Lue keskustelun säännöt.
Kiusaaminen perheessä
05.01.2021 |
Oon koko lapsuuteni ajan ollut siskoni kiusaama. Kiusaaminen oli lähinnä henkistä, sisko pilkkasi mm. mun ruumiinrakennetta, puhetapaa ja että haisen, keksi useita haukkumanimiä, luki päiväkirjat ja kirjeet ja ystäväkirjat ja pilkkasi mun ajatuksia. Vanhempani eivät jostain syystä puuttuneet tähän ollenkaan.
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Ja millaisia vaurioita jäi?
Kommentit (34)
On kokemusta: veli kiusasi minua vuosien ajan siihen saakka, kunnes olin noin 12. Hän nimitteli, haukkui, härnäsi, nolasi julkisesti, löi minua ja rikkoi tavaroitani. Kerran yritti työntää minut saunan lauteilta alas. Olen ollut koko ikäni ujo ja arka sekä kärsin masennuksesta ja yleistyneestä ahdistushäiriöstä. En osaa sanoa, missä määrin ongelmani johtuvat tuosta kiusaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain vikaa vanhemmissa kun eivät puutu tuollaiseen. Meillä oli selvää että kukaan ei kiusaa ketään eikä vanhin käytä isoa kokoaan pelottelemaan muita ym. Kaikessa oli tasajako (herkut, lahjat jne). Kaverin perheessä oli darwin- henkinen vahvin voittaa ja rohmuaa kaikki herkut päältä sekä terrorisoi pienempiä. Vanhempia ei kiinnostanut puuttua. Nyt kaverilla mt-haasteita mutta en ihmettele. Muistan kun hän kerran toivoi nuorena että saisi minun vanhemmat vanhemmiksi. Kyllä riipaisi kuulla mutta samalla oli niin kiitollinen olo. Ei kaikilla ole hyviä vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän vanhemmat suhtautui asiaan?
Isä saattoi joskus karjaista, jos meteli kasvoi liian suureksi. Kuitenkaan itse kiusaamiseen ei varsinaisesti puututtu eikä minua lohdutettu mitenkään. Kiusaamisen annettiin jatkua päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tullessani teini-ikään veli lopetti kiusaamisen, mutta siinä vaiheessa isä alkoi härnätä ja kiusata minua systemaattisesti. En voi ymmärtää.
Mua kiusasi isoveli, henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
Monenlaisia seurauksia on, ja ammatinvalintaankin se vaikutti: musta tuli perheterapeutti. Yritän auttaa muita kun ei itseä autettu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairastuttivat minut ensin fyysisesti ja sittemmin psyykkisestikin:( Ja nyt "hulluna"olen valitettavasti niiden armoilla taas, holhoavat ja kontrolloivat minua kuin vähä-älyistä lasta yhä:( Ja huutavat ym.henkistä väkivaltaa yhä. Haluaisin ku olla täsät tilanteesta pois päästäkseni. Elämäni jäi elämättä, koska nämä narskut eivät antaneet minun ikinä saada omaa elämää, piti vain ihailla heidän omaansa.
Nuorempana ei mutta nyt aikuisena on ruvennut kiristämään ja syyllistämään asioista. Asun onneksi kaukana, mutta joka kerta kun kyläilen kotosalla aloittaa saman. Tietysti eri asia kuin se, että olisi lapsuuden joutunut sietämään. Yritän olla huomioimatta asiaa, koska syynä v****ilulle on siskon mielenterveysongelmat, mutta kun itselläkin on mielenterveysongelmia niin ottaa koville kun joutuu kuuntelemaan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isosiskoni on aina tietyllä tapaa vähätellyt minua. Mun ajatuksiani ja tekojani. Ei ole osannut suhteuttaa siihen, että olin nuorempi ja en niin kehittynyt kuin hän. Siskoni on silti viisas ja ymmärtäväinen, mutta ei hänkään aina ole ihan fiksusti toiminut. Itselleni jäänyt jokin trauma siitä häpeästä kun tunnen itseni ihan id-i-ootiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kuulla lisää kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kiusaa kaksi perheenjäsentä. Se on todella rankkaan ja satuttaa syvältä. Luulin että olemme samaa perhettä, mutta ei minua koskaan tulla hyväksymään.
Antoi jatkua tai jopa olivat mukana naureskelemassa.