä, saako. No tuki ei ole iso, joten kannattaa pohtia mikä taloudellisesti kannattaa.

Niin ja sosiaalihoitajia ei ole nykyään olemassakaan. Me emme hoida ihmisiä.

Terv. palveluohjaaja omaishoidon tuesta eräästä keskikokoisesta suomalaisesta kaupungista

Lonkkani leikattiin, 3 yötä sairaalassa ja kotiin. Kotona kuljin kyynärsauvan kanssa, pärjäsin ihan hyvin portaissakin. Apua en tarvinnut kuin parina ensimmäisenä päivänä puunkantoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et saa omaishoitajuutta tuollaisen takia, kun on väliaikainen tilanne. Kotihoidosta tullaan auttamaan tai sitten äitisi on tk:n vuodeosastolla tms paikassa, jos ei yksin pärjää. Sosiaalihoitajaan yhteyttä sairaalassa.

Kyllä mä teen määräaikaisia päätöksiä omaishoidon tuesta. Voi sitä hakea, riippuen kunnan omista kriteereistä, saako. No tuki ei ole iso, joten kannattaa pohtia mikä taloudellisesti kannattaa.

Niin ja sosiaalihoitajia ei ole nykyään olemassakaan. Me emme hoida ihmisiä.

Terv. palveluohjaaja omaishoidon tuesta eräästä keskikokoisesta suomalaisesta kaupungista

Siis eikö sairaaloissakaan ole enää sosiaalihoitajia???

Vierailija kirjoitti:

Lonkkani leikattiin, 3 yötä sairaalassa ja kotiin. Kotona kuljin kyynärsauvan kanssa, pärjäsin ihan hyvin portaissakin. Apua en tarvinnut kuin parina ensimmäisenä päivänä puunkantoon.

Itse en asiasta tiedä, mutta olen kuullut että polvitekonivelleikkauksen jälkeen on useimmiten kipeämpi kuin lonkkatekonivelleikkauksen jälkeen.

Mulle ei selvinnyt miksi kysyjä jankuttaa äidistään. Onko hän jotenkin estynyt auttamasta vai vain rahanahne?

Mitään rahallista apua ei kunnalta heltiä ilman perusteellista ja hidasta hakumenettelyä.

Kun omainen on, oletetaan että hän hoitaa.

Kun leikkaus on suunniteltu, siihen voi varautua etukäteen.

Eikö tämä ole itsestäänselvää?

Jos olet työn takia estynyt auttamasta, äiti jää vuodeosastolle toipumaan.

Mikään ei tietenkään estä palkkaamasta äidille kotiapua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lonkkani leikattiin, 3 yötä sairaalassa ja kotiin. Kotona kuljin kyynärsauvan kanssa, pärjäsin ihan hyvin portaissakin. Apua en tarvinnut kuin parina ensimmäisenä päivänä puunkantoon.

Itse en asiasta tiedä, mutta olen kuullut että polvitekonivelleikkauksen jälkeen on useimmiten kipeämpi kuin lonkkatekonivelleikkauksen jälkeen.

Näin yleensä onkin. Liikkuminen on kuitenkin erittäin tärkeää tekonivellekkauksen jälkeen. Sen vuoksi potilas nostetaan jo leikkauspäivän iltana (hoitajan tukemana kylläkin ja Eeva-rollaattorin kanssa)  kävelemään vessaan. Seuraavana päivänä jo ilman hoitajaa. Mä olin molemmilla kerroilla vain 2 yötä sairaalassa ja sitten kotiin. Ja tosiaan itsekin asun kolmikerroksisessa asunnossa. Puulämmitystä mulla ei tosin ole vaan kaukolämpö, mutta juuri portaissa kulkeminen oli erinomaista kuntoutusta leikatulle polvelle. Joitain asioita kannataa kotona tehdä jo valmiiksi ja hankkia joitakin apuvälineitä. 

t. Molemmat polvet titaania

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et saa omaishoitajuutta tuollaisen takia, kun on väliaikainen tilanne. Kotihoidosta tullaan auttamaan tai sitten äitisi on tk:n vuodeosastolla tms paikassa, jos ei yksin pärjää. Sosiaalihoitajaan yhteyttä sairaalassa.

Kyllä mä teen määräaikaisia päätöksiä omaishoidon tuesta. Voi sitä hakea, riippuen kunnan omista kriteereistä, saako. No tuki ei ole iso, joten kannattaa pohtia mikä taloudellisesti kannattaa.

Niin ja sosiaalihoitajia ei ole nykyään olemassakaan. Me emme hoida ihmisiä.

Terv. palveluohjaaja omaishoidon tuesta eräästä keskikokoisesta suomalaisesta kaupungista

Siis eikö sairaaloissakaan ole enää sosiaalihoitajia???

Ei. Sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia on kyllä.